Tiedekirjan Keskiaikamarkkinat 5.11.-25.11.

Kiinnostavatko keskiajan historia ja kirkkohistoria? Tiedekirjassa on marraskuun ajan meneillään Keskiaikamarkkinat, joihin myös SKHS osallistuu! Piipahda Snellmaninkadun liikkeessä tai nettikaupassa ja tutustu muun muassa tällaisiin kirjatarjouksiin:

https://www.tiedekirja.fi/me…/wysiwyg/Keskiaikamarkkinat.pdf

SKHS:n tarjoukset eivät aivan ehtineet yllä olevaan mainokseen, mutta alennushinnoin löytää seuraavia seuran julkaisuja:

SKHST 143 – Paulus Juusten, Catalogus et ordinaria succesio episcoporum Finlandensium (ed. Heininen)
SKHST 193 – Pitkäranta (toim.): Suomen kirkkojen latina
SKHST 202 – Toivanen: The Influence of Constantinnople on Middle Byzantine architecture (843-1204)
SKHST 206 – Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina
SKHST 221 – Salonen: Kirkollisen oikeudenkäytön päälähteillä

 

Tiedekirja myy kaikkia saatavilla olevia Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja. Lisätiedot: https://www.tiedekirja.fi/

 

Syksyn 2018 Uuden tutkimuksen ilta

Marraskuu ma 5.11. klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 505)
Ilmoittautumista pyydetään tarjoilujen vuoksi viimeistään ti 30.10. mennessä:
https://goo.gl/forms/IKvm1im0fbHFt3KY2

17.15 Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
17.45 Annaleena Sevillano:
Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
18.15 Kahvi ja pientä suolaista
18.40 Mikko Ketola:
Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
19.10 Yhteinen loppukeskustelu ja yleisökysymyksiä
Ilta päättyy noin klo 19.45 mennessä.

* TM Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
– Fidel Castron vallankumous on vuodesta 1959 alkaen ollut kuubalaista elämää hallitseva viitekehys, määritellen myös historian ja muistamisen raamit saarella. Katolinen kirkko ei ole kuulunut vallankumouksen viralliseen kertomukseen; katolilaiset ovat eläneet ja kertoneet historiaansa hiljaisuudessa. Nyt avautuneet arkistot piirtävät kuitenkin uudenlaisen kuvan kuubalaisesta kirkosta ja mahdollistavat tutkimuksen tekemisen hiljaisten historioiden ja nykyhetken risteyskohdassa – katolilaisten, kommunistien ja Castron edelleen kehystämässä todellisuudessa, kuubalaisen vallankumouksen muuttuvassa maisemassa.

*
TM Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
Espanjan sisällissota sai erityisen paljon huomiota Englannin katolilaisten keskuudessa. Suurin osa Englannin katolilaisista kannatti Kansallismielistä armeijaa. Katolilaisten yleinen mielipide erosi esimerkiksi Anglikaanisen kirkon mielipiteestä. Englannin katolilaiset seurasivat sotatapahtumia aktiivisesti ja osallistuivat käytännön avustustoimintaan muun muassa keräämällä rahaa sota-alueelle lähetettäviin ambulansseihin ja hoitamalla Pohjois-Espanjasta Englantiin lähetettyjä tuhansia sotalapsia. Esitelmä nostaa esille seuraavia kysymyksiä; Millaisiin toimiin katolilaiset ryhtyivät ja miksi? Miten Englannin katolinen hierarkia reagoi? Miksi juuri Espanjan konflikti kiinnosti Englannin katolilaisia erityisen paljon?

* Dosentti Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
– Katolinen kirkko Suomessa on pysynyt pienenä vähemmistökirkkona, vaikka sen jäsenmäärä onkin toisen maailmansodan jälkeen vähitellen moninkertaistunut. Esitelmässä tarkastellaan kirkon toimintaedellytysten muuttumista monesta näkökulmasta. Millainen on ollut jäsenkehitys, mistä maista papit ovat tulleet, mikä oli dominikaanien osuus kirkon kulttuurisen vaikutuksen vahvistamisessa, mitä muita kirkollisia sääntökuntia tai järjestöjä Suomessa on toiminut, miten kielikysymys on vaikuttanut ja miten katolinen uskonnonopetus on järjestetty.

CFP: Vuosikirja 2019

KIRJOITTAJAKUTSU

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.

Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.

Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi)  22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:

vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

Lisää digitointeja saatavilla

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset julkaistiin alkukesästä ja loputkin teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Kirkon kipupisteet

Yrjö Tala. Kirkon kipupisteet – Siviiliavioliiton ja siviilirekisterin puute Suomessa 1905–1918. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 236. Helsinki, 2018. 334 sivua. ISBN 978-952-5031-90-4.

Mitä siviilirekisterin ja siviiliavioliiton puute merkitsivät 1900-luvun alussa vastavirtaan kulkeville eli niille, jotka jättivät lapsensa kastamatta eivätkä taipuneet papin vihittäviksi? Poikkeamisella perinteisestä käytännöstä oli seurauksensa. Kastamattomat lapset jäivät järjestyneen yhteiskunna ulkopuolelle ja ei-kirkolliset avioliitot katsottiin laittomiksi tai vähintään epätäydellisiksi. Uudet aatteet muuttivat kansalaisten mielipiteitä nopeammin kuin yhteiskuntaa. Keisarin Suomessa ei myöskään voitu toteuttaa uudistuksia nopeasti, eikä siihen löytynyt aina edes halua.

Teologian tohtori Yrjö Tala on selvittänyt laajan lähdeaineiston pohjalta sekä hallinnon kiemuroita että poikkeavia ihmiskohtaloita kamppailtaessa siviilirekisterin ja siviiliavioliiton puolesta. Erityistä mielenkiintoa herättää toisen sortokauden usein mainittu tapahtumattomuus. Se joutuu tutkimuksessa kokonaan uuteen valoon, sillä silloinkin elettiin täyttä elämää. Myös poliittisen kähminnän taidot osattiin Suomessa yhtä hyvin kuin Venäjällä. Ratkaisut kiistakysymyksiin saatiin suurten historiallisten tapahtumien vanavedessä.

Teoksen voi hankki Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Kirjan julkaisutilaisuus maanantaina 17.9.2018 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5 krs). Tervetuloa!

 

Uusi kustannusjohtaja esittäytyy

Toukokuun alussa seuran kustannusjohtajana aloitti teologian maisteriksi vastikään valmistunut Anni Suni. Annin työt kustannusjohtajana ovat alkaneet vauhdikkaasti muun muassa silppurin uhkaamaksi joutuneiden kirjojen pelastamisreissulla ja jo aiemmin digitoitujen kirjojen julkaisemisella.

Jatka lukemista

Digitoidut julkaisut nyt luettavissa

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Hakuilmoitus

Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi

Seura hakee mukaan toimintaansa

KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ke 28.3.2018 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Katri Antin (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti huhti-toukokuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään alkuillasta ma 9.4.2018. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!

Jatka lukemista

Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.

Simo Heininen

”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista