Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911. Se sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin pureutuvia kirjoituksia sekä arvosteluja.

Vuosikirjan toimitusta ohjaa SKHS:n julkaisuneuvosto. Kunkin vuoden Vuosikirja julkistetaan seuraavan vuoden alussa, Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Jäsenmaksunsa maksaneet seuran vuosijäsenet saavat kirjan vuosittain jäsenetuna.

Toimituksen yhteystiedot:

Suomen kirkkohistoriallinen seura / vuosikirja
PL 33 (Aleksanterink. 7, 5. krs.)
00014 Helsingin yliopisto

Toimittajien yhteystiedot:

Kustannusjohtaja, prof. Tuija Laine
tuija.laine@helsinki.fi
(09) 191 22057 (työ)

TT Jaakko Olavi Antila
jaakko.antila@elisanet.fi

Tervetuloa kirjoittajaksi!

Vuosikirjan toimitus ottaa mielellään vastaan tieteellisten tutkimusartikkelien käsikirjoituksia, ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia sekä tutkimuskirjallisuutta ja kulttuuria koskevia arvioita. Alla ovat yksilöidyt ohjeet eri artikkelityyppejä varten.

Valmiit kirjoitukset lähetetään mieluiten sähköpostitse vuosikirjan toimittajille (ks. yllä). Tekstien tiedostomuodon tulee olla RTF. Kyseisen vuoden vuosikirjaan tarkoitetut kirjoitukset on lähetettävä seuraavasti:

• tutkimusartikkelit 15. huhtikuuta mennessä
• muut kirjoitukset elokuun loppuun mennessä

1. Tutkimusartikkelit

Tutkimusartikkelin ohjepituus on 15 00025 000 merkkiä. Kyseisen vuoden Vuosikirjaan tarkoitetun artikkelin käsikirjoitus tulee lähettää toimittajille 15. huhtikuuta mennessä. Toimitus lähettää käsikirjoituksen nimettömään vertaisarviointiin, jonka perusteella tehdään päätös arikkelin julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä. Artikkelin kirjoittajan edellytetään ottavan huomioon vertaisarvioinnissa esille tulleet näkökohdat muokatessaan lopullista käsikirjoitustaan.

Seura ottaa Vuosikirjaan julkaistavaksi vain tutkimusartikkeleita, jotka on tehty noudattaen alla esitettyjä teknisiä ohjeita:

- Mahdolliset taulukot ja kuviot tallennetaan erillisiksi tiedostoiksi, ei tekstin yhteyteen. Käsikirjoitukseen merkitään selvästi tualukoiden ja kuvioiden paikat. Sama koskee kuvia ja kuvatekstejä. Taulukoiden, kuvioiden ja kuvien määrästä sekä tallennusmuodosta on neuvoteltava etukäteen toimittajien kanssa.

- Vuosikirja-artikkeleihin liitetään enintään yhden liuskan laajuinen (2 000 merkkiä) suomenkielinen tiivistelmä. Seura huolehtii tiivistelmän käännättämisestä saksan kielelle. Jos haluaa artikkelinsa yhteyteen englanninkielisen tiivistelmän, se tulee kirjoittaa itse englanniksi. Tällöin seura vastaa kielentarkistuksesta.

- Artikkeleissa on suositeltavaa käyttää yhtä tai kahta otsikointitasoa, joista ensimmäinen merkitään käsikirjoitukseen puolilihavoinnilla, toinen kursiivilla. Otsikoinneissa ei käytetä numerointia.

- Erikoismerkit ja korostukset:
* Tutkijoiden nimet kursivoidaan tekstissd, samoin teosten ja lehtien nimet (-- tdhdn liittyen Kyllikki Tiensuu on kuitenkin osoittanut -- ryhtyi julkaisemaan Kotimaata pitkdn tauon jdlkeen --).
* Pidemmdt lainaukset sisennetddn, lyhyissd lainauksissa kdytetddn lainausmerkkejd, ei kursivointeja. Suomenkielisessd tekstissd lainausmerkeistd kdytetddn suomalaista muotoa, jossa molemmat lainausmerkit avautuvat samaan suuntaan (). Tuuman merkkiä () ei sen sijaan käytetä lainausmerkkinä. Poistot tekstissd merkitddn kdyttden kahta lyhyttd viivaa (--) ei kolmea pistettd ().
* Leipdtekstin lyhenteet avataan (esim.  esimerkiksi; mm.  muun muassa).
* Pykdldmerkin ja pykdldn, samoin kuin prosenttimerkin ja prosenttimddrdn vdlissd on tyhjd vdli (' 1, 25 %).
* Vuosilukujen vdlissd kdytetddn pitkdd viivaa, vuosilukuihin tai termeihin liittyvien mddreiden vdlissd yhdysmerkkid (vuosina 19191925, 16001700-luku, ars dictaminis -perinne). Pitkää viivaa käytetään myös alaviitteissä sivunumeroiden välissä (Laasonen 1998, 123126.)
* Kirjaimet, joissa kdytetddn pddlld (, ^, 4,`, ~-merkkejd (esim. u, |), tehdddn ndppdimistvltd, ei erillisestd merkkivalikosta. Ndin ne sdilyvdt myvs taitto-ohjelmissa. Mikdli tekstiin sisdltyy runsaasti erikoismerkkejd tai niiden tekemiseen on kdytetty erityisid fontteja, asia on saatettava toimittajien tietoon.

- Viitteet sekä lähde- ja kirjallisuusluettelo:
* Artikkeleissa käytetään alaviitteitä. Artikkelin loppuun liitetään lähde- ja kirjallisuusluettelo, jossa on erotettu toisistaan painamattomat lähteet, painetut lähteet, sanomalehdet, haastattelut ja kirjallisuus.
* Lähteistä ja kirjallisuudesta ilmoitetaan kustannuspaikka. Painopaikka ilmoitetaan vain, jos kustannuspaikka ei ole tiedossa. Mikäli tekijä katsoo tarpeelliseksi, hän voi ilmoittaa myös kustantajan (esim. Helsinki: Otava). Näin meneteltäessä kustantaja on ilmoitettava kaikista lähde- ja kirjallisuusluettelon teoksista.
* Alaviitteeseen merkitään lähteet ja kirjallisuus alla olevan esimerkin mukaisesti seuraavassa järjestyksessä: 1) painamattomat lähteet, 2) painetut lähteet, 3) sanoma- ja aikakauslehdet, 4) Internet-lähteet, 5) haastattelut, 6) kirjallisuus. Kunkin kuuden luokan sisällä olevien viittausten järjestys on alaviitteessä kronologinen. Luokkien keskinäinen järjestys on lähde- ja kirjallisuusluettelossa sama kuin alaviitteessä, mutta luokkien sisällä käytetään aakkosjärjestystä (ks. alla). Myös kursiivin käyttöön saa mallin alla olevista esimerkeistä.

Viitteessä:

Ldhde- ja kirjallisuusluettelossa:

Ldhteet ja kirjallisuus

Painamattomat ldhteet

Painetut ldhteet

Sanoma- ja aikakauslehdet

Internet-lähteet

Haastattelut

Kirjallisuus

2. Ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä

Ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä -osion alla julkaistaan katsauksia, jotka koskettelevat jotakin kirkkohistorian tutkimuksen teemaa. Jos esimerkiksi olet osallistunut kirkkohistoriallisia aiheita käsittelevään konferenssiin, voit kertoa siellä esitetyistä tuloksista ja niiden pohjalta käydystä, uusimpaa tutkimusta koskevasta keskustelusta. Tämä vuosikirjan osio on avoin myös ajankohtaisille metodisille pohdinnoille. Kirjoituksen ihannepituus on 4 00010 000 merkkiä. Joskus teema edellyttää pidempää käsittelyä, josta on sovittava etukäteen erikseen. Katsauksissa ei käytetä alaviitteitä.

3. Kirja- ja elokuva-arvostelut

Jos haluat arvioida jonkin tutkimuksen tai kirkkohistoriaan liittyvän taiteellisen teoksen (esim. elokuva tai näyttely), kirjoita asiasta Jaakko Olavi Antilalle (jaakko.antila@elisanet.fi). Ehdotuksesi pohjalta Vuosikirjan toimitus tiedustelee arvostelukappaletta kustantajalta. Valitettavasti SKHS ei voi rahallisesti osallistua arvostelukappaleiden hankkimiseen, mikäli kustantaja ei jostain syystä suostu lähettämään ilmaista arvostelukappaletta.

Arvostelun ihannepituus on 4 0006 000 merkkiä. Arvosteluissa ei käytetä alaviitteitä. Arvostelun alkuun merkitään arvostelun oma otsikko sekä arvosteltavan kirjan tiedot seuraavan mallin mukaisesti.

Monografia:

Neal Pease Rome's Most Faithful Daughter. The Catholic Church and Independent Poland, 1914-1939. Athens: Ohio University Press, 2009. 288 pp., ill.

Juha Siltala Sisällissodan psykohistoria. Helsinki: Otava, 2009. 621 s., kuv.

Toimitettu teos:

Hyljättiin outouden vuoksi. Israel-Jacob Schur ja suomalainen tiedeyhteisö. Toim. Simo Muir & Ilona Salomaa. Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja 37. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2009. 221 s.

Elokuva:

Friends of God. A Road Trip with Alexandra Pelosi. Ohjaus ja käsikirjoitus Alexandra Pelosi. USA 2007. Kesto 56 min.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Aiemmat kuukausikokoukset ja muut tapahtumat

takaisin