CFP: Vuosikirja 2019

KIRJOITTAJAKUTSU

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.

Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.

Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi)  22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:

vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

Lisää digitointeja saatavilla

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset julkaistiin alkukesästä ja loputkin teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Kirkon kipupisteet

Yrjö Tala. Kirkon kipupisteet – Siviiliavioliiton ja siviilirekisterin puute Suomessa 1905–1918. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 236. Helsinki, 2018. 334 sivua. ISBN 978-952-5031-90-4.

Mitä siviilirekisterin ja siviiliavioliiton puute merkitsivät 1900-luvun alussa vastavirtaan kulkeville eli niille, jotka jättivät lapsensa kastamatta eivätkä taipuneet papin vihittäviksi? Poikkeamisella perinteisestä käytännöstä oli seurauksensa. Kastamattomat lapset jäivät järjestyneen yhteiskunna ulkopuolelle ja ei-kirkolliset avioliitot katsottiin laittomiksi tai vähintään epätäydellisiksi. Uudet aatteet muuttivat kansalaisten mielipiteitä nopeammin kuin yhteiskuntaa. Keisarin Suomessa ei myöskään voitu toteuttaa uudistuksia nopeasti, eikä siihen löytynyt aina edes halua.

Teologian tohtori Yrjö Tala on selvittänyt laajan lähdeaineiston pohjalta sekä hallinnon kiemuroita että poikkeavia ihmiskohtaloita kamppailtaessa siviilirekisterin ja siviiliavioliiton puolesta. Erityistä mielenkiintoa herättää toisen sortokauden usein mainittu tapahtumattomuus. Se joutuu tutkimuksessa kokonaan uuteen valoon, sillä silloinkin elettiin täyttä elämää. Myös poliittisen kähminnän taidot osattiin Suomessa yhtä hyvin kuin Venäjällä. Ratkaisut kiistakysymyksiin saatiin suurten historiallisten tapahtumien vanavedessä.

Teoksen voi hankki Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Kirjan julkaisutilaisuus maanantaina 17.9.2018 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5 krs). Tervetuloa!

 

Uusi kustannusjohtaja esittäytyy

Toukokuun alussa seuran kustannusjohtajana aloitti teologian maisteriksi vastikään valmistunut Anni Suni. Annin työt kustannusjohtajana ovat alkaneet vauhdikkaasti muun muassa silppurin uhkaamaksi joutuneiden kirjojen pelastamisreissulla ja jo aiemmin digitoitujen kirjojen julkaisemisella.

Jatka lukemista

Digitoidut julkaisut nyt luettavissa

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Hakuilmoitus

Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi

Seura hakee mukaan toimintaansa

KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ke 28.3.2018 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Katri Antin (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti huhti-toukokuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään alkuillasta ma 9.4.2018. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!

Jatka lukemista

Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.

Simo Heininen

”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista

Vuosikirja 2017 – Sota ja pakolaisuus

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2017 (107).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2018. 336 s.

ISBN 978-952-5031-88-1. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi?

Kristityt ovat historian saatossa paenneet sotaa ja vainoa mutta myös sotineet ja vainonneet. Kristityt ja kirkot ovat ottaneet vastaan pakolaisia ja toimineet välittäjinä erilaisissa kriiseissä mutta myös sulkeneet ovia ja yllyttäneet kansoja toisiaan vastaan.

Kristinusko on ollut historiansa aikana rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta ja paljon muuta. Tässä vuosikirjassa perehdytään sodan ja pakolaisuuden teemoihin kristillisen kirkon historiassa. Aiheet kulkevat Ambomaan lähettien kohtaamasta hereroiden kansanmurhasta suomalaisiin SS-pappeihin ja Suomen kirkon sota-ajan suunnitelmista ja siirtoseurakunnista Serbian ortodoksisen kirkon toimiin Kosovon sodassa. Katsauksissa käsitellään myös Suomen ja Yhdysvaltojen pakolaispoliitiikka ja -keskustelua.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2018, pyhän Henrikin päivänä.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Essi Huuhka: ”Kamalaa kuuluu Hereromaalta” – Suomalaisten Ambomaan-lähetystyöntekijöiden suhtautuminen hereroiden kansanmurhaan 1904–1905

André Swanström: Fasismi ja uskonto suomalaisten SS-pastorien ajattelussa ja toiminnassa

Teuvo Laitila: Serbian ortodoksinen kirkko, Kosovo ja sota 1998–1999

Timo Kapanen: ”Madjaarien sankarillinen kansa” – Unkarin hätä vuonna 1956 Kotimaa-lehdessä

Jaakko Ripatti: Vuoden 1939 suunnitelmia sota-ajan toiminnan järjestämiseksi kirkossa

Matti P. Pulkkinen: Oliko Elias Hänninen kommunisti vai radikaalipietisti?

Kim Groop: The Diet of Västerås in Swedish Church Historiography – Some Remarks

Katsaukset:

Esko M. Laine: In memoriam: Pentti Laasonen 1928–2016 – Suurien salaisuuksien äärellä

Hannu Mustakallio: In memoriam: Esko Koskenvesa 1938–2017 – Porvoon hiippakunnan tutkija ja Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri

Matti Välimäki: Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017

Markku Ruotsila: Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot

Seppo Häkkinen: Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939–1949

Ville Jalovaara: Jatkosodan presidentti Risto Ryti ja uskonto

Niklas Antonsson & Tove Höglund: NORDVECK samlades i pietismens högkvarter

Saara Murto: Ekumenian nykytilasta – Kirchliche Zeitgeschichte -lehden konferenssi Helsingissä 26.–28.10.2016

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta.

SKHS:n gradupalkinto 2017

Gradupalkintouutisia!

Seura vietti perjantaina 19.1. vuosijuhlaa, jossa muun muassa julkistettiin uusi vuosikirja, kuultiin André Swanströmin vuosijuhlaesitelmä sekä jaettiin seuran gradupalkinto lukuvuoden 2016–2017 parhaasta kirkkohistorian alan pro gradu -työstä. Palkinto on 500 euron apuraha.

Tämän vuoden gradupalkinto myönnettiin TM Sari Timoselle (Helsingin yliopisto) hänen tutkielmastaan otsikolla ”Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa 1539–1551”. Onnittelut Sarille!

Tutkielmaan on mahdollista tutustua tarkemmin Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa: helda.helsinki.fi/handle/10138/177323