Uuden tutkimuksen ilta 10.5.2022

Uuden tutkimuksen ilta 10.5.2022

Seuraava Uuden tutkimuksen ilta on tiistaina 10.5.2022 klo 17.15. Tilaisuus järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa, Runeberginkatu 14-16, salissa A300. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua zoom-etäyhteydellä: https://us06web.zoom.us/j/87087714718?pwd=N0ZUWGxtc3VxRDNjdkRPZnF0emc0UT09

Uuden tutkimuksen illan aiheena on ”Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa”, jonka niminen teos julkaistiin SKHS:n toimitusten sarjassa vuoden 2022 alussa. Uuden tutkimuksen illan esitelmöitsijät ovat:

prof. Raisa Toivo: Reformaatio

TM, tutkija Olli Viitaniemi: Kerettiläinen

dos. Niko Huttunen: Raamatullisuus

Tapahtumaan on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Kaikki lämpimästi tervetuloa!

SKHS digitoi julkaisujaan – auta meitä

Kansikuva Eila Helander, Naiset eivät vaienneet.

Digitoitujen teosten joukossa on mm. Eila Helanderin Naiset eivät vaienneet (SKHST 142, 1987).

SKHS on digitoinut vanhoja julkaisujaan, ja ne on julkaistu Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen alustalla. Vuoden 2022 aikana jatkamme digitointia Suomen tiedekustantajien liiton myöntämän apurahan turvin. Jotta voimme suunnitella projektin tulevaisuutta pidemmälle, pyydämme apua tekijöiltä ja lukijoilta.

Oletko julkaissut SKHS:n Toimitusten sarjassa? Haluamme taata vanhojen teosten saatavuuden ja käytettävyyden digitoimalla ja julkaisemalla niitä avoimesti verkossa. Tarvitsemme siihen lupaasi. Vaikka digitointi ei olisi vielä ajankohtaista, sopimus kannattaa laatia jo valmiiksi. Ole yhteydessä seuran kustannusjohtajaan Olli Lampinen-Enqvistiin: kustannus@skhs.fi

Käytätkö SKHS:n vanhoja julkaisuja tutkimuksessa tai opetuksessa? Kartoitamme parhaillaan seuraavia digitoitavia kirjoja, ja olemme kiinnostuneita jäsenistön ja muiden lukijoiden tarpeista. Mitä kirjoja sinä toivoisit sähköisesti saataville? Onko arvokas klassikko loppuunmyyty, tai olisiko tietylle lähdejulkaisulle jatkuvasti käyttöä? Kerro toiveesi: kustannus@skhs.fi

Voit tarkastella Toimitusten sarjan nimekkeitä seuran julkaisuluettelosta ja ostaa kirjoja Tiedekirjasta.

Näkökulmia eettiseen historiantutkimukseen – kirkkohistorian päivä 3.12.2021

Arto Tenttula

Miten tehdä historiantutkimusta eettisesti? Voiko menneisyyden ihmisiä ja ilmiöitä tutkia miten vain, kunhan pyrkii olemaan Leopold Ranken (1795–1886) tavoin objektiivinen tutkimuksessaan?

Historiantutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä suunnanmuutoksia, liittyen erityisesti lingvistiseen käänteeseen ja uusiin historioihin. Lingvistisen käänteen jälkeen historian lähteitä ei enää jaotella niinkään historiallisen autenttisuuden mukaan, koska historian hahmottamisen nähdään erilaisissa ihmisten tuottamissa teksteissä olevan aina johonkin subjektiiviseen näkökulmaan sidottu. Tämä pätee myös tutkijan näkökulmaan: kukaan ei voi ohittaa oman kulttuuripiirinsä arvojen merkitystä.

Kun on ymmärretty ihmisten tuottamien tekstien olevan tarinoita, joissa kerronnalliset ja historialliset ainekset sekoittuvat toisiinsa, se on vaikuttanut myös niiden arviointiin lähteinä. Arkistoaineistojen rinnalle on kelpuutettu aiemmin väheksyttyjä lähdeaineistoja, esimerkiksi yksityiset kirjeet ja päiväkirjat.

