Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja

Suomen kirkkohistoriallinen seura julkaisee kahta tieteellistä sarjaa: artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvosteluja sisältävää vuosikirjaa sekä toimitusten sarjaa, joka sisältää pääasiassa monografioina ilmestyneitä väitöskirjoja ja muita kirkkohistoriallisia tutkimuksia. Seuran julkaisuja myy Tiedekirja (Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki, puh. 09-635 177, telekopio 635 017, e-mail: tiedekirja@tsv.fi).

Seura myöntää jäsenilleen Tiedekirjan kautta ostetuista julkaisuistaan 30 prosentin alennuksen.
Suomen kirkkohistoriallinen seura myy omia julkaisujaan jäsenhinnoin seuraavien seurojen jäsenille. Näiden seurojen julkaisuista kirkkohistoriallisen seuran jäsenet saavat alennusta seuraavasti:
Historiallinen yhdistys (30 %), Historian Ystäväin Liitto (30 %), Icomosin Suomen osasto (30 %), Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys (30 %), Sotahistoriallinen seura (30 %), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (25 %), Suomen Historiallinen Seura (25 %), Suomen lääketieteen historian seura (kirjakohtaiset jäsenhinnat), Suomen Muinaismuistoyhdistys (30 %), Suomen Sukututkimusseura (30 %), Svenska Litteratursällskapet i Finland (30 %), Taidehistorian Seura (kirjakohtaiset jäsenhinnat), Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (30 %).

Hinnoiteltu julkaisuluettelo (PDF)
Ohjeita kirjoittajille (PDF)
Julkaisuprofiili (PDF)

Ohjeet vuosikirjaan kirjoittaville

UUSIMMAT JULKAISUT

Ville Jalovaara Kirkko, Kekkonen ja politiikka 1962–1982. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 219. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2011. 305 s. Liimanidottu. Mattalaminointi. ISBN 978-952-5031-66-9; ISSN 0356-0759; ISSN-L 0356-0759. Hinta: 25 euroa. Lehdistötiedote

Ville Jalovaaran helmikuussa 2007 ilmestynyt väitöskirja Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962 nostatti ilmestyessään tiedotusvälineissä ja historia-alan aikakauskirjoissa vilkkaan keskustelun. Tarve kirkon poliittisten suhteiden jatkotutkimukselle kylmän sodan myöhemmiltä vuosikymmeniltä kävi ilmeiseksi. Erityisesti kaivattiin vastausta siihen, kuinka pitkään Suomessa jatkui ennen toista maailmansotaa omaksuttu uskonnollissävytteinen antikommunistinen perinne?

Ville Jalovaaran väitöskirjan jatko-osassa Kirkko, Kekkonen ja politiikka 1962–1982 pyritään antamaan tähän kysymykseen vastaus. Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispojen ja Kotimaa-lehden suhde suomalaisiin poliittisiin vallankäyttäjiin presidentti Urho Kekkosen presidenttikauden kahtena viimeisenä vuosikymmenenä. Vastauksen saa muun muassa kysymys, miksi piispat kielsivät Richard Wurmbrandia puhumasta Neuvostoliiton uskontovainoista Suomen kirkoissa 1975. Tutkimuksen lopussa luodaan silmäys vuoden 1982 merkittäviin presidentinvaaleihin ja arvioidaan miten kirkon piirissä suhtauduttiin Kekkosen pitkän valtakauden päättymiseen ja Mauno Koiviston valintaan presidentiksi.

Yliopisto, kirkko ja yhteiskunta. Aila Lauhan juhlakirja. Laine, Antti ja Laitinen, Aappo (toim.) Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 218. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura (Jyväskylä: Bookwell Oy). 412 sivua. ISBN 978-952-5031-65-2. ISSN 0356-0759. ISSN-L 0356-0759. Hinta 30 euroa.

Yliopisto, kirkko ja yhteiskunta on Helsingin yliopiston uusimman ajan kirkkohistorian professori Aila Lauhan kunniaksi julkaistu juhlakirja.

Professori Lauha on palvellut tiedeyhteisöä lähes neljänkymmenen vuoden ajan sekä hallintotehtävissä että opetus- ja tutkimustyössä. Lisäksi hänellä on lukuisia akateemisia, kirkollisia ja yhteiskunnallisia luottamustehtäviä. Täyttäessään kuusikymmentä vuotta hän toimii kolmatta kautta teologisen tiedekunnan dekaanina.

Juhlakirja koostuu kolmestakymmenestä artikkelista, joiden aiheet käsittelevät professori Lauhalle läheisiä tutkimusteemoja, kuten nationalismia, ekumeniaa ja kylmää sotaa. Artikkelien kirjoittajat ovat kirkkohistorian ja muiden teologisten tieteenalojen edustajia sekä humanististen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta, Saksasta ja Britanniasta.

Teoksessa pohditaan muun muassa suomalaisen ekumenian muuttumista, pohjoismaisten kansankirkkojen identiteettiä, eurooppalaisten teologisten tiedekuntien oikeudellista asemaa sekä sähköisiä aineistoja humanistisessa tutkimuksessa.

Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta. Toim. Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 217. Helsinki, 2011 (Helsinki: WS Bookwell Oy). 485 sivua. ISBN 978-952-5031-64-5, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta 30 euroa.

Kirkkohistorian alueilla on Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Hannu Mustakallion 60-vuotispäivän johdosta julkaistu juhlakirja. Teoksen nimi viittaa paitsi kirkkohistorian tutkimukseen myös moniin muihin kirkkohistorian teemoihin, joilla jubilaari on liikkunut tutkijanuransa aikana. Tällaisia ovat muun muassa herätysliikkeet ja diakonian historia, kirkko ja politiikka, biografinen tutkimus sekä arkistot ja julkaiseminen. Juhlakirjan lukija voi tutusta niin lestadiolaisuuden taisteluun viinan pirua vastaan 1800-luvun lopun Lapissa kuin kirkon sotavuosien ahdinkoon. Hän voi hymyillä piispan ja maaherran värikkäillä kiistoille ja pohtia luterilaisuuden ja nationalismin yhteenkietoutumista tai vaikkapa uskonnon terveitä ja epäterveitä puolia.

Juhlakirjan tekijäkunta koostuu Mustakallion ystäviin, kollegoihin ja oppilaisiin kuuluvista kotimaisista ja kansainvälisistä historian ja teologian asiantuntijoista. Kirjaan sisältyy luettelo professori Mustakallion julkaisutoiminnasta.

Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus. Toim. Jaakko Olavi Antila ja Esko M. Laine. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 215. Helsinki, 2011 (Helsinki: WS Bookwell Oy). 353 sivua. ISBN 978-952-5031-63-8, ISSN 0356-0759, ISSN-L 0356-0759. Hinta 30 euroa.

Kristinusko on 2000-vuotisen historiansa aikana ehtinyt ilmetä ja vaikuttaa eri puolilla maailmaa lukemattomin eri tavoin. Mutta mitä tuosta kaikesta on säilynyt meidän aikaamme, ja miten käytettävissä olevien lähteiden avulla voisi saada otteen kristinuskon historian moninaisista ilmiöistä?

Tämä kirja on yksi vastaus näihin laajoihin kysymyksiin. Ensimmäistä kertaa suuri joukko suomalaisia yleisen kirkkohistorian asiantuntijoita esittelee kootusti oman tutkimusalansa erityispiirteitä ja keskeisimpiä lähteitä. Kirjoittajat ovat uransa aikana tutkineet kristinuskon ilmenemistä hyvinkin erilaisissa ympäristöissä, erilaisista näkökulmista ja erityyppisten lähdeaineistojen varassa. Teoksessa liikutaankin eri mantereilla ja edetään vanhasta kirkosta aina nykypäivään.

Kirja on oiva apuväline niin opiskelijoille kuin jokaiselle, joka haluaa ymmärtää kristinuskon historiaa ja yhä selvemmin huomata, että se mitä kutsutaan yleiseksi kirkkohistoriaksi, on täynnä aivan erityisiä, kiehtovia aiheita.

Niko Huttunen Raamatullinen sota. Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 216. Helsinki: SKHS, 2010. Liimanidottu. Mattalaminointi. ISBN 978-952-5031-60-7. ISSN 0356-0759. 301 s. Hinta 28 e.

Tutkimus kartoittaa Raamatun käyttöä ja vaikutusta vuoden 1918 tapahtumien selittämisessä ennen toista maailmansotaa. Yhteiskuntaa ja kapinaa katsottiin Paavalin esivaltaopetuksen silmin, ja monet raamatunjakeet kelpasivat samalla sekä kritisoimaan että perustelemaan rangaistuksia. Teos avaa näkökulman raamatuntulkintaan myös yleisemmällä tasolla ja antaa aineksia edelleen ajankohtaisten periaatekysymysten pohdintaan. Sen läpäisee kuvaus Raamatun käytöstä suomalaisessa paikallisyhteisössä keväällä ja kesällä 1918.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja/Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2010. Toimittaneet Mikko Ketola ja Tuija Laine. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2010. ISBN 978-952-5031-61-4. ISSN 0356-0759. ISSN-L 0356-0759. 330 s. Hinta: 30 e.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 2010 artikkelien painopiste on varhaisemmassa ajassa. Aiheina ovat Naantalin luostarin kirjasto, Tukholman suomalaisen seurakunnan saarnaaja Matthias Westh, Venäjän valtakunnan luterilaisten kirkkojen liturgiset yhtenäistämispyrkimykset, kirjeet 1700-luvun ruotsalaisessa sanomalehdistössä ja Viron vapaussotureiden uskontopolitiikka.

Vuosikirja on omistettu seuran kunniajäsenelle, Eino Murtorinteelle, jonka kertomus Theodor Heckelin Suomen-vierailusta seitsemänkymmentä vuotta sitten on julkaistu vuosikirjan osastossa Historiallisia dokumentteja.. Katsaukset vievät lukijan erilaisten kansainvälisten kokousten maailmaan, joista kenties merkittävin on Helsingissä elokuussa järjestetyn kirjahistoriallisen SHARP Helsinki 2010 -konferenssi.

Kirja päättyy jälleen suureen joukkoon kirja- ja elokuva-arvosteluja. Monipuolinen arvostelujen kirjo liikkuu varhaiskristilliseltä ajalta aina nykypäiviin.

Vuosikirja-artikkelien saksankieliset tiivistelmät:

Tuija Laine (pdf)
Lauri Pihlajamaa (pdf) Pihlajamaa
Riho Saard (pdf)
Ville Walta (pdf)

Mika Nokelainen Vähemmistövaltiokirkon synty. Ortodoksisen kirkkokunnan ja valtion suhteiden muotoutuminen Suomessa 1917–1922. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 214. Diss. Helsinki, 2010. (Helsinki: WS Bookwell Oy). Liimanidottu. Mattalaminointi. 281 sivua. ISBN 978-952-5031-59-1, ISSN 0356-0759. Hinta 25 euroa.

Suomen ortodoksista kirkkoa kutsutaan Suomen toiseksi kansankirkoksi. Luterilaisen kirkon ohella se on nykyäänkin erityissuhteessa valtioon. Linnan juhlissa ortodoksisen kirkon piispat marssivat valtiosaliin presidenttiä kättelemään ensimmäisten joukossa, heti luterilaisten kollegoidensa vanavedessä.

Väitöskirjassaan Mika Nokelainen tarkastelee tuoreesta näkökulmasta ortodoksisen kirkon ja Suomen valtion suhteiden muotoutumista itsenäisen Suomen alkuvuosina. Tuolloin syntyi erityisasema, joka ortodoksisella kirkolla nykyäänkin on. Nokelaisen tutkimuskohteena ovat J. K. Paasikiven hallituksen ortodoksisesta kirkosta 1918 antama asetus sekä eduskunnan säätämät hallitusmuoto 1919 ja uskonnonvapauslaki 1923, joiden sisällöstä käytiin ankaraa poliittista vääntöä. Pureutumalla näiden säädösten syntyprosessiin ja sisältöön Nokelainen osoittaa, miten Suur-Suomi-ajattelu ja aikakauden muutkin poliittiset virtaukset vaikuttivat ortodoksisen kirkon saamaan asemaan. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, millaisia hankaluuksia syntyi, kun venäläistä kirkkohallintojärjestelmää ja ortodoksien ylikansallista lainsäädäntöä noudattavaa kirkkoa alettiin sovitella itsenäisen Suomen muotoutumassa olevaan uskontolainsäädäntöjärjestelmään. Tutkimus tuo esiin uutta tietoa myös luterilaisten ja ortodoksisen vuorovaikutuksesta ja siihen liittyneistä ongelmista. 

