CFP: Vuosikirja 2017: Sota ja pakolaisuus

KIRJOITTAJAKUTSU (HUOM! Jatkettu CFP)

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017

Sota ja pakolaisuus

Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu kirjoittajia vuoden 2017 vuosikirjaan. Tutkimusartikkelien toivotaan käsittelevän sodan ja pakolaisuuden kysymyksiä kristinuskon ja kirkkojen historiassa. Uutiset sodista ja sotien jaloista pakenevista ihmisistä täyttävät median.

 

Miten kirkot ovat toimineet historian sodissa? Onko kristinusko ollut rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta vai jotain muuta? Ovatko kirkot ja kirkkohistorioitsijat kirjoittaneet voittajien vai häviäjien historiaa? Entä pakolaisuus: kristityt ovat historian saatossa vuoroin paenneet sotaa ja vainoa, vuoroin sotineet ja vainonneet, vuoroin ottaneet vastaan pakolaisia. Miten näistä tilanteista on selvitty tai niihin vaikutettu? Teemaan sopivat kirkkojen ja kristittyjen moninaiset tilanteet ja valinnat Eusebioksesta ristiretkiin ja toisesta maailmansodasta viime vuosien pakolaiskriisiin.

 

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Toivotamme tervetulleeksi tieteelliset artikkelit, vapaamuotoisemmat tutkimuksen ajankohtaisia puheenaiheita tarkastelevat kirjoitukset ja katsaukset sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut.

 

Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista teksteistä voi neuvotella toimittajien kanssa. Tutkimusartikkelien toivottava laajuus on maksimissaan 65 000 merkkiä ja katsausten ja kirjoitusten maksimissaan 10 000 merkkiä. Arvostelut ovat maksimissaan 6 000 merkin mittaisia. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

 

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle (piia.latvala[at]gmail.com) 30.10.2016 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi aihepiirin käsittelyn kannalta uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä tuloksesta. Artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.3.2017, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.   

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin (olli.lampinen[at]helsinki.fi).

Lisätietoja vuosikirjaan liittyen antaa Piia Latvala.

Syksyn 2016 aikataulu

SYYSKOKOUS 2016

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 14.11. klo 16.00 alkaen. Paikkana on Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2017. Kokouksen jälkeen klo 17.15 alkaa Uuden tutkimuksen ilta.

 UUDEN TUTKIMUKSEN ILLAT

Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Lokakuu 3.10. Marja Hartola, FM, kansantiede (TY): Miten reformaatio vaikutti ruokatalouteen 1500-ja 1600-luvuilla 

Marraskuu 14.11. Prof. Jouko Talonen (HY): Latvian kansallisen teologian synty 1920–1940 

Joulukuu 12.12. Kirkonkalenteri 100 vuotta -seminaari 

  • Almanakkatoimiston johtaja, dosentti Minna Saarelma-Paukkala: Suomalainen kalenteri itsenäisyyden aikana
  • Professori Hannu Mustakallio (Itä-Suomen yliopisto): Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina
  • Dosentti Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen

TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran 125-v juhlaseminaari

Perjantaina 25.11.2016 kello 10–17, Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Ohjelma

10–12 Juhlaseminaarin avaus

  • Hannu Mustakallio & Prof. Markku Heikkilä: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustaminen ja alkuvaiheet

12–13 Lounastauko, omakustanteinen

13–15 Seurojen asema tieteellisessä kentässä ja kielipolitiikka

  • Simo Heininen, Yleinen kirkkohistoria suomalaisessa kirkkohistoriassa
  • Simo Knuuttila, Suomeksi julkaiseminen
  • Serafim Seppälä, Teologian kääntäminen suomeksi

15–15.30 Kahvitauko

15.30–16.30 Uuden vuosituhannen trendit ja haasteet

  • Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
  • Jaana Hallamaa, Teologian uusi tuleminen
  • Risto Saarinen, Julkaisemisen uudet trendit

16.30–17.15: Paneeli: Teologiset seurat tulevaisuudessa

17–19 Iltajuhla

Ilmoittautuminen seminaariin ja iltajuhlaan alkaa lokakuun alussa näillä verkkosivuilla. Lisätietoja seuran sihteeriltä: info[at]skhs.fi

Jääkö uskonto jalkoihin? Uusinta tutkimusta uskonnosta yhteiskunnassa 12.9.2016

SKHS mukana järjestämässä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan alumnipäivää teemalla:

Jääkö uskonto jalkoihin?