Uusilla historioilla viitataan siihen, että universaalin tai ”enemmistöhistorian” sijaan historioitsijat ovat siirtyneet yhä enemmän tutkimaan aiemmin ohitettuja, marginaalisia aiheita; naisia, lapsia ja erilaisia vähemmistöjä. Miesten roolia korostavaa valtavirtahistoriaa on näin ryhdytty sävyttämään vaihtoehtoisten näkökulmien kautta yhä moninaisempien lähteiden avulla.

Kaiken tämän seurauksena on tutkimuksessa alkanut korostua eettinen näkökulma. Tutkija ei enää vain tutki asioita, vaan myös tekee eettisiä valintoja jo tutkimusaihetta valitessaan. Osana tieteellistä keskustelua hän vaikuttaa osaltaan siihen, mitä keskustelunavauksia yhteisön piirissä tuodaan esille ja miten. Tutkijan työ näyttäytyy näin eettisesti haastavana jo alusta lähtien.

SKHS:n järjestämän kirkkohistorian päivän 3.12.2021 teeman Historia, uskonto ja tutkimusetiikka ympärille sijoittuvissa luennoissa sivuttiin monia tutkimukseen ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Sini Mikkolan avattua päivän luennollaan tutkimusmetodien tekijänoikeuksista ja plagioinnista ensimmäisen luennon piti professori Simo Heininen pohtimalla Martti Rautasen päiväkirjoihin liittyvää lähdeproblematiikkaa, mm. sitä, voiko omaan käyttöön, ei-julkaistavaksi tarkoitettua aineistoa käyttää julkaistavaan tutkimukseen.

Anu Koskivirta nosti varhaismodernin Euroopan kuolemanrangaistuksia koskevassa luennossaan esille sen, että kuolemanrangaistusten todellinen merkitys aikansa kulttuurisessa viitekehyksessä ohitetaan helposti. Niitä langetettiin esimerkiksi varhaismodernin ajan Suomessa harvoin ja pantiin täytäntöön vielä harvemmin. On myös hyvä huomioida, että kuolemanrangaistukset toimivat sosiaalisesti eriarvoistavana rangaistuksena: ne kohdistuivat erityisesti naisiin ja alempiin sosiaaliluokkiin. Päivi Räisänen–Schröder puolestaan kommentoi, että kuolemanrangaistuksia arvioidaan helposti nykyajan näkökulmasta. Esimerkiksi reformaation aikana vääräuskoisina kuolemaantuomitut protestantit, baptistit ja katoliset näkivät itsensä marttyyreina. Osalle oikeudenkäynnit olivat myös ainoa keino tulla kuulluksi.

Tuomo Törmänen painotti uskonnollisen vakaumuksen identifioimiseen ja tutkimusetiikkaan liittyvässä luennossaan sitä, että kirkkohistoria ei määrittele uskonnollista vakaumusta tai arvota erilaisia vakaumuksia suhteessa toisiinsa. Määrittelyn tekevät aina joko tutkija lähdemateriaalin perusteella tai jotkut muut tutkijan sijasta (esim. tutkittava henkilö itse). Seuranneessa keskustelussa eräs kuulija nosti esille kysymyksen siitä, miten määritellä sellaisen henkilön vakaumusta, joka kuuluu yhteen uskontokuntaan mutta jonka ajattelussa on selkeitä vaikutteita useasta eri uskonnollisesta suuntauksesta. Tulisiko institutionaalinen ja aatteellinen taso tällöin eritellä tarkemmin tutkimuksessa (vrt. mm. Ninian Smart)?