Jyrki Knuutila

Soturi, kuningas, pyhimys
Pyhän Olavin kultti osana kristillistymistä Suomessa 1200-luvun alkupuolelta 1500-luvun puoliväliin. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 203. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2010. ISBN 978-952-5031-42-3; ISSN 0356-0759; ISSN-L 0356-0759. 496 sivua. Hinta: 30 euroa.

Pyhimysten kunnioittaminen on kuulunut olennaisesti ihmisen maailmankuvaan keskiajalla. Tässä tutkimuksessa Jyrki Knuutila tarkastelee Pyhän Olavin kulttia eli kunnioitusta keskiaikaisessa Suomessa eli Turun hiippakunnassa. Miksi ja milloin Pyhän Olavin kultti levisi Suomeen?  Millä paikkakunnilla sitä harjoitettiin? Kuinka suosittu kultti oli? Miten ja miksi Pyhää Olavia kunnioitettiin?

Tekijä on lähestynyt näitä kysymyksiä poikkitieteellisesti käyttämällä pääasiallisena tutkimusaineistonaan Pyhälle Olaville omistettuja kirkollisia rakennuksia, tätä kuvanneita taide-esineitä ja tämän liturgisesta kunnioituksesta kertovia kirjallisia lähteitä.

Knuutilan tutkimus osoittaa Pyhän Olavin olleen Suomen suosituin pyhimys 1200-luvulta 1500-luvun puoliväliin saakka, sillä hänen kulttinsa levisi koko tuolloin asuttuun Suomeen. Hänen kunnioitustaan käytettiin hyväksi sekä kristillistämisessä eli kristinuskon juurruttamisessa että poliittis-taloudellisesti ruotsalaisten siirtolaisten maahanmuutossa ja heidän poliittisen valtansa puolustamisessa. Pyhän Olavin kunnioitus levitti englantilaisia, saksalaisia ja skandinaavisia kulttuurivirtauksia Suomeen. Hänen kultillaan oli siten merkittävä uskonnollinen, poliittis-taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus.

Tutkimus täsmentää ja täydentää aikaisemman tutkimuksen kuvaa pyhimyskulteista. Ne osoittautuvat aiemmin esitettyä moniulotteisemmiksi ja -vivahteisemmiksi. Knuutila avaa myös uusia metodisia lähestymistapoja tutkia pyhimyskultteja ja niiden vaikutusta hengelliseen, yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen elämään.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja/Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift  2009. Toimittaneet Mikko Ketola ja Tuija Laine. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2009. ISBN 978-952-5031-56-0. ISSN 0356-0767. 314 sivua. Hinta: 30 euroa.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan 2009 artikkelit käsittelevät monipuolisesti yleisen kirkkohistorian teemoja keskiajalta 1900-luvun alkuun. Tarkastelun kohteena ovat niin paavillinen penitentiariaatti, Zürichin kastajaliike ja englantilainen 1600-luvun lääketiede kuin Pyhän maan kuvaukset ja Viron evankelis-luterilaisen kirkon syntyhistoriakin.

Historiallisia dokumentteja -osastossa, joka julkaistiin vuosikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 2008, esitellään Leipzigin verettömän vallankumouksen yhteydessä vuonna 1989 pidettyjä saarnoja. Kommunismin hajoamisesta Itä-Euroopassa 20 vuotta sitten kertovat myös vuosikirjan etukannen kuva ja kannen väritys. Ensimmäisen kerran historiansa aikana vuosikirja ilmestyy nelivärikansissa.

Kirja-arvosteluosastossa on arvioitu kuutisenkymmentä uutta teosta. Suomalaisen avustajakaartin lisäksi arvosteluja ovat kirjoittaneet brittiläiset, amerikkalaiset, saksalaiset ja virolaiset kirkkohistorioitsijat. Historialliset merkkivuodet, kuten 200 vuotta Suomen sodasta ja 40 vuotta Tsekkoslovakian miehityksestä, tulevat esiin Kirjallisuutta-osastossa. Kulttuuria-osasto sisältää tällä kertaa arvioita sarjakuvista sekä koti- ja ulkomaisista elokuvista.

Vuosikirjassa julkaistujen artikkelien saksankieliset tiivistelmät löytyvät täältä:

Hanna Pirinen (PDF)
Kirsi Salonen (PDF)
Maarit Nurminen (PDF)
Päivi Räisänen (PDF)
Riho Saard (PDF)

Ilkka Huhta (toim.)

Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 212. ISBN 978-952-5031-55-3, ISSN 0356-0759
Helsinki 2009. 308 sivua. Hinta: 30 euroa.

Suomen sisällissodassa 1918 luterilaisen kirkon jäseniä taisteli rintaman molemmin puolin. Kirkko ei ollut sodan erityinen osapuoli, mutta sota kosketti sitä silti monin tavoin. Papit kuuluivat valkoiseen väestöön, mutta suurin osa pysytteli tapahtumista sivussa.

Tässä kirjassa on koottu yhteen uutta tutkimusta kirkon ja sisällissodan suhteesta. Siinä arvioidaan useasta eri näkökulmasta kirkon ja papiston toimia vuonna 1918 sekä sodan jälkeen. Kirjoittajat ovat historioitsijoita, jotka ovat eri yhteyksissä käsitelleet kirkon roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Artikkelit osoittavat yhdessä ja erikseen, että on eri asia, miten kirkko toimi vuonna 1918 ja miten asioita on myöhemmin tulkittu.

Kirkkohallitus on tukenut teoksen julkaisemista.

 
Jenni Krapu

E. G. Gulinin ekumeeninen työ ja ajattelu.Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 211.Diss. Helsinki 2009.ISBN 978-952-5031-54-6 ISSN 0356-0759. 278 sivua. Hinta: 25 euroa.

Professori, piispa E. G. Gulin on keskeinen hahmo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähihistoriassa. Gulin oli näkyvä kirkonmies, joka halusi vaikuttaa siihen, miten kirkko toimi yhteiskunnassa. Hän oli myös yksi avainhenkilöistä, jotka toivat ekumeenista ajattelua Suomeen. Gulinin myönteinen asenne ekumeeniseen lähentymiseen ja yhteistyön edistämiseen syntyi jo aikaisin. Lähtökohtana oli Gulinissa jo varhain ilmennyt voimakas pyrkimys sillanrakentamiseen eri tavalla ajattelevien kesken. Myös ekumeenisessa toiminnassa hän halusi ensisijaisesti edistää yhteyttä yksittäisten ihmisten kesken, yhteisen uskonkokemuksen pohjalta.

Jenni Krapun tutkimuksessa analysoidaan Gulinin kehitystä, linjauksia, käytännön toimia ja yleistä vaikuttavuutta suomalaisena ekumeenikkona. Kokonaisuudessaan Gulinin kansainvälinen toiminta heijastaa pääpiirteissään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 1900-luvulla läpikäymää kansainvälistymiskehitystä ja siinä tapahtuneita, usein poliittisesti motivoituneita vaihteluita. Kotimaassa Gulinin persoonaa arvosteltiin välillä ankarastikin.

Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota ekumenia-käsitteen historiallisuuteen ja toisaalta myös sen kiistanalaisuuteen. Se, mitä Gulin itse tarkoitti ekumenialla, muuttui vuosien kuluessa. Hänen ekumeniaa käsittelevät tekstinsä ovat täynnä voimakkaita ilmauksia, ja niitä tutkimalla saadaan tietoa vakiintuneista sekä omaperäisistä tavoista hahmottaa asiaa.

Pentti Laasonen

Vanhan ja uuden rajamaastossa. Johannes Gezelius nuorempi kulttuurivaikuttajana. Historiallisia Tutkimuksia 245/Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 210. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-222-122-3 (SKS), ISSN 0073-2559 (SKS), ISBN 978-952-5031-53-9 (SKHS), ISSN 0356-0759 (SKHS)
292 sivua. Hinta 28 euroa.

Pentti Laasosen oppihistoriallinen tutkimus tarkastelee uudella tavalla Turun merkittäviin piispoihin kuuluvan Johannes Gezelius nuoremman (piispana 1690–1718) kulttuurivaikutusta aikana, jolloin varhaisvalistus enteili länsimaisen ajattelun suuria muutoksia. Teos tarjoaa nyt ensimmäisen kerran eritellyn kuvan Gezeliuksen opintomatkasta Englantiin ja Saksaan (1670–1674) ja siitä, millaisia virikkeitä tulevalla piispalla oli tuomisinaan.

Alkavaan historialliseen raamatuntutkimukseen Gezelius tutustui varsinkin Pariisissa ja Strassburgissa. Historiantutkimuksen alkavaan kritiikkiin hän sai tuntumaa pariisilaiselta Jean de Launoylta, kotimaassa taas opettajaltaan Johannes Schefferukselta. Laasonen osoittaa tutkimuksessaan, millä tavalla Gezelius käytti tai ei käyttänyt näitä virikkeitä työssään, erityisesti suuressa raamatunselitysteoksessaan.

Teos sisältää myös osaksi uudenlaisen tulkinnan pietismin varhaishistoriasta ja Gezeliuksen osuudesta siinä. Samalla tavalla Laasonen hahmottaa uudestaan Gezeliuksen asenteen kartesiolaisuuteen.

 
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja / Finlands kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2008. Toim. Mikko Ketola & Tuija Laine. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 334 s. ISBN 978-952-5031-52-2. ISSN 0356-0767. Hinta: 30 euroa.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan teemoina ovat vuoden 1918 sota ja Puola. Nämä teemat tulevat esille jo kirjan kansilehdillä. Väritys on punamustavalkoinen ja takakannen kuvassa on Gdánskin Pyhän Katariinan kirkko.

Vuosikirjan artikkeliosasto sisältää tällä kertaa kuusi kirjoitusta, ja ne käsittelevät teemoja varsin laajalta aikaväliltä 1500-luvulta aina 1900-luvun lopulle. Agricolan juhlavuoden jälkikaikuna julkaistaan kaksi reformaatioajan liturgiseen elämään liittyvää artikkelia.

Kirjallisuusosasto on tuttuun tapaan monipuolinen. Erityisenä temaattisena kokonaisuutena voisi nostaa esiin Yhdysvaltain uskonnollista kenttää ja erityisesti evankelikaalien toimintaa analysoivien tutkimusten esittelyn. Vuosikirjan päättää ”Kulttuuria”-osuus, jossa arvostellaan uusia elokuvia ja sarjakuvia.

Piia Latvala: Valoa itään? Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967–1973. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 209. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 373 s. ISBN: 978-952-5031-51-5. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Teoksessa lähestytään idäntyötä ja sen aiheuttamia reaktioita niin ajan yhteiskunnallisesta, poliittisesta kuin kirkollisestakin taustasta käsin Suomen kirkon idänsuhteet nousevat kerta toisensa jälkeen esille keskusteltaessa kirkon sotien jälkeisestä historiasta. Siinä missä Suomen kirkko valitsi diplomaattisen linjan idänsuhteissaan, nousi 1960-luvun kristillisen opiskelijaliikehdinnän piiristä niitä, jotka kritisoivat äänekkäästi Neuvostoliittoa ja salakuljettivat Raamattuja rautaesiripun taakse. Kuusikymmenluvun lopulla Kansanlähetys otti idäntyön toimintaohjelmaansa ja ryhtyi organisoimaan sitä järjestelmällisesti. Piia Latvala on perehtynyt tutkimuksessaan tähän idäntyönä tunnettuun kylmän sodan oheisilmiöön.

Reformaatio. Henkilökuvia ja tutkimussuuntia. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran yhteisessä symposiumissa marraskuussa 2007 pidetyt esitelmät. Toim. Joona Salminen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 208. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 257. Helsinki: STKS & SKHS, 2008. 210 s. ISBN 978-952-5031-49-2 (SKHS). ISSN 0356-0759 (SKHS). Hinta: 19,15 euroa.

Teoksen artikkeleissa kuvataan reformaation teologisia, uskonnollisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia samoin kuin sen poliittista merkitystä Ruotsissa ja Suomessa. Reformaatio on tutkimuskohde, joka yhdistää paitsi monia teologisia tutkimussuuntauksia, myös useita eri tieteenaloja. Tässä teoksessa asiantuntijat valaisevat reformaatiota useasta näkökulmasta. Kirjoittajat nostavat esiin piirteitä keskeisten henkilöiden toiminnasta aina Lutherista ja Melanchtonista Osianderiin ja Chemnitziin sekä Mikael Agricolasta ja Olaus Petristä Erik Sorolaiseen.