Uusinta tutkimusta uskonnosta yhteiskunnassa

maanantaina 12.9.2016 klo 14–19, Helsingin yliopiston päärakennuksen Pieni juhlasali, (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Syksyn 2016 teologien alumnipäivässä pureudutaan uusimpaan teologiseen tutkimukseen uskonnosta yhteiskunnassa. Aihetta käsitellään aina Jeesuksen ajan maskuliinisuudesta 1900-luvun historian yhteiskunnallisten teemojen kautta nykypäivän akuuttien aiheiden tutkimukseen.

Alumnipäivän järjestävät tällä kertaa teologiset tutkimusseurat, joiden uusimmasta tutkimuksesta tarjotaan maistiaisia osallistujille. Luvassa on perinteisiä luentoja, tutkijahaastatteluja ja dialogeja. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ilmoittaudu mukaan tiedekunnan sivuilla: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/jaako_uskonto_jalkoihin.html (Ilmoittautumisaika päättyy ma 5.9. klo 16.00.)

PÄIVÄN OHJELMA JA AIKATAULUT: 

(muutokset ohjelmaan mahdollisia)

14.00–14.15 TILAISUUDEN AVAUS: dekaani Ismo Dunderberg

14.15–15.45 UUSINTA TUTKIMUSTA USKONNOSTA YHTEISKUNNASSA

Oma ruumis ja kertomisen kyky näkökulmina uskonnolliseen merkitykseen

  • TT Terhi Törmä, kappalainen, varhaiskasvatus ja oppilaitostyö, Ylöjärven seurakunta

Mitä on ymmärtää uskontoa omalla ruumiillaan? Entä mitä tarvitaan, että voi ymmärtää omaa itseään oman elämänsä ja uskonsa keskellä?

Uskonto ja ennakkoluulot

  • uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Jeesus ja muut miehet: maskuliinisuudet synoptisissa evankeliumeissa

Mitä pidettiin miehekkäänä antiikin yhteiskunnassa?
Olisivatko antiikin lukijat pitäneet evankeliumien hahmoja miehekkäinä?

The strive for methodological development in studies of religion: reflections based on projects hosted by Åbo Akademi University

  • uskontotieteen professori Peter Nynäs (Åbo Akademi)

15.45–16.15 KAHVITAUKO ja pientä suolaista purtavaa Pienen juhlasalin aulassa, teologisten tieteellisten seurojen esittäytymistä sekä kirjamyyntiä

16.15–17.45 UUSINTA TUTKIMUSTA USKONNOSTA YHTEISKUNNASSA JATKUU

Uskonto, nationalismi ja fasismi suomalaisen SS-pataljoonan sotilaspastoreiden toiminnassa
Docent i kyrkohistoria (Åbo Akademi), SKHS:n puheenjohtaja André Swanström

Onko Kirkkojen maailmanneuvostosta mitään hyötyä?
Vuonna 1948 perustettua Kirkkojen maailmanneuvostoa (KMN) on arvosteltu ympäripyöreiden ekumeenisten tekstien tehtailusta ja kirkollisen jargonpuheen tuottamisesta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä ekumeenisen liikkeen lippulaiva on vaikuttanut siihen, miten järjestön jäsenkirkot asemoivat itsensä maailmanpolitiikan areenoilla tänä päivänä.

TT Antti Laine ja TT Matti Peiponen ovat väitöskirjoissaan Ecumenical Attack against Racism ja Ecumenical Action in World Politics perehtyneet KMN:n toimintamenetelmiin kansainvälisessä politiikassa ja rasisminvastaisessa taistelussa. Laine ja Peiponen valottavat alustuksessaan, miten KMN:n toimijat vaikuttivat ja millaisia keinoja he käyttivät tavoitteittensa toteuttamisessa.

Taidelähtöiset menetelmät teologisessa tutkimuksessa
Käytännöllisen teologian tohtorikoulutettava Johanna Mantere
Taide – kuokkavieras vai piristävä poikkeus teologisten tutkimusmenetelmien kirjossa?

18.00–19.00 COCKTAILTILAISUUS Pienen juhlasalin aulassa, teologisten tieteellisten seurojen esittäytymistä sekä kirjamyyntiä

Tilaisuuden juontajina toimivat:

  • Virpi Mäkinen (teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori, päätoimittaja, TA)
  • Outi Lehtipuu (Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, akatemiatutkija, toimittaja, TA)

Päivän ohjelmasta vastaavat teologiset tieteelliset seurat:

Suomen kirkkohistoriallinen seura

Suomalainen teologinen kirjallisuusseura

Suomen eksegeettinen seura

Suomen uskontotieteellinen seura

Luther-Agricola seura

Diakonian tutkimuksen seura

Mukana ovat myös Teologinen aikakauskirja ja Suomen filosofinen yhdistys

SKHS mukana Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan alumnipäivässä 12.9.

Jääkö uskonto jalkoihin? Uusinta tutkimusta uskonnosta yhteiskunnassa

maanantaina 12.9.2016 klo 14–19, Helsingin yliopiston päärakennuksen Pieni juhlasali (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Syksyn 2016 alumnipäivässä pureudutaan uusimpaan teologiseen tutkimukseen uskonnosta yhteiskunnassa. Aihetta käsitellään aina Jeesuksen ajan maskuliinisuudesta 1900-luvun historian yhteiskunnallisten teemojen kautta nykypäivän akuuttien aiheiden tutkimukseen.

Alumnipäivän järjestävät tällä kertaa teologiset tieteelliset seurat, joiden uusimmasta tutkimuksesta tarjotaan maistiaisia osallistujille. Luvassa on perinteisiä luentoja, tutkijahaastatteluja ja dialogeja. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Lisätietoja ja ilmoittautuminen (maanantaina 15.8.2016 klo 9.00. alkaen) tiedekunnan sivulla.

Kolme kuubalaista maisemaa

Petra Kuivala

Lähiö

Ruttuinen pikkubussi saapuu Havannan katolisen kulttuurikeskuksen pihaan jokaisena arkiaamuna kello 7.30. Ajelemme puolen tunnin ajan kohti katolista pappisseminaaria. Rukousnauha heiluu bussin etuikkunassa, sen tasainen keinunta rytmittää matkantekoa ja reunustaa maisemaa. Kyydissä istuu sekalainen joukko seminaarin työntekijöitä: professoreja, sääntökuntasisaria, keittiön ja ylläpidon henkilökuntaa, tuntiopettajia. Jaan matkan heidän kanssaan suunnatessani pappisseminaarin arkistoon. Jatka lukemista

Virolaiset ja suomalaiset kirkkohistorioitsijat tapasivat Tartossa 30.5.2016

Mikko Ketola

Kesäkuussa 2016 tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Tartossa järjestettiin ensimmäinen virolais-suomalainen kirkkohistorioitsijakokous. Ajankohta oli vuonna 1996 otollinen: Viroa koskeva tutkimus Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksessa oli varsin elävää, mikä johtui osaksi siitä, että laitoksessa toimi 1990-luvun kuluessa useampi Suomen Akatemian rahoittama Itä-Euroopan kirkkoja koskenut tutkimusprojekti. Tartossa puolestaan ala oli nousukiidossa. Tarton yliopiston teologinen tiedekunta oli avattu uudestaan neuvostoajan jälkeen 1991, mutta viidessä vuodessa ei vielä ollut saatu oppiaineeseen professuuria. Jatka lukemista

Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden yhteisseminaari 30.5.2016 (Tartto)

Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden yhteisseminaari

Viron ja Suomen yhteistyö – kirkot ja kirkkohistorioitsijat

  1. toukokuuta 2016 Tarton yliopiston senaatin salissa

Seminaari järjestetään Tartossa vuonna 1996 pidetyn Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden konferenssin 20-vuotispäivän kunniaksi

15.15 Seminaarin avaus. Viron kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtajan, professori Riho Altnurmen tervetuliaissanat

Esitelmät

15.30 Jukka Yrjölä “Across the Sea: The Relations Between the Finnish and the Estonian Lutheran Churches During the Inter-war Period”

16.00 Mikko Ketola “The Holy See and Estonia Between the World Wars”

16.30 Kristel Engman “To Assist and to Educate: Some aspects of Educational Cooperation Between Estonian and Finnish Lutheran Churches During the Cold War”

17.00-17.15 tauko

17.15 Toivo Pilli “The Relations Between Estonian and Finnish Free Churches Before and After Estonia’s Regained Independence”

Keskustelut

17.45 Puheenvuoroja ja muisteluksia 20 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä ja verkostojen toiminnasta. Keskustelua tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.

Kyösti Väänäselle tunnustuspalkinto paimenmuistotyöstä

Kyösti Väänäselle Pyhän Henrikin säätiön tunnustuspalkinto paimenmuistotyöstä

Pyhän Henrikin säätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon dosentti Kyösti Väänäselle merkittävästä henkilö- ja kirkkohistoriallisesta hakuteoksesta. Dosentti Väänänen on laatinut Turun hiippakunnan paimenmuiston vuosilta 1554–1721.

vaananen

Kuva: Länsi-Savo/Taru Hokkanen

 

 

 

 

 

 

 

Turun hiippakunnan paimenmuisto on historiallinen papiston matrikkeli, joka jakautuu henkilö- ja seurakuntaosioon. Se koskee Turun hiippakunnan aluetta, joka kyseisellä aikakaudella käsitti koko läntisen Suomen Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään saakka.

Paimenmuisto julkaistiin vuonna 2011 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen verkkosivuilla. Suomen kirkkohistoriallinen seura oli pannut hankkeen alkuun jo vuonna 1955.

Hakuteos palvelee paitsi monien eri alojen akateemisia tutkijoita myös sukututkijoita. Paimenmuisto on kaikkien halukkaiden vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/. Paimenmuistosivuilla käykin kuukausittain yli tuhat vierailijaa.

Pyhän Henrikin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala luovutti 17.5.2016 pidetyssä tilaisuudessa dosentti Väänäselle  palkinnon, joka on suuruudeltaan 4 000 euroa.

Pyhän Henrikin säätiö nosti esiin paimenmuiston suurtyönä, sillä dosentti Väänänen tutki ja kokosi olennaisen osan Turun hiippakunnan yli 700-vuotista historiaa.

Tunnustuspalkinnon perusteluissa todetaankin, että osa arkkihiippakunnan identiteettiä on olla ”kaikkien hiippakuntien äiti” ja kristillisen kirkon kaikkein vanhin ja juurevin osa Suomessa.

Lisätietoja:
Pyhän Henrikin säätiö
Paimenmuisto

 

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen illat 2016-2017

Hyvä kirkkohistorian asiantuntija,

oletko halukas kertomaan tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle? Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2016–2017 Uuden tutkimuksen iltoihin.

SKHS:n Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka-huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15. pääsääntöisesti Helsingin yliopistolla. Luennot koskevat uusinta tutkimusta kirkkohistorian saralta niin Suomesta kuin maailmalta. Esitelmien teemat ovat vaihdelleet kuluvana lukuvuonna antiikin ja keskiajan lapsuudesta Ukrainan ortodoksiin kirkkoihin 2010-luvulla (http://www.skhs.fi/toiminta/utit/).

Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä ja keskustelusta, mutta myös 2-3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Kuulijakunta koostuu niin SKHS:n jäsenistä kuin myös muista aiheesta kiinnostuneista. Puhujaksi voivat tulla niin kokeneet esitelmän pitäjät kuin tuoreet tekijätkin.

Kiinnostuneita pyydämme esittämään alustavan otsikon lähettämällä sähköpostia seuran sihteerille (info[at]skhs.fi) 23.5. mennessä.