Tarja–Liisa Luukkasen luennossa ”Tutkimus ja tutkimusetiikka, vai valta ja tulkintavalta?” etiikkaa lähestyttiin tutkien piispa O.I. Collianderin (1848–1924) käyttämää vaikutusvaltaa aikansa tieteellisessä tutkimuksessa. Nykyajan näkökulmasta valtaa käytettiin monesti väärin, kun oikeaoppisuus ja henkilökohtaiset suhteet ohittivat asiakysymykset. Murroskautta tutkittaessa vaarana on kuitenkin tutkimusajankohdan kehystäminen nykyajan viitekehyksen kautta, ja menneisyyden arviointi näiden kriteerien mukaan. Jari Eilola kommentoi eettisyyden läpäisevän koko tutkimusprosessin, alkaen tutkijan esittämistä tutkimuskysymyksistä ja käytetyistä lähteistä aina kohteen arviointiin asti.

Oman näkökulmansa uuden ajan alun nunnista, queer-luennasta ja etiikasta esitti Rose-Marie Peake tarjoten poikkeavia näkemyksiä nunnien morsiusmystiikkaan (esim. sadomasokismi). Luennat haastavat perinteiset heteroseksuaaliset normit mies- ja naissukupuolesta ja näiden määritellyistä roolijaoista. Queer-tutkimuksen tehtävänä on tuoda tätä näennäisen yhtenäisen ajattelun taustalla olevaa monimuotoisuutta esille. Päivi Salmesvuori kommentoi sitä, pyritäänkö menneisyyden ihmisten uskonnollisuuteen sekoittuvia seksuaalisia kokemuksia häivyttämään nykyajan häveliäisyyden nimissä. Mutta ketä tällöin suojellaan ja miksi?

Katja Weiland-Särmälä puolestaan sivusi tutkimuksen etiikkaa oman suvun historian tutkimusta erittelevässä luennossaan kysyen erityisesti, kuka voi tehdä tutkimusta ja miten. Saako oman sukunsa vaiheita tutkia ja millä tavoin? Simo Heinisen tavoin hän sivusi lähteiden käytön problematiikkaa (ei-julkaistavaksi tarkoitettu aineisto) ja kysyi lisäksi, onko lupa tuoda esiin mahdollisesti arkaluontoisia asioita menneisyydestä (vaikkapa seksuaalisuuteen liittyen) ja tehdä ero nykyajan ja menneisyyden käsitysten välillä. Tulisiko sittenkin tutkia vain ihmisiä, joita ei itse henkilökohtaisesti tunne, kuten luennon kommentaattori Charlotte Wolff piti omana ohjenuoranaan?  Kommentoinnin jälkeen keskustelussa puitiin sitä, voiko tutkimuksessa menneisyyden ihmisistä kirjoittaa heidän omilla nimillään ja missä menee raja sensuurin ja hienovaraisuuden välillä.

Loppukeskustelu kokosi ajatuksia etiikan merkityksestä: tutkimuksen tulee tuoda rehellisesti esille kyseisen ajan ihmiset tehden heille oikeutta. Tällöin esim. uskonnon osuutta menneisyyden ihmisille ei voi peitellä. Samoin yhden uskontokunnan jäsenten ajatusten ja identiteettien välisiä eroja ei voi häivyttää. Myös tutkijan omia taustoja on hyvä avata.

Tutkimusnäkökulmia ja niiden etiikkaa arvioitaessa on hyvä huomioida se, että tutkimuksen itsetarkoituksena ei ole pönkittää poliittista konsensusta ja historian valtavirtanäkemyksiä. Myös marginaalisten näkökulmien huomioiminen samoin kuin vallan ja vallankäytön suhteiden selvittäminen on tärkeää. Ja vaikka menneisyyden tutkimuksessa pyritäänkin menneen ajan konstruointiin, tutkijan tehtävänä on tuoda esiin asioita nykyajan ihmiselle merkittävällä tavalla.

Kirjoittaja on teologian perustutkinto-opiskelija Helsingin yliopistossa.

Kevätkokous 23.3.2022

Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestetään keskiviikkona 23.3.2022 klo 17.15. Paikkana on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkijatilat, Vuorikatu 3, Helsinki. Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat, joihin lukeutuvat tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajan lausunto.