Kaija Santti: Sanankuulijasta sananjulistajaksi. Naisten asema Inkerin luterilaisissa maalaisseurakunnissa 1917–1939. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 207. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 244 s. ISBN: 978-952-5031-48-5. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Tutkimus tarkentaa kuvaa Inkerin kirkosta sekä naisten asemasta maaseudun suomenkielisissä kyläyhteisöissä Leningradin miljoonakaupungin kupeessa. Inkerin luterilaisen kirkon traditio ja seurakuntaelämä säilyivät neuvostoyhteiskunnassa pääasiassa karismaattisten naisten varassa. Heistä tunnetuimpia olivat serkukset Maria Kajava ja Katri Kukkonen. Tutkimuksessa selvitetään näiden naisten taustaa ja elämänhistoriaa vallankumousvuodesta 1917 toiseen maailmansotaan saakka. Tekijä kuvaa naisten aseman vahvistumista Inkerin luterilaisessa kirkossa maalaisseurakuntien näkökulmasta. Perinteisesti kodin ja perheen parissa pysytelleet naiset nousivat seurakuntien vastuunkantajiksi neuvostoyhteiskunnassa tapahtuneiden radikaalien muutosten keskellä. Vain siten luterilainen kirkko saattoi pysyä osana inkeriläistä identiteettiä.

Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina. Cartiglianon ja Enegon kirkkojen freskot: konteksti, rekonstruktio ja tulkinta. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 206. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 332 s. ISBN: 978-952-5031-46-1. ISSN 0356-0759. Hinta: 33 euroa.

Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat Jacopo Bassanon kahteen Veneton alueen maaseutukirkkoon maalaamat freskosarjat. Freskot ajoittuvat hänen myöhäistuotantoonsa ja liitetään tutkimuksessa katolisen kirkon Trenton konsiilin (1545–1563) aikaansaamaan uuteen kirkkopoliittiseen tilanteeseen. Konsiilin päätökset ja päätelmät niiden seurauksista luovat historiallisen kontekstin, joka toimii lähtökohtana tekijän freskojen kuvaohjelmista esittämille rekonstruktioille ja tulkinnoille. Tutkimus kertoo uusien lähteiden ja tulkintojen kautta Veneton maaseudulla 1500-luvulla toimineen taiteilijan suvusta ja perheestä, elämästä ja toiminnasta, tilaajakunnasta ja työhuonejärjestelyistä.

Kaarlo Arffman: Auttamisen vallankumous. Luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Historiallisia tutkimuksia 236 & Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 205. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 343 s. ISBN 978-952-5031-45-4, ISSN 0356-0759 (SKHS). Hinta 26 euroa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran myynti Tiedekirjan (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, tiedekirja(a)tsv.fi) kautta. Teos Tiedekirjassa.

Kaarlo Arffman osoittaa tutkimuksessaan, että köyhäinhoidon reformi oli keskeinen osa Martin Lutherin aloittamaa kirkollista vallankumousta. Luther ja hänen kannattajansa uskoivat sanomansa ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Tämä edisti luterilaisuuden leviämistä. Lopulta ongelmat jäivät kuitenkin ratkaisematta. Se taas vaikutti luterilaisuuden jähmettymiseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan koko luterilaista Eurooppaa. Se osoittaa, että perinteinen kuva reformaatiosta ja sen leviämisestä on ollut liian kapea. Tutkimus avaa uudenlaisen näkökulman myös luterilaiseen vanhurskauttamisoppiin. Lisäksi se tarjoaa välttämättömän lähtökohdan kaikille, jotka miettivät, missä määrin luterilainen reformaatio on vaikuttanut nykyiseen pohjoismaiseen hyvinvoinnin malliin.

Anuleena Kimanen: Herätys kylässä ja tuvissa. Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 204. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 287 s. ISBN 978.952-5031-44-7. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Suomalaisia herätysliikkeitä on totuttu tarkastelemaan laajoina kokonaisuuksina ja osana yhteiskunnan muutosta. Pysyykö kuva samanlaisena, jos tutkitaan herätystä pienessä paikallisessa yhteisössä?

Anuleena Kimanen nostaa väitöskirjassaan esiin joukon yhden kylän heränneitä, heidän elämänsä, luonteensa ja sosiaalisen ympäristönsä. Vaikka heidän elämäntilanteissaan oli yhteisiä piirteitä, millään yhdellä tekijällä herätystä ei voi kokonaan selittä. Herätyksen leviämiseen, muotoutumiseen ja lopulta hiipumiseen vaikuttivat niin yksilölliset tekijät kuin ihmissuhteetkin.

Heränneet muodostivat kylässään uudenlaisen ryhmän. Sen poikkeuksellisuuden ja merkityksen määrittämiseksi Kimanen hahmottelee myös rääkkyläläisen kyläyhteisön arvoja, normeja ja toimintatapoja. Kylätason tutkimus paitsi sisältää paljon inhimillistä väriä mysö herättää monia kysymyksiä kyläyhteisön ja perheen luonteesta yleisemminkin.

Kustannusosakeyhtiö Otava on tukenut teoksen julkaisemista.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja / Finlands kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2007. Toim. Mikko Ketola & Tuija Laine. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 348 s. ISBN 978-952-5031-43-0. ISSN 0356-0767. Hinta: 30 euroa.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjan kirjoittajina eivät tänäkään vuonna ole olleet vain kotimaiset asiantuntijat, vaan vuosikirjan avustajien joukossa on yhä suurempi määrä ulkomaisia tutkijoita: Englannista, Latviasta, Ruotsista, Saksasta ja Tsekistä. Vuosikirjan kansainvälistyminen näkyy myös käytetyissä kielissä. Ilmiön taustalla on suomalaisten kirkkohistorioitsijoiden kansainvälisten kontaktien lisääntyminen ja verkostojen syntyminen.

Vuosikirjan artikkeliosasto heijastaa osittain vuoden 2007 Agricola-juhlavuoden teemoja, osin uudemman kirkkohistorian, erityisesti Yhdysvaltojen tutkimuksen uusimpia tuloksia. Ajankohtaiset tutkimuskysymykset kertovat kirkkohistorioitsijoiden yhteyksistä kansainvälisillä kentillä Torontosta Islantiin. Kirja-arvostelun kohteena on yli 50 uutta historian- ja kirkkohistorian tutkimuksen kannalta kiinnostavaa teosta, elokuva-arvosteluja on tänä vuonna mukana kaksi kappaletta.

Hanna-Riitta Toivanen: The influence of Constantinople on Middle Byzantine architecture (843-1204). A typological and morphological approach at the provincial level. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 202. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 414 s. ISBN 978-952-5031-41-6. ISSN 0356-0759. Hinta: 30 euroa.

Hanna-Riitta Toivanen tarkastelee väitöskirjassaan Konstantinopolin arkkitehtuurikoulukuntaa ja sen eri ilmenemismuotoja typologian ja morfologian näkökulmasta kirkollisessa arkkitehtuurissa keskibysanttilaisella kaudella (843-1204). Hän myös kartoittaa Konstantinopolin koulukunnan levinneisyyttä valtakunnan provinsseissa. Tekijä lähestyy aihettaan vertailemalla keskenään sekä eri kirkkotyyppejä että niiden muotokieltä ja valottaa eri kirkkotyyppien syntyhistoriaa niin pitkälle kuin se on tämän aiheen käsittelyn suhteen tarkoituksenmukaista. Vertailumateriaalina provinsiaalisille kirkoille ovat ennen keskibysanttilaista kautta ja sen aikana rakennetut Konstantinopolin kirkot.

Tutkimuksesta käy ilmi, että konstantinopolilaisten arkkitehtien ja työpajojen rooli on ollut paljon merkittävämpi kuin perinteisesti on ajateltu. Vaikka maakunnissakin tuotettiin uusia arkkitehtuuri-innovaatioita, oli Konstantinopolin merkitys itsenäisenä taiteellisena keskuksena korvaamaton. Tutkimusprosessin aikana paljastui myös, että monet niistä konstantinopolilaisista elementeistä, jotka ovat täysin tuhoutuneet itse kaupungissa, ovat silti säilyneet provinsseissa.

Gustav Björkstrand: En kyrkolag i samklang med tidens verkliga behov. Den av ärkebiskop Jacob Tengström ledda kyrkolagskommitténs försök att utforma en ny kyrkolag för Finland i komparativt perspektiv. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 201. Helsinki: Finska kyrkohistoriska samfundet, 2007. 258 s. ISBN 978-952-5031-40-9. ISSN 0356-0759. Pris: 25 euro.

Professor Gustav Björkstrand gav år 1998 ut en källkritisk utgåva av ärkebiskop Jacob Tengströms kyrkolagsförslag åren 1825 och 1829. I denna avhandling belyser han bakrgrunden till Tengströms initiativ, arbetet i kommittén samt analyserar de båda förslagen i relation till samtida kyrkolagsförslag i Sverige och Ryssland samt till senare kyrkolagsförslag av J. J. Nordström och F. L. Schauman Det visar sig att Tengström på flera punkter föregrep den kommande utvecklingen även om arbetet inte ledde till konkreta resultat. Hans argumentering för t.ex. religionsfrihet är intressant också ur dagens perspektiv.

Tengströms målmedvetna arbete med att skapa en ny kyrkolag, kyrkohandbok, katekes och psalmbok syftade till att skapa en ny luthersk kyrkoprovins av storfurstendömet Finland inom det ryska imperiet. Avhandlingen är intressant inte bara för företrädare för kyrkohistoria och praktisk teologi utan också genom sin komparativa karaktär för alla som är intresserade av detta tidsskede inte bara i Finlands utan också i Östersjöregionens historia.

Ville Jalovaara: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958-1962. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 313 s. ISBN 978-952-5031-39-3. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Suomen poliittisen historian tutkimuksessa kestosuosikin paikkaa ovat kylmän sodan päättymisen jälkeen pitäneet syksyn 1958 yöpakkaset sekä vuoden 1961 noottikriisi. Ville Jalovaaran väitöskirjassa Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958-1962 lähestytään tätä poliittisen historian taitekohtaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon näkökulmasta. Tutkimus tuo uusia ulottuvuuksia sekä aikakauden poliittisen historian että kirkkohistorian tutkimukseen.

Jalovaara tarkastelee piispojen ja Kotimaa-lehden kannanottojen valossa, mikä oli kirkon suhde vuoden 1958 eduskuntavaalit voittaneeseen äärivasemmistoon ja vuoden 1962 presidentinvaaleissa jatkokaudelle tähdänneeseen Urho Kekkoseen. Oliko kirkko yhä maailmansotien välisen ajan lailla keskeinen kommunisminvastainen voima yhteiskunnassa vai oliko vuoden 1944 ulkopoliittinen suunnanmuutos vaikuttanut myös kirkkoon? Miten kirkko suhtautui Neuvostoliittoon ja sen valtapiirissä toimineiden kirkkojen asemaan? Mikä oli piispojen perimmäinen asenne Kekkoseen? Jalovaaran tutkimuksessa vastataan näihin kysymyksiin ja kerrotaan muun muassa, miten Kotimaassa kommentoitiin runsaasti julkisuutta saanutta Oulun profetiaa, joka uhkasi Suomea Neuvostoliiton miehityksellä vuoden 1961 lopussa.

Tutkimuksessa pyritään löytämään Suomen kirkolle paikka kylmän sodan kansainvälisessä ideologisessa konfliktissa, jossa uskonnolla oli keskeinen rooli niin idässä kuin lännessä.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja / Finlands kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2006. Toim. Mikko Ketola & Tuija Laine. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2006. 338 s. ISBN 952-5031-38-1. ISSN 0356-0767. Hinta: 30 euroa.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja sisältää jälleen joukon kirkkohistorian kannalta ajankohtaisiin teemoihin pureutuvia artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvosteluja. Markus Hiekkanen tarkastelee viime vuoden traagisiin tapahtumiin kuulunutta Porvoon kirkon tuhopolttoa ja sen historiallisia edeltäjiä, palotuhoja keskiajalta nykypäiviin. Darius Petkunas luo katsauksen meillä harvoin esillä olleeseen teemaan: Puolan ja Liettuan reformaation historiaan, Maarit Nurminen esittelee englantilaisen 1600-luvun ihmeparantajan ja Johanna Vuolasto kertoo emblemaattisista kuvista Johann Arndtin 1700-luvun laitoksissa. Uudempaa poliittista historiaa on esillä Sirpa Sorvalin ja Jaakko Antilan artikkeleissa Aamun Koitto -lehden ja Keskustan kirkkopolitiikan välityksellä.

Seuran vuosikirjan historiassa päänavaukseksi muodostuvat kirkkohistoriallisesti kiinnostavien elokuvien arvostelut, kohteena muun muassa Luther, Da Vinci -koodi ja Johannes Paavali II. Katsauksissa pureudutaan esimerkiksi kirjahistoriallisten ja Baltian historian konferenssien anteihin ja esitellään perusteellisesti laaja Viipurin - Porvoon ja Tampereen hiippakunnan historia. Laaja ja monipuolinen kirja-arvosteluosasto ulottuu perhehistoriasta pappiloihin ja antisemitismistä uskonnolliseen turismiin.

Heimo Rinne: Ihanteena vapaaehtoisuus. Diakoniatyö Porvoon hiippakunnan seurakunnissa, erityisesti Iitin ja Tampereen rovastikunnissa vuosina 1897-1923. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 199. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2006. ISBN 952-5031-37-3. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Diakoniatyö organisoitiin Porvoon hiippakunnassa vuonna 1898 toisin kuin muualla Suomessa. Se pohjautui "diakonissalaitoksiin tukeutuvan diakonian malliin, jonka juuret olivat saksalaisessa kaiserswerthiläisessä diakoniassa. Porvoon hiippakunnan diakoniamallissa asetettiin etusijalle sisarkotijärjestelmää noudattavien diakonissalaitosten sisaret ja paikallinen diakoniatyö rakentui pääasiassa vapaaehtoisen toiminnan ja lahjoitusten varaan.

Heimo Rinne on selvittänyt väitöskirjassaan Porvoon hiippakunnan diakoniatyötä ja samalla diakonissalaitoksiin tukeutuvan diakoniamallin soveltamista seurakuntaelämään vuosina 1897-1923. Tutkimus pohjautuu laajaan paikalliseen lähdeaineistoon erityisesti Iitin ja Tampereen rovastikuntien seurakunnista. Tekijä osoittaa hyvin perustein ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman inflaation heikentäneen diakonissalaitoksiin tukeutunutta vapaaehtoista seurakuntadiakoniaa. Yhteiskunnan murroskausi ja taloudelliset realiteetit muovasivat diakoniaa seurakuntien omaksi työksi.

Tutkimus tuo esille uutta tietoa diakoniatyön kehityksestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vie suomalaista diakoniatutkimusta selvästi eteenpäin.

Tuija Laine & Anna Perälä: Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815-1866. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 198. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. 278 s. ISBN 952-5031-35-7. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Henrik Renqvist (1789-1866), Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja ja johtaja on tunnettu myös kirjallisista töistään. Hän kirjoitti toistakymmentä hartauskirjaa ja kiistakirjoitusta sekä suuren joukon virsiä. Hän myös suomensi kuutisenkymmentä hartauskirjaa ja arkkiveisua. Näiden lisäksi Renqvist harjoitti laajamittaista kirjojen kustannus- ja levitystoimintaa. Vilkkaimpina vuosina ympäri Suomea toimi kymmeniä kirja-asiamiehiä, jotka levittivät hänen julkaisujaan.

Tuija Laine ja Anna Perälä tarkastelevat Renqvistiä kirjojen julkaisijana, kustantajana ja kirjakauppiaana. Mukana ovat bibliografiat hänen kirjoittamistaan, kääntämistään ja kustantamistaan julkaisuista eri painoksineen. Teos tarjoaa runsaasti uutta tietoa Renqvistin toiminnan tähän asti vain vähän tutkitusta puolesta.

Aija Freimane & Jouko Talonen: Bibliography of Ludvigs Adamovics. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 196. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. 136 s. ISBN 952-5031-33-0. ISSN 0356-0759. Hinta: 20 euroa.

Professori Ludvigs Adamovics (1884-1942) toimi Latviassa yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professorina sekä vuosina 1934-1935 Latvian opetusministerinä. Hänellä oli suuri vaikutus maansa sosiaaliselle ja kulttuurielämälle. Jouko Talosen laatiman Adamovicsin kirjallisen tuotannon bibliografian pohjana on Aija Freimanen (1958-1998) laudaturtyö. Bibliogfafia sisältää 1020 Adamovicsin julkaisua. Teos tarjoaa uusia mahdollisuuksia Baltian kirkkohistorian tutkimukselle.

Kirkko - Taide - Viestintä. Markku Heikkilän juhlakirja. Toim. Sari Dhima. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 197. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. 355 s. ISBN 952-5031-34-9. ISSN 0356-0767. Hinta: 30 euroa.

Kirkko - Taide - Viestintä on julkaistu professori Markku Heikkilän 60-vuotismerkkipäivän kunniaksi. Juhlakirjan artikkelit liittyvät hänen tutkimus- ja opetusaloihinsa: kirkko-oikeuteen, kirkkoarkkitehtuuriin ja -taiteeseen sekä uskonnolliseen viestintään. Niitä on tarkasteltu usean eri tieteenalan näkökulmista. Kirjoittajat ovat alansa suomalaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Kirjan lopussa on Markku Heikkilän bibliografia.

Kalevi Toiviainen: O. I. Colliander Kuopion ja Savonlinnan hiippakuntien piispana 1897-1924. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 194. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005.
368 s. ISBN 952-5031-30-6, ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Kuopion ja Savonlinnan hiippakuntien piispan Otto Immanuel Collianderin (1848-1924) osaksi tuli toimia kirkon johtajana aikana, jolloin maa koki kaksi sortokautta, suurlakon, vallankumouksen ja itsenäistymisen.
Collianderissa henkilöityi patriarkaalisen ja modernin ajan vastakohtaisuus. Moderni merkitsi niin kirkollisen kuin maallisenkin perinteisyyden kyseenalaistamista, kritiikkiä ja uudelleen arviointia. Colliander itse kuitenkin halusi pitäytyä vanhaan, varjella muurinvartijan tavoin kirkon perinteistä linjaa ja teologiaa. Kalevi Toiviaisen Collianderin piispuuskausia tarkasteleva tutkimus luo henkilökuvaa monien pelkojen, toiveiden, uhkien ja mahdollisuuksien keskellä kamppailevasta kirkonjohtajasta.

