ESITELMÄKUTSU: Historia, uskonto ja tutkimusetiikka

Esitelmäkutsu: 

Historia, uskonto ja tutkimusetiikka

Kutsumme ystävällisesti esitelmäehdotuksia vuoden 2021 Kirkkohistorian päivään, joka järjestetään perjantaina 3.12.2021 Tieteiden talon väistötiloissa, Kauppakorkeakoulun vanhassa talossa (Runeberginkatu 14-16). Tilaisuudella juhlistetaan myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran 130-vuotista taivalta, ja se sisältää päivän lopuksi kierroksen Kansallismuseon uudistetussa perusnäyttelyssä.

Käytännössä jokainen historiaa tutkiva tekee, tiedostaen tai tiedostamattaan, tutkimuseettisiä ratkaisuja valitessaan aihettaan, lähdeaineistoaan ja kirjoittaessaan tuloksia auki. Tutkimusetiikkaa onkin tarkasteltu historiatieteiden kentällä erityisesti kansainvälisesti, mutta myös kotimaassa. Erityisesti kristinuskon historian tutkimukseen liittyvää tutkimuseettistä keskustelua on käyty Suomessa kuitenkin toistaiseksi vasta vähän, vaikka kirkkojen, uskonnollisten perinteiden, käytäntöjen tai toimijoiden historiaa tutkittaessa liikutaan erityistä sensitiivisyyttä vaativalla alueella. Vuoden 2021 Kirkkohistorian päivä haluaa osaltaan avata näkökulmia ja herätellä keskustelua tutkimusetiikasta kristinuskon historian tutkimuksessa.

Mahdollisia aihepiirejä ovat esimerkiksi:

  • Tutkimuskohteen ja menneisyyden kunnioittamisen kysymykset
  • Lähdetyöskentelyn, erityisesti lähteiden valinnan etiikka
  • Historiallisten dokumenttien kääntämisen etiikka
  • Arkistotyöskentely ja tietosuoja
  • Digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet tutkimuseettisestä perspektiivistä
  • Avoin julkaiseminen
  • Oman position määritteleminen tutkimustyössä (esim. uskonnollinen viitekehys, poliittiset yhteydet, sukupuoli jne.)

Toivomme maksimissaan 200 sanan mittaista abstraktia esitelmäehdotuksista 15.8.2021 mennessä SKHS:n sihteerin sähköpostiosoitteeseen (info@skhs.fi). Merkitse viestikenttään otsikoksi ‘Kirkkohistorian päivän esitelmäehdotus’.

Ehdotuksesta tulee käydä lyhyen sisältökuvauksen lisäksi ilmi esitelmän otsikko, esitelmän pitäjän nimi, affiliaatio ja yhteystiedot. Esitelmien kesto on 20 min + 10 min keskustelua. Esitelmän kielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Seminaarin pohjalta valituista esityksistä on tarkoitus toimittaa artikkelikokoelma.

Tiedotamme hyväksytyistä esitelmistä 31.8.2021 mennessä.

Varastontyhjennysmyynti 31.5. saakka

Kirkkohistoriallisia varastontyhjennyslöytöjä luvassa! Valikoituja SKHS:n teoksia saa alennushinnoin vielä 31.5. saakka:

Anuleena Kimanen: Herätys kylässä ja tuvisssa. Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla 10 €

Kaarlo Arffman: Auttamisen vallankumous. Luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat 7 €

Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina. Cartiglianon ja Enegon kirkkojen freskot: konteksti, rekonstruktio ja tulkinta 5 €

Kaija Santti: Sanankuulijasta sananjulistajaksi. Naisten asema Inkerin luterilaisissa maalaisseurakunnissa 1917–1939 5 €

Pentti Laasonen: Vanhan ja uuden rajamaastossaa. Johannes Gezelius nuorempi kulttuurivaikuttajana 5 €

Krapu, Jenni: E. G. Gulinin ekumeeninen työ ja ajattelu 7 €

Jaakko Olavi Antila: ”Politiikka on kirkossa”. Keskustapuolueen kirkkopoliittisten tavoitteiden muotoutuminen vuosina 1966–1978 7 €

Mika Nokelainen: Vähemmistövaltiokirkon synty. Ortodoksisen kirkkokunnan ja valtion suhteiden muotoutuminen Suomessa 1917–1922 9 €

Niko Huttunen: Raamatullinen sota. Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa 10 €