Kokous järjestetään hybridimallina. Kokoukseen voi osallistua zoom-etäyhteyden välityksellä, mitä ensisijaisesti suositellaan. Kokouspaikalle voi saapua max 6 hlöä.

Kevätkokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen 8.3. mennessä osoitteeseen info@skhs.fi tai Suomen kirkkohistoriallinen seura, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto.

Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, osallistutko kokoukseen tiedekunnassa vai zoomin kautta. Tiedekunnan paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisen jälkeen zoomin kautta osallistuville lähetetään sähköpostitse linkki kokoukseen sekä kokousmateriaali. Tiedekuntaan saapuvat saavat kokousmateriaalin kokouspaikalla.

Tervetuloa!

Tiia Päivärinnan gradu palkittiin SKHS:n gradupalkinnolla

Suomen kirkkohistoriallinen seura on myöntänyt 19.1.2022 gradupalkinnon TM Tiia Päivärinnalle gradustaan ”Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itsensä oikeuttamisen keinot aviomiehen kuoleman jälkeen vuosina 1548–1557”. Itä-Suomen yliopiston teologisella osastolla valmistunut gradu löytyy avoimesti julkaistuna: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/25592

Päivärinta tarkastelee pro gradu –tutkielmassaan Katharina Schütz Zellin toimijuutta ja itsensä oikeuttamista kahdessa Zellin tuottamassa tekstissä tämän leskeksi jäämisen jälkeen. Lähdemateriaalina ovat Schütz Zellin saarna aviomiehensä haudalla vuonna 1548 ja julkinen kirje Strasbourgin kaupungille vuonna 1557.

Gradupalkinnon myöntämisperusteissa on todettu, että tutkielma on toteutettu erittäin johdonmukaisesti ja ansiokkaasti. Se hyödyntää analyysimenetelmänä retoriikantutkimusta, mikä on relevantti valinta kysymyksenasetteluun nähden. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa Schütz Zellin toiminta-ajan loppupuolesta ja osoittaa, miten hänen on ollut mahdollista toimia julkisena uskonnollisena toimijana aviomiehen kuoleman jälkeen. Tutkielma on selkeästi ja erittäin hyvin rajattu ja tekijän fokus säilyy koko tutkielman ajan. Päivärinta hyödyntää lähdemateriaaliaan ansiokkaasti ja saa niistä paljon irti. Esimerkkien paljous ja tekijän analyysi luo nykylukijalle elävän kuvan Schütz Zellin persoonasta.

Tutkielma osoittaa tekijän hallitsevan hienosti tutkimuksen tekemisen olennaisuudet. Hän onnistuneesti paikantaa itsensä niin kansainväliseen kuin kotimaiseen tutkimuskenttään. Päivärinta tuottaa tutkielmallaan uutta tutkimustietoa reformaatioajan naisten toimijuudesta ja tavoista oikeuttaa itseään ja omaa toimijuuttaan, ja tätä kautta ylipäänsä kyseisen ajan yhteiskunnasta.

Lue lisää gradusta blogista: http://www.skhs.fi/strasbourgin-kirkkoaidin-tarina-katharina-schutz-zellin-toimijuus-ja-itseoikeutus-aviomiehen-kuoleman-jalkeen/

Vuosikirja 2021 – Kriisit kristinuskon historiassa

Kriisit kristinuskon historiassa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2021 (111) / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2021 (111). Toim. Petra Kuivala, Olli Lampinen-Enqvist & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2021. 288 sivua. ISBN 978-952-7455-00-5. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2021 vuosikirja Kriisit kristinuskon historiassa tarkastelee uskonnon ja kriisitilanteiden yhtymäkohtia. Artikkelit käsittelevät paitsi uskonnollisten yhteisöjen sisäisiä tulkintoja kriiseistä myös moninaisia historian vaiheita, joissa erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit ovat heijastuneet kirkkoihin ja niiden jäseniin. Luonnonmullistukset, onnettomuudet ja yhteiskunnallisten valtasuhteiden vaihtelut ovat muovanneet uskonnollista kokemusta, ja uskonnollinen kokemus on tarjonnut selitysmalleja kriisitilanteisiin. Uskonnolliset instituutiot, yhteisöt ja yksilöt ovat kokeneet myös sisäisiä kriisejä, joihin on haettu ratkaisuja esimerkiksi katumuksen kautta sekä uusia toimintamalleja luomalla. Yhdistävä tekijä vuosikirjan artikkeleissa onkin kriisitilanteiden luoma jännite jatkuvuuden ja muutoksen rajapinnoilla.

Kirja sisältää artikkelit:

  • OUTI SIHVONEN: Persecution, Epidemic and Schism: Cyprian’s Third Century Crisis
  • KIRSI SALONEN & REIMA VÄLIMÄKI: Kriisi ja mahdollisuus: verkostoanalyysin näkökulma Bonifatius IX:n kuuriaan lännen suuressa skismassa
  • IGNACIO URÍA: Crisis and Renewal in the Cuban Catholic Church during the First American Occupation. The Role of Apostolic Delegate Placide Chapelle, 1898–1905
  • AULI SAARSALMI-PAALASMAA: Seventh-day Adventists’ Earthquake Special and Alternative Perspectives on the 1906 San Francisco Earthquake
  • IRMA TAPANINEN: Totuuden etsijä – Algoth Untolan uskonnollinen epäily ja kirjailijuuden kriisi
  • JUHA KOIVULAHTI: Suuren tuntemattoman edessä – kriisituen tuleminen osaksi Suomen puolustusvoimien sotilaspapiston tehtävänkuvaa 1990-luvulla
  • MIKKO KETOLA: Jan Aartsin tapaus Helsingin katolisessa hiippakunnassa 2000-luvun alussa
  • OLLI SAUKKO: Amerikkalaiset juutalaiset, Obaman perintö ja Yhdysvaltain presidentinvaalit Commentary-lehdessä 2015–2016

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 242. Helsinki, 2021. 253 sivua. ISBN 978-952-5031-99-7.

Mikä on raamatullista? Valtiokirkko vai kansanusko? Ovatko körttiläiset kerettiläisiä? Mikä ihmeen evankelikaalisuus?

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa valaisee suomalaisen kirkkohistorian keskeisiä termejä, sanoja ja käsitteitä käsitehistorian näkökulmasta. Teoksessa monet itsestään selvänä pidetyt kirkkohistorialliset ilmiöt paljastuvat käsitehistoriallisen analyysin valossa sekä julkisen argumentaatiokamppailun tuloksiksi että merkityksiltään kulttuurisiksi ja aikasidonnaisiksi.

Kirjassa kokeneet kirkkohistorian tutkijat tarkastelevat itselleen tuttuja historian ilmiöitä käsitehistorian metodein ja haastavat myös näin aiempia käsityksiä tutuista kirkkohistoriallisista ilmiöistä.

Ajallinen yhtymäkohta useimpien käsitteiden kesken on 1800-luvun puolimaissa alkaneessa suomalaisen julkisen kulttuurin murroksessa. Kun suomen kielen sanastoa ja niiden myötä käsitteistöä sekä synnytettiin että uusinnettiin, myös kirkkohistorian käsitteistö oli murroksessa.

Teos on suunnattu paitsi historiantutkijoille, teologeille ja opiskelijoille myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kirkoista ja kirkollisista käsitteistä. Kirja on sekä itsenäinen kokoelma että osa Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisemaa trilogiaa; sitä voi lukea myös rinnakkain Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus (2011) ja Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit (2013) -teoksien kanssa.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Vuosijuhla 2022 pidetään etäyhteyksin

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä, ke 19.1.2022, kello 17.15–19. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Korona-tilanteesta johtuen vuosijuhla pidetään, tälläkin kertaa, ainoastaan virtuaalisesti zoom-verkkoyhteyden välityksellä. Linkki tapahtumaan:

https://helsinki.zoom.us/j/61280786904?pwd=SHRTQi96RW5ON1BJOFVZVy91YWhNdz09

Vuosijuhlaesitelmän pitää yliopistonlehtori, taidehistorian dosentti Elina Räsänen, joka on myös SKHS:n hallituksen jäsen. Aiheena on ”Kuvakalsketta? Maskun kirkon myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi ja sen uudistaminen.”
Esitelmä käsittelee Maskun kirkossa olevaa, vuoden 1500 tienoilla valmistunutta alttarikaappia. Tämä esine uudistettiin 1700-luvun alussa sopimaan sen käyttöön luterilaisessa kirkossa. Esitelmässä tarkastellaan myös laajemmin keskiajan katolisen taiteen myöhempiä vaiheita kuvakalske-käsitteen avulla.
Lisäksi Vuosijuhlassa julkistetaan Vuosikirja 2021 Kriisit kristinuskon historiassa sekä juhlistetaan seuran uusinta toimitusten sarjan julkaisua Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa, joka ilmestyi vuoden vaihteessa. Niin ikään Vuosijuhlan ohjelmaan kuuluu seuran gradupalkinnon julkistus.
OHJELMA:
  • Avaussanat, seuran puheenjohtaja Juha Meriläinen
  • Gradupalkinnon saajan julkistaminen
  • Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa ­-kirjan esittely
  • Kriisit kristinuskon historiassa -teemaisen vuosikirjan 2021 julkistus
  • Kunniajäsen Pentti Lempiäisen muistosanat
  • Vuosijuhlaesitelmä: Kuvakalsketta? Maskun kirkon myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi ja sen uudistaminen. Yliopistonlehtori, taidehistorian dosentti Elina Räsänen.
  • Mahdollisuus kysymyksiin ja keskustelu
  • Tilaisuus päättyy viimeistään klo 19.00.

Seuraa ja osallistu Kirkkohistorian päivää suoratoiston kautta

Kirkkohistorian päivää, 3.12., on mahdollista seurata Youtubesta suoratoiston kautta: https://youtu.be/GzwLe4VDNgE

Kysymyksiä esitelmöitsijöille voi lähettää tapahtuman aikana padlet-sivuston kautta: https://padlet.com/sinimikkola/8244x3p0twl7e7ff 

PÄIVÄN OHJELMA

9.15 Tapahtuman avaus. Seuran edustaja, yo-lehtori Sini Mikkola

9.30 Prof. Simo Heininen Matka Afrikkaan. Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870, jonka SKHS on julkaissut syyskuussa 2021 toimitustensa sarjassa

9.45–10.15 Keynote, dos. Anu Koskivirta Varhaismodernin ajan kuolemanrangaistukset – tutkimuseettisiä ulottuvuuksia

10.15-10.30 Keskustelua

10.30-10.50 Esitelmä 2: väitöskirjatutkija, TM Tuomo Törmänen Tutkimuskohteena uskonnollisen vakaumuksen identifioiminen ja tutkimusetiikka

10.50–11.00 Kommentti, yo-lehtori Aini Linjakumpu

11.10-11.30 Esitelmä 3: dos. Tarja-Liisa Luukkanen Tutkimus ja tutkimusetiikka vai valta ja tulkintavalta  – huomioita suomalaisen kirkkohistorian historiasta

11.30–11.40 Kommentti, dos. Jari Eilola

11.40–12.45 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.20 Esitelmä 4: FT Rose-Marie Peake Uuden ajan alun nunnista, queer-luennasta ja etiikasta

13.20–13.30 Kommentti, dos. Päivi Salmesvuori

13.30–13.50 Esitelmä 5: väitöskirjatutkija, FM Katja Weiland-Särmälä Pappisperheen aineeton perintö -kysymyksiä sukuarkiston äärellä.

13.50–14.00 Kommentti, prof. Charlotta Wolff

14.00–14.30 Kahvit

14.30–15.30 Paneelikeskustelu, mukana esitelmöitsijät