Uuden tutkimuksen ilta 10.11. ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”

Kaikille avoin Uuden tutkimuksen ilta pidetään torstaina 10.11.2022 klo 17.15 Tieteiden talolla, sali 504, Kirkkokatu 6. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä zoomin kautta: https://helsinki.zoom.us/j/66612282542?pwd=NzB0cEt4ZmJUbk84M3BsUnY0RU5rUT09

Uuden tutkimuksen illan aiheena on tällä kertaa ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”. Luennoitsijoina ovat:

Väitöskirjatutkija Reetta Kallanne: Papiston sotaretoriikkaa toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan

Väitöskirjatutkija Miro Leporanta: Menetetyt alueet ja Itäisen Euroopan ortodoksikirkot – esimerkkejä Venäjältä, Serbiasta ja Kreikasta

Aiemmin ilmoitettu dosentti Anna Ripatin esitelmä on valitettavasti peruuntunut.

Ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!

Said Tahseen (1904-1985 Syria): Saladin and Guy. Wikipedia Commons: Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Saladin_and_Guy.jpg

Viron kirkkohistoriallinen seura 25 vuotta

Teksti ja kuvat: Mikko Ketola

Tarton yliopistossa järjestettiin 14.10.2022 juhlaseminaari Viron kirkkohistoriallisen seuran 25-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teemaksi oli valittu kirkkohistoriallisen tutkimuksen historia Virossa ja sen naapurimaissa Latviassa ja Suomessa. Tarton yliopiston kirkkohistorian professori Riho Altnurme puhui virolaisen kirkkohistorian tekijöistä, Latvian yliopiston kirkkohistorian professori Valdis Teraudkalns puolestaan Latvian kirkkohistorian merkkimiehistä ja allekirjoittanut viimeisen sadan vuoden jaksosta suomalaisen kirkkohistoriantutkimuksen kentällä. Nivoin esitykseeni myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran tärkeän roolin tutkimuksen edistäjänä ja julkaisijana.

Riho Altnurme

Valdis Teraudkalns

Näiden kolmen esityksen jälkeen seurasi vielä paneelikeskustelu, jossa puhuttiin erityisesti siitä, mitkä seikat erottavat ja yhdistävät yleistä historiantutkimusta ja kirkkohistoriaa. Sen osanottajina olivat alan ammattilaiset Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.

Paneelissa keskustelivat Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.

Seminaarin yhteydessä julkaistiin Viron teologisen aikakauskirjan, Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero ”Eesti Kirikuloo Selts 25”. Sen ovat toimittaneet Toomas Schvak ja Toivo Pilli. Se sisältää muun muassa virolaisen sisarseuramme historiaa kartoittavan Riho Altnurmen ja Priit Rohtmetsin artikkelin ”Eesti Kirikuloo Selts 1997–2022”. Itse kirjoitin numeroon artikkelin “Baltic German Church Life in Tallinn during the Second World War”

Toivo Pilli kädessään Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero.

 

Ennen juhlaseminaaria vierailimme hieman pienemmällä joukolla Raadin hautausmaalla tervehtimässä edesmenneitä kirkkohistorioitsijoita. Pääkohde oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisen Tarton kirkkohistorian professorin Olaf Sildin hauta. Se on merkittävä siksi, että hänen hautansa sijainti selvisi vasta aivan äskettäin. Sild kuoli 1944. Muut tärkeät kohteet olivat Marju Lepajõen, Pille Valkin ja Urmas Pettin haudat, kaikki 2000-luvulla kuolleita. Pysähdyimme myös Jakob Hurtin, 1907 kuolleen kansanrunouden kerääjän ja papin haudalla.

Hautausmaakierroksella olivat vasemmalta Toivo Pilli, Marina Viia, Jaan Bärenson, Priit Rohtmets, Madis Maasing, Riho Altnurme ja Kristian Luhamets.

Viron kirkkohistoriallinen seura perustettiin 1997, ja silloin hyväksytyn peruskirjan laati inkeriläissyntyinen maisteri Toivo Pilli. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin silloinen maisteri Riho Altnurme, joka piti kirkkohistorian kursseja sekä Tarton yliopistossa että Tallinnan teologisessa instituutissa. Toivo Pilli toimii nykyään seuran puheenjohtajana ja oli myös juhlaseminaarin juontaja.

Virolaisilla ja suomalaisilla kirkkohistorioitsijoilla on ollut 25 vuoden kuluessa paljon henkilökohtaisia yhteyksiä ja yhteistyötä tutkimusprojektien ja verkostojen merkeissä. Näitä ovat olleet muun muassa ensimmäinen EU:n rahoittama humanistinen tutkimusprojekti Churches and European integration, jonka koordinaattorina professori Aila Lauha toimi 2001–2004. Jouko Talosen vetämä International Network of Baltic Church Historians puolestaan on yhdistänyt kaikkien Baltian maiden kirkkohistorian tutkijoita. Uusin yhteistyöfoorumi on ollut Euroopan komission rahoittama laaja Horizon2020-tutkimusprojekti Religious toleration and peace, jossa vuosina 2018–2022 on työskennellyt useita tutkijoita myös Tartosta ja Helsingistä.

Katso lisäksi:

Virolaiset ja suomalaiset kirkkohistorioitsijat tapasivat Tartossa 30.5.2016.

Vartijan erikoisnumero Virosta. Sisältää muun muassa Riho Altnurmen haastattelun. Vartija 5–6/2015. 

Mikko Ketola, Virolais-suomalainen tutkijakokous ”Eesti kirikulugu” Tartossa 7.–8.6. 1996. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996).

Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2023: Kristinusko ja nationalismi

Kirjoittajakutsu, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja:

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan artikkeleita aiheesta kristinusko ja nationalismi.

Vuosikirjan teema kysyy, miten kristinusko ja nationalismi ovat kietoutuneet yhteen eri aikakausilla ja erilaisissa poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Millaisia seurauksia kristinuskon ja nationalismin kohtaamisella on ollut? Millaista historiantutkimusta nationalismin ja kristinuskon suhteesta on tuotettu?

Tarkastelun kohteena voivat olla niin kristillinen oppi ja ajatukset kuin kristilliset instituutiot, ryhmät ja yksilötkin. Tarkastelu voi rajautua Suomeen tai käsittää laajempia eurooppalaisia ja globaaleja näkökulmia. Olemme kiinnostuneita sekä pitkästä historiallisesta perspektiivistä että viimeaikaisesta kehityksestä. Olemme erityisen kiinnostuneita teemoista, lähteistä ja lähestymistavoista, jotka muuttavat, täydentävät ja haastavat vallitsevaa ymmärrystämme kristinuskon ja nationalismin toiminnallisesta ja diskursiivisesta suhteesta.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 31.10.2022 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja sen keskeinen uusi anti tutkimukselle: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2023 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2023 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:
Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit
Annaleena Sevillano, katsaukset ja kirja-arviot
Sähköposti: vuosikirja[at]skhs.fi


Call for Papers: Yearbook of the Finnish Society of Church History

We are calling for contributions on the topic Christianity and Nationalism.
The focus of the Yearbook 2023 is the intersections of Christianity and nationalism in diverse political, social, and cultural contexts and across times. We are looking for articles that discuss both the histories and historiographies that have emerged from the entanglement of Christian and nationalistic thought and action.

The articles may discuss topics such as Christian teaching and thought as well as the agencies of religious institutions, groups, and individuals. They may focus on Finland or draw on broader European and global perspectives. Our attention spans from sweeping histories to contemporary development. In particular, we are looking for topics, sources, and approaches that revise, complement, or challenge the existing literature and knowledge on the functional and discursive ties of Christianity and nationalism.

Please send an abstract of your proposed article via email (vuosikirja [at] skhs.fi) by October 31, 2022. The proposal should include the topic of the article and justify its originality or novelty. The results of the selection process will be communicated to the authors in mid-November. The complete manuscript must be submitted by March 13, 2023, after which it is processed through a double-blind peer-review. We welcome articles in English, Swedish and Finnish.

We also publish surveys, reports, and reviews of scholarly books and related art and culture, which must be submitted by August 31, 2023. Please contact the editors beforehand for further details and to arrange for review copies.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Its articles go through a peer review process in accordance with the criteria of the Federation of Finnish Learned Societies. The yearbook’s release date is January 19, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus).

Contact:
Petra Kuivala, editor-in-chief, articles
Annaleena Sevillano, editor, reviews and reports
Email: vuosikirja[at]skhs.fi