Otfried Czaika: Sveno Jacobi. Boksamlaren, biskopen, teologen. En bok- och kyrkohistorisk studie 7 €

Kim Groop & Birgitta Sarelin (toim.): Historiska perspektiv på kyrka och väckelse. 20 €

Paavo Alaja: Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoito luterilaisen ortodoksian aikana (1571‒1686) 10 €

Hannu Suni: Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867‒1913 10 €

Hanna-Maija Ketola et al. (toim.): Suurmiehistä rahvannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa 10 €

Milla Bergström: Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet 1921‒1931 12,50 €

Esko Häkli: Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet 10 €

Jaakko Olavi Antila & Piia Latvala (toim.): Kristityt, juutalaiset ja muslimit. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2014 5 €

Alennushinnat voimassa Tiedekirjan myymälässä ja verkkokaupassa. Muista myös seuran muut julkaisut.

Uuden tutkimuksen ilta 11.5.2021

Uuden tutkimuksen ilta pidetään tiistaina 11.5.2021 klo 18.00–20.00. Illan aiheena on Luonto ja ilmasto kristinuskon historiassa.

Tapahtuma järjestetään zoom-etäyhteyden kautta: https://helsinki.zoom.us/j/68428665890?pwd=VU5CcEtJdUhia2JvZDZ3QjdWOFpydz09

(Meeting ID: 684 2866 5890 Passcode: 744212)

Illan ohjelma:

FT Marko HalonenLuonto ja ilmasto keskiaikaisissa kalentereissa.

Ympäristöteologian dosentti Panu PihkalaYmpäristökirkkohistorian mahdollisuudet ja ympäristöteologian ytimekäs historia.

Tutkijatohtori Laura RiuttanenHiilineutraali kirkko 2030 -prosessi.

 

Tilaisuus on avoin kaikille! Tervetuloa!

Kevätkokous 2021

KEVÄTKOKOUS 2021

Seuran vuoden 2021 ensimmäinen sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 29.3.2021 klo 17.15, Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, Helsinki, Huone 312. Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat.

Kokous järjestetään hybridi-mallina. Korona-pandemiasta johtuen kokouspaikalle voi kokoontua tämänhetkisten rajoituksien mukaisesti enimmillään kuusi henkilöä. Kokoukseen voi osallistua myös zoom-etäyhteyden välityksellä, mitä ensisijaisesti suositellaan.

Kevätkokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen 26.3. mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi tai Suomen kirkkohistoriallinen seura, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto.

Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, osallistutko kokoukseen Tieteiden talolla vai zoomin kautta. Tieteiden talon paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisen jälkeen zoomin kautta osallistuville lähetetään sähköpostitse linkki kokoukseen sekä kokousmateriaali. Tieteiden talolle saapuvat saavat kokousmateriaalin kokouspaikalla.

Vuosikirja 2020 ”Valta ja vastarinta”

Vuosikirja 2020 Valta ja vastarinta

Kristinusko, valta ja vastarinta ovat kietoutuneet yhteen luke­mattomin eri tavoin aivan kristillisen kirkon alkutaipaleelta lähtien. Uskontoa on käytetty sekä pönkittämään valta­rakenteita että kyseenalaistamaan niitä mitä moninaisim­min tavoin. Tässä vuosikirjassa kysymme, ketkä voidaan kristinuskon historiassa lukea vallankäyttäjiksi, millaisiin ihmisten ja instituutioiden välisiin prosesseihin vallankäyttö on liittynyt ja miten se on ilmennyt. Uskonnollis-poliittista vallankäyttöä tarkastellaan paitsi valtaapitävien työkaluna, myös ja erityisesti ruohonjuuritason ilmiönä – erityisesti esiin tulevat eri laiset vastarinnan muodot reaktioina kokemuksiin pakottavasta vallan käytöstä.

 

Kirja sisältää artikkelit:

JOHANNES HUHTINEN: Katolisen reformaation marttyyrit protestanttisessa Englannissa. Jesuiittamission aktivoituminen ja julkinen keskustelu vainosta 1570-luvulta 1620-luvulle

RONY OJAJÄRVI: Rauhanekumeniaa kristillisen sosialismin ehdoilla. Mathilda Wreden ja Felix Iversenin vaikutus suomalaisen ja kansainvälisen Kristillisen internationaalin kehitykseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919–1920

ANNA-MAIJA VILJANEN-PIHKALA: Erään tohtorinhatun tarina

TEUVO LAITILA: Toisinajattelijan valta Neuvostoliitossa. Tapausesimerkkinä Vasyl Romanjukin lännelle esittämät vetoomukset

HAKUILMOITUS: Haetaan kustannusjohtajaa

Suomen kirkkohistoriallinen seura hakee mukaan toimintaansa sivutoimista KUSTANNUSJOHTAJAA.

Seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Kustannusjohtajan keskeisenä tehtävänä on seurata ja hoitaa aktiivisesti ja oma-aloitteisesti seuran julkaisutoimintaan sekä tiedekustantamiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Tämä edellyttää verkostoitumista alan muiden toimijoiden kanssa sekä yhteydenpitoa julkaisuprosessien eri osapuoliin. Kustannusjohtaja myös vastaa yhdessä seuran sihteerin kanssa seuran viestinnästä ja markkinoinnista.

Kustannusjohtajan tehtäviin sisältyy myös seuran kustannustoiminnan kehittäminen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Hän toimii myös seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana.

Kustannusjohtaja voi työskennellä pääsääntöisesti etänä, mutta osa työtehtävistä edellyttää työskentelyä Helsingissä. Lisäksi seura toivoo, että kustannusjohtaja voi osallistua koulutusmatkoihin, kirjamessuille ja muihin olennaisiin kustannusalan tapahtumiin.

Kustannusjohtajan tehtävä tarjoaa loistavan näköalapaikan tiedekustantamiseen sekä mahdollisuuden tutustua läheisesti kirkkohistorian tutkijayhteisöön. Se soveltuu erittäin hyvin esimerkiksi jatko-opiskelijoille ja siihen sisältyy perehdytys. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio 2 150 euroa.

Edellytämme:

– Aikaa ja intoa seuran kustannustoiminnasta vastaamiseen ja kehittämiseen

– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä.

– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä.

– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen.

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:

– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ma 1.3.2021 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Päivi Räisänen-Schröder (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti maaliskuun aikana, viimeistään huhtikuun alussa

Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, jotka toteutetaan etäyhteydellä.

SKHS:n uudet toimihenkilöt esittäytyvät

SKHS:n uudet toimihenkilöt esittäytyvät

Uusi sihteeri Antti Luoma

Tervehdys hyvät lukijat! Olen Antti Luoma ja aloitin elokuussa 2020 SKHS:n sihteerinä. Tehtäviini kuuluvat monenlaiset yhdistyksen juoksevat asiat, kuten nettisivujen päivittäminen, yhteydenpito jäsenistöön, jäsenrekisterin ylläpito, tapahtumien suunnittelu sekä seuran hallituksen kokouksien valmistelut.

Ensimmäiset kuukauteni sihteerinä olivat varsin vauhdikkaita, sillä väittelin teologian tohtoriksi marraskuussa. Väitöskirjani Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993 käsitteli nimensä mukaiseti suomalaisten vaikutusta Venäjällä toimivan Inkerin luterilaisen kirkon jälleenrakentamisessa Neuvostoliiton hajoamisen vuosina. SKHS kustansi kirjan toimitustensa sarjassa.

Olen toiminut päätoimisena väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa talvesta 2017 lähtien. Väitöstutkimuksen tekemisen ohella työtehtäviini on kuulunut kirkkohistorian pääaineopiskelijoiden opettamista ja ohjaamista gradun tekoon. Nyt työsuhteeni tiedekunnassa on päättymässä, mutta ajatuksenani on tavalla tai toisella jatkaa kirkkohistorian tutkimusta myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti 1960-luvun Suomen kirkkohistoria ja silloiset arvomaailmojen yhteentörmäykset.

Kirkkohistoriallisen seuran jäsenenä olen ollut jo lähes 10 vuotta. Liityin aikoinaan seuraan, kun aloin tehdä gradua kirkkohistoriaan liittyen 2011. Seuran tapahtumat ja julkaisut ovat tukeneet hyvin kirkkohistoriantutkijan identiteettiäni. Olen myös kirjoittanut artikkelin sekä kirja-arvosteluja SKHS:n vuosikirjoihin. Seuran sihteeriksi ryhtyminen on ollut erittäin mielekäs tehtävä tässä vaiheessa akateemista uraani. Seuran aktiivinen toiminta ja vahvat perinteet kirkkohistorian tutkimuksen vaalijana tarjoavat monia näköaloja myös tulevaisuuteen. Haluan olla kehittämässä seuraa, että jatkossakin mahdollisimman moni kirkkohistoriasta kiinnostunut voisi kokea sen omakseen ja osallistuisi sen toimintaan tavalla tai toisella. Siksi otankin mielelläni vastaan toiveita ja ajatuksia siitä, miten SKHS voisi jatkossa palvella tätä tehtävää entistäkin paremmin. Pidetään yhteyttä!