Hannu Suni: Sekularisaation puristuksessa. Koulut kristillisen arvojatkuvuuden kantajina Lounais-Hämeessä 1860-1960. Diss. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 195. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. ISBN 952-5031-32-2. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Suomessa elettiin 1800-luvun puolivälistä alkaen monitasoista muutosvaihetta. Koulu oli yksi vastaus sääty-yhteiskunnan murroksen aiheuttamaan epävakauteen. Minkälaisia arvoja ja traditioita koulu edusti tilanteessa, jossa myös uskonnon ja evankelis-luterilaisen kirkon asema muuttui?
Hannu Suni tarkastelee väitöskirjassaan uskonnon paikkaa, asemaa ja tehtävää lounaishämäläisissä kouluissa 1860-1960. Tammelan ja Forssan kierto- ja tehtaankouluissa, kansakouluissa ja yhteiskoulussa vaikuttaneiden aatteiden ja koulukäytäntöjen kautta avautuu laajempi näkökulma aikakauden aatehistoriaan.
Paikalliset koulut ottivat aktiivisen roolin kristillisten arvojen vaalijoina. Kristillinen tapakulttuuri jatkui vahvana kouluissa, vaikka se muualla yhteiskunnassa heikkeni. Paine muuttaa ja sekularisoida kristillisen tavan sisältöä koveni kuitenkin koko ajan.

Suomen kirkkojen latina. Piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla. Toim. Reijo Pitkäranta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1000 / Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 193. Helsinki, 2004. n. 600 s. ISBN 951-746-627-7.
Hinta 54 euroa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran yhdessä julkaisema teos on kattava kuvaus latinankielisistä teksteistä pitäjittäin. Tekstit kertovat paikallishistoriasta, suurmiehistä ja yksittäisten ihmisten kaipauksesta. Suomennosten avulla latinaa taitamatonkin voi tehdä elämyksellisiä löytöretkiä kotipaikkakuntansa lisäksi koko Suomen kirkkojen, kellotapulien ja kalmistojen kiehtovaan historiaan.

Timo Määttä: "Sinne, missä hätä on suurin". Lakisääteinen diakoniatyö Kalajoen rovastikunnassa 1944–1982. Diss. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 192. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2004. 313 s. ISBN 952-5031-29-2. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Vuonna 1944 voimaan tullut kirkkolaki muutti kristillisen auttamistoiminnan luonteen: alkoi lakisääteisen seurakuntadiakonian aika. Kirkkolain mukaan diakoniatyön tehtävänä oli avun antaminen sinne, missä hätä oli suurin. Mitä tämä merkitsi paikallistason seurakuntaelämässä?
Timo Määtän väitöskirja on selvitys yhden suuren keski- ja pohjoispohjalaisen rovastikunnan diakoniatyön vaiheista lähes neljänkymmenen vuoden ajalta. Laajaan paikalliseen lähdeaineistoon perustuva tutkimus on paitsi diakonian ja sosiaalityön historiaa myös alueellista kirkkohistoriaa. Tekijä tarkastelee seurakunnallisen diakoniatyön, kunnallisen sosiaalitoimen ja paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen välistä suhdetta. Tutkimus Kalajoen rovastikunnan seurakuntien diakoniatyöstä avaa uuden näkökulman suomalaiseen käytännön seurakuntadiakoniaan, jota on tähän asti tutkittu hyvin vähän.

Niilo Pesonen: Valtionkirkosta vapaakirkoksi? Viron evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodon kehitys 1919–1925. Diss. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 191. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2004. 313 s. ISBN 952-5031-28-4. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Viron itsenäistymisen myötä luterilainen kirkko joutui merkittävien muutosten eteen. Uudessa tilanteessa oli mietittävä yhtäältä kirkon ja valtion välistä suhdetta, toisaalta luterilaisen kirkon kirkkojärjestystä.
Niilo Pesonen selvittää väitöskirjassaan, miksi virolaiset halusivat luoda itsenäistymisensä jälkeen kirkkoon mahdollisimman demokraattisen hallinnon, miksi piispuus palautettiin Viroon, millä tavalla eri teologiset suuntaukset vaikuttivat kirkon järjestykseen sekä miten kirkko järjesti taloutensa hankalassa tilanteessa.
Tutkimus valottaa Viron evankelis-luterilaisen kirkon organisaation ja lainsäädännön kehitystä vuosina 1919–1925, aikana, jolloin kirkko muuttui valtionkirkosta vapaakirkoksi. Teos on ensimmäinen perustutkimus vähän tutkitusta aiheesta.

Tapani Innanen: Teologiksi nuoressa tasavallassa. Suomalaisten teologian ylioppilaiden rekrytoituminen, opiskeluaika ja valmistuminen teologiprofession murroksessa 1918-1929. Diss. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 190. Helsinki, 2003. 358 s. ISBN 952-5031-26-8. ISSN 0356-0759.
Hinta: 25 euroa.

Tapani Innanen tarkastelee väitöskirjassaan monia oppi- ja sosiaalihistorian ajankohtaisia kysymyksiä. Yhtäältä tutkimuskohteena on säätypappeuden korvautuminen modernilla ammattiprofessiolla ja sen taustat.
Tutkimus kuvaa suomalaisen yhteiskunnan demokratisoitumisprosessia papiston ja kirkon näkökulmista.
Kyse on myös nuoren tasavallan sivistyneistön muodostumisesta: rekrytoitumisen muutoksista, odotuksista ja peloista sekä kirkon ja nationalismin suhteesta.
Tutkimus avaa myös kollektiivisen elämäkerran muodossa näköaloja akateemiseen elämään ja käytäntöihin. Tekijä pohtii lisäksi ensimmäistä kertaa Suomessa manheimilaisen sukupolviteorian ja verkottumisen soveltuvuutta kirkkohistorian tutkimuksessa.

Dosentti Mikko Malkavaara tekee selkoa Baltian luterilaisuuden osuudesta luterilaisessa yhteysliikkeessä toisen maailmansodan loppuvaiheista Luterilaisen maailmanliiton 1963 järjestettyyn yleiskokoukseen. Pääpaino on Viron ja Latvian luterilaisissa kirkoissa.
Baltian tasavaltojen kokema neuvostomiehitys johti pakolaiskirkkojen perustamiseen ulkomaille. Neuvostotasavalloiksi muuttuneissa kotimaissa kirkot jatkoivat toimintaansa uskonnolle vihamielisen esivallan puristuksessa.
Tekijä tarkastelee Baltian kirkkojen sopeutumista toisaalta eurooppalais- amerikkalaiseen vapaaseen maailmaan , toisaalta kommunistiseen neuvostoyhteiskuntaan. Samalla hän avaa kiinnostavia näköaloja pakolaiskirkkojen ja kotimaankirkkojen välisiin suhteisiin. Tutkimus valaisee myös Luterilaisen maailmanliiton sodanjälkeistä pakolaistyötä ja yhteyksien vähittäistä avautumista Itä-Eurooppaan.