Uusi kustannusjohtaja Päivi Räisänen-Schröder

Hei kaikille. Olen FT, dos. Päivi Räisänen-Schröder ja SKHS valitsi alkukeväästä 2020 minut uudeksi kustannusjohtajakseen. Väistyvä kustannusjohtaja Anni Suni ehti tuskin ojentaa viestikapulaa eteenpäin, kun jo koronarajoitukset hyökyivät päälle. Toistaiseksi yhteistyö ja työhön perehtyminen onkin tapahtunut pääasiassa virtuaalisesti. SKHS on kuitenkin ollut minulle varsin tuttu, sillä olen työskennellyt vuodesta 2011 tutkijana Helsingin yliopiston kirkkohistorian osastolla ja julkaissut seuran vuosikirjassa artikkeleita ja kirja-arvioita. Elokuun alusta lähtien olen toiminut osastolla uudessa roolissa, kirkkohistorian vakinaisena yliopistonlehtorina.

Olen opiskellut Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa pääaineenani yleistä historiaa ja sivuaineina mm. Suomen ja Skandinavian historiaa sekä yleistä kirjallisuustiedettä. Olen kuitenkin jo varhain solminut kontakteja myös kirkkohistorian puolelle, ja maisterintutkintooni sisältyy myös kirjahistorian opintoja, joista olin valtavan innostunut. Väitöskirjani tein Saksassa, Göttingenin yliopistossa. Kansainvälisen, keski- ja uuden ajan historiaan keskittyneen tutkijakoulun puitteissa pääsin yhdeksi lukukaudeksi tutustumaan myös yhdysvaltalaiseen tutkimus- ja yliopistomaailmaan Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa. Tutkijana olen työskennellyt myös Mainzissa, Tampereella sekä Wiepersdorfin tutkija- ja taiteilijaresidenssissä Saksassa.

Minua kiehtovat erityisesti uskonnon moninainen kutoutuminen ihmisten arkeen ja ajatteluun, vallan merkitys niin historiassa kuin historiankirjoituksessakin, tunteiden historia sekä kirjahistoria. Erityisen lähellä sydäntäni ovat reformaation ja valistuksen väliset vuosisadat sekä erityisesti saksankielinen kulttuurialue, mutta kiinnostavaa tutkittavaa löytyy toki kaikilta aikakausilta ja alueilta! Olen itse tutkinut myös jesuiittojen lähetystyötä Amerikoissa ja Aasiassa 1600–1700-luvuilla sekä Sotkamon kirkkoherran Johan Frosteruksen (1720–1809) kirjoituksia. Suurin osa julkaisuistani käsittelee kuitenkin reformaatiota. Väitöskirjani tein luterilaisen kirkon ja radikaaliin reformaatioon kuuluneiden anabaptistien eli kastajien suhteesta Württembergin herttuakunnassa 1500–1600-luvuilla. Tutkimukseeni kuului paljon mikrohistoriallista arkistoaineiston lähilukua, kun kokosin pienistä palasista eteläsaksalaisten talonpoikien suhtautumistapoja kirkkoon, kruunuun ja sallitun uskonnollisuuden rajoihin.

Ja miksi hain SKHS:n kustannusjohtajaksi ja mitä siltä odotan? Tässä hommassa pääsee konkreettisesti työskentelemään suomenkielisen tiedejulkaisemisen hyväksi ja näkee alusta loppuun, kuinka tutkijan tietokoneelta lähtevästä tiedostosta sukeutuu julkaistu ja tieteellisin kriteerein arvioitu tutkimus, olipa kyseessä sitten elektroninen tai perinteinen painettu kirja. Odotan saavani mahdollisuuksia sekä luovaan akateemiseen ideointiin, monitahoiseen yhteistyöhön että tieteellisesti innostavien julkaisuprojektien edistämiseen.

 

Uusi rahastonhoitaja Kirsi Vikman

Hei kaikki! Olen Kirsi Vikman ja aloitin SKHS:n rahastonhoitajana vuoden 2021 alussa. Hoidan yhdistyksen talouteen liittyviä asioita. Esimerkiksi jäsenmaksuun liittyvissä asioissa voit ottaa minuun yhteyttä.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenenä olen ollut muutaman vuoden. Teologian opinnot johtivat minut kirkkohistorian mielenkiintoiseen maailmaan. Tein pro gradu -työni keskiaikaisesta 1200-luvun rippikäsikirjasta, ja nyt jatkan tohtorikoulutettavana saman aiheen parissa myöhäiskeskiaikaista rippiä tutkien.

Minua kiinnostavat myös ihmisen kasvu, pedagogiikka ja musiikkikasvatus. Olen aiemmin toiminut yli 20 vuotta pianonsoiton opettajana. Historia on kuitenkin aina ollut lähellä sydäntäni ja nyt pääsen tutkimuksen ja SKHS:n toiminnan kautta sukeltamaan kirkkohistorian kiehtovaan maailmaan.

SKHS:n vuosijuhla 2021 pidetään ainoastaan virtuaalisesti

VUOSIJUHLA 2021

SKHS:n vuosijuhla pidetään perinteiseen tapamaan Pyhän Henrikin päivänä, tiistaina 19.1.2021, kello 17.00–19.

Korona-tilanteesta johtuen vuosijuhla pidetään tällä kertaa ainoastaan virtuaalisesti zoom-verkkoyhteyden välityksellä. Linkki tapahtumaan
https://helsinki.zoom.us/j/69438882784?pwd=TGFhVEIwRUNRT0FieTdsbGVSQTN3dz09
Meeting ID: 694 3888 2784; Passcode: 083708

Ohjelma

– Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden
– Seuran uusien kunniajäsenten professori Aila Lauhan ja professori Kaarlo Arffmanin muistaminen
– Valta ja vastarinta -teemaisen vuosikirjan 2020 julkistus
– Vuosijuhlaesitelmä, jonka pitää tuore nykyajan kirkkohistorian professori Katharina Kunter. Esitelmän aiheena on ”Helsinki 1975 – an European Place of Memory for the Churches?” ja se pidetään englanniksi.
Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan historialliseen vuosijuhlaan!

Väitöskirja: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993

Antti Luoma. Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 240. Helsinki, 2020, 429 sivua. ISBN 978-952-5031-96-6

SKHS:n toimitusten sarjassa on julkaistu uusi tutkimus: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 19881993. Kyseessä on Antti Luoman väitöskirja, jonka julkinen tarkastaminen tapahtui 7.11. Helsingin yliopistossa.

Inkerinsuomalaisia pidettiin Neuvostoliitossa suomalaisina, mutta Suomessa heistä vaiettiin useita vuosikymmeniä kylmän sodan ilmapiirin vuoksi. Tilanne alkoi muuttua 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton uudistuspolitiikka mahdollisti Suomessa aiempaa vapaamman keskustelun.

Suomalaiset kokivat voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomea puhuneiden inkerinsuomalaisten kanssa. Aineellinen ja henkinen tuki inkeriläisille kanavoitui pääasiassa heidän luterilaisiin seurakuntiinsa. Nämä olivat käytännössä ainoita inkerinsuomalaisten näkyviä toiminnallisia rakenteita, jotka kattoivat laajasti heidän asuinkeskittymiään.

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko aloitti itsenäisen toimintansa Venäjällä vuoden 1992 alussa. Sen nousuun vaikutti inkerinsuomalaisten kansallinen ja kirkollinen herääminen. Käsillä oleva tutkimus kertoo siitä, mikä oli suomalaisten ja Suomen kirkon rooli Inkerin kirkon nousussa. Miten innostus inkerinsuomalaisten tukemiseen vaikutti Inkerin kirkon jälleenrakentamiseen ja uudelleenperustamiseen?

Tutkimus on ensimmäinen historia-alan väitöskirja Neuvostoliiton hajoamisen vuosina tapahtuneesta Inkerin kirkon noususta. Se perustuu laajaan kansainväliseen ja kotimaiseen lähdeaineistoon sekä aikalaiskokijoiden haastatteluihin.

Kirjaa voi ostaa ja tilata Tiedekirjasta: https://www.tiedekirja.fi/…/inkerin-kirkon-nousu-ja…

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija, 

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2021 aikana? 

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/  

 Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota tiistaihin 15.12.2020 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta.