Strasbourgin kirkkoäidin tarina – Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itseoikeutus aviomiehen kuoleman jälkeen

Tiia Päivärinta

Ilman aiempaa tietoani ja harkintaani ovat suuni ja sydämeni auenneet teille, enkä kykene hillitsemään itseäni. Olen julistanut teille kaikki Jumalan neuvot, jotka Hän on minulle paljastanut.

Näin saarnasi reformaattori Katharina Schütz Zell aviomiehensä haudalla vuonna 1548. Katharina Schütz Zell (1498–1562) oli strasbourgilaiseen käsityöläisperheeseen syntynyt tyttö, joka sai nuoruusvuosinaan opetusta kotonaan ja oppi muun muassa lukemaan ja kirjoittamaan. Schütz Zell kiinnostui uskonasioista nuorena, ja tutkittuaan Raamattua ja reformaatiovaikuttajien tekstejä hän kääntyi evankeliseen uskoon jo vuoden 1521 tienoilla.

Schütz Zell oli alun perin suunnitellut elävänsä itsenäistä elämää hyläten ajatuksen avioliiton solmimisesta. Evankelisen ajattelutavan mukaisesti Schütz Zell kuitenkin alkoi uskoa pystyvänsä toteuttamaan kutsumustaan palvella seurakuntaa ja levittää omia näkemyksiään uskosta parhaiten avioliitossa. Niinpä hän avioitui vuonna 1523 pastori Matthäus Zellin kanssa. Zelleistä tuli yksi ensimmäisistä protestanttisista pappispariskunnista, ja he toimivat suunnannäyttäjinä protestanttisen pappilakulttuurin syntymiselle Strasbourgissa. He kohosivat pariskuntana keskeiseen asemaan yhteisön uskonnollisen elämän johtajina ja muun muassa köyhäinhoitotyön merkittävinä edistäjinä. Tämän lisäksi Schütz Zell oli tuottelias kirjoittaja, ja hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa saarna, apologia, sielunhoidollisia tekstejä ja kirjeitä. Zellit hoitivat Matthäuksen pappisvirkaa yhdessä, mikä tarkoitti sitä, että myös Katharinan toimijuus ulottui laajasti kodin ulkopuolelle. Koska naisen julkista toimijuutta ei pidetty 1500-luvulla sopivana, sai Schütz Zell osakseen runsaasti kritiikkiä.

Keskeinen käännekohta Schütz Zellin elämässä oli aviomiehen kuolema vuonna 1548. Tämä mullisti Schütz Zellin elämän. Aiemmin hän oli saattanut toimia aviomiehensä arvostetun aseman turvin yhteisen viranhoidon nimissä. Leskeksi jäätyään hänen oli perusteltava toimintansa uudella painokkuudella sekä tukijoilleen että vastustajilleen. Oikeutuksen hän löysi monesta eri näkökulmasta. Keskeinen keino oli esimerkiksi oman nöyryyden ja vaatimattoman palvelijan roolin korostaminen. ”No niin rakkaat ystävät, olen pidätellyt teitä jo liian kauan. Älkää ärsyyntykö minuun: sydämeni on täynnä suuria murheita – suu puhuu sen mikä sydämestä virtaa.” Sitaatti on Schütz Zellin saarnasta aviomiehensä haudalla ja ilmentää hänen haluaan korostaa nöyrän naisen asemaa, mikä oli tärkeää kahdesta syystä. Nöyryys sai Schütz Zellin toiminnan näyttämään enemmän naisiin kohdistuneita käyttäytymisvaatimuksia vastaavalta. Toiseksi Schütz Zell pyrki tekemään yleisölleen selväksi, että oli Jumalan palveluksessa oleva kuuliainen nainen, ei suinkaan valtaa tavoitteleva rettelöitsijä.

Schütz Zellistä tuskin voidaan puhua mainitsematta hänen tekemäänsä köyhäinhoitotyötä. Hän vastaanotti kotiinsa uskonnollisia pakolaisia muista kaupungeista, hoiti sairaita, auttoi köyhiä ja vieraili vankien luona. Köyhäinhoitotyö sai alkunsa avioliiton aikana, mutta jatkui Schütz Zellin jäätyä leskeksi aina hänen kuolemaansa saakka. Schütz Zellin köyhäinhoitotyöllä oli kaksi puolta. Yhtäältä hän käytti harjoittamaansa hyväntekeväisyyttä keinona oikeuttaa muuta julkista toimintaansa, kuten kirjoittamista. Toisaalta Schütz Zellin täytyi myös pystyä perustelemaan asemansa Strasbourgin kaupungin köyhäinhoitotyön merkittävänä hahmona. Schütz Zell itse kuvasi työtään seuraavasti: ”Otin vastaan pakolaisia sekä köyhiä, autoin ylläpitämään kirkkoa, ja tein hyvää heille kaikille omalla kustannuksellani ilman kenenkään taloudellista tukea; suojelin rehellisiä saarnaajia ja vieraita.” Kyseinen sitaatti korostaa Schütz Zellin pyrkimystä tuoda esille oman toimijuutensa hyödyt yhteisölle. Schütz Zellin ajatuksena oli korostaa yhteisölle hyödyllistä toimintaa, jolloin hänen muu toimintansa olisi hyväksyttyä ikään kuin hoivaamistyön ohella.

Schütz Zell kohtasi paljon kritiikkiä julkisen roolinsa vuoksi. Hän muun muassa ajautui julkiseen konfliktiin aviomiehensä entisen kollegan Ludwig Rabusin kanssa. Schütz Zell kiisteli julkisessa kirjeenvaihdossaan Rabusin kanssa muun muassa oikeasta uskontulkinnasta. Kirjeessään Rabusille vuonna 1557 Schütz Zell joutui myös puolustamaan oikeuttaan toimia nimenomaan sukupuolensa näkökulmasta. ”En ole toiminut kuten naiselta odotetaan, mutta olen uskollisesti toiminut niiden odotusten mukaan, jotka Jumala on lahjana minulle pyhän hengen välityksellä suonut, suurella ilolla ja vaivalla päivin ja öin.” Schütz Zell tiedosti asemansa ongelmallisuuden sukupuolensa kannalta. Siksi hän pyrki vastaamaan osakseen saamaansa kritiikkiin siirtämällä vastuun omasta toiminnastaan Jumalalle samalla ikään kuin häivyttäen sukupuolensa merkitystä. Kyseinen keino oli tyypillinen etenkin ajan naistoimijoille. Siirtämällä vastuun omasta toiminnasta Jumalalle Schütz Zell vetosi kaikkien kristittyjen ylimpään auktoriteettiin, joka oli tehokas keino puolustautua vastustajien arvostelulta. Sukupuolen merkitys väheni, koska toiminnan taustalla oli Jumala eikä ihminen itse.

Edellä on esitelty muutama reformaattori Katharina Schütz Zellin itseoikeutuksen keinoista. Lisäksi hän käytti monenlaisia muitakin perusteluja rakentaessaan omaa auktoriteettiaan ja valta-asemansa oikeutusta. Schütz Zell muun muassa vetosi Raamattuun, muihin oppineisiin reformaattoriauktoriteetteihin ja omaan toimintaansa menneisyydessä. Schütz Zellin näkemys itsestään kirkkoäitinä, Jumalan valitsemana työkaluna maan päällä, laajat verkostot, jotka ylittivät tunnustuskuntien väliset rajat sekä asema köyhäinhoitotyön merkkihenkilönä muodostivat hänelle vahvan itseymmärryksen, jonka avulla hän oli valmis vastaamaan saamaansa kritiikkiin ja jatkamaan toimintaansa siitä huolimatta.

Enemmän Schütz Zellin toimijuudesta ja itseoikeutuksesta löytyy Itä-Suomen yliopistossa teologian osastolla tekemästäni gradusta Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itsensä oikeuttamisen keinot aviomiehen kuoleman jälkeen vuosina 1548-1557.

Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870

Simo Heininen. Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 241. Helsinki, 2021. 97 sivua. ISBN 978-952-5031-98-0.

Martti Rautanen (1845–1926) oli inkeriläisen maaorjan poika. Hänestä tuli merkittävin niistä kymmenestä lähetyssaarnaajasta, jotka aloittivat työnsä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.

Päiväkirjan ensimmäinen osa alkaa lokakuussa 1868 ja päättyy toukokuuhun 1870, jolloin lähetit saapuivat Ambomaalle. Sen jälkeen Rautanen jatkoi päiväkirjaansa saksaksi, morsiamensa ja vaimonsa Friedan kielellä. Viimeinen merkintä on 27. huhtikuuta 1925, jolloin ensimmäiset Ambomaan papit vihittiin.

Laajat saksankieliset päiväkirjat ovat tärkeä ja runsaasti käytetty Namibian varhaisen historian ja etnografian lähde.

Päiväkirjojen nyt julkaistava alkuosa kertoo matkasta Afrikkaan ja runsaan vuoden oppiajasta saksalaisella lähetysasemalla. Se on kirjoitettu suomeksi. Äidinkieltään venäjää Rautanen käytti kertoessaan kosinnastaan ja seurustelustaan. Päiväkirja antaa kuvan herkän, mutta päämäärästään tietoisen 23-vuotiaan nuorukaisen havainnoista ja mielenmaisemasta ennen saapumista lähetysalueelle.

Simo Heininen on aiemmin julkaissut kokoelman Martti Rautasen kirjeitä Carl Hugo Hahnille vuosilta 1888–1895 (SKHST 237).

Kirja on saanut avustusta Suomen Lähetysseuran tutkimusrahastosta sekä TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.

Kirkkohistorian päivä 3.12. Historia, uskonto ja tutkimusetiikka

SKHS järjestää Kirkkohistorian päivän perjantaina 3.12.2021 teemalla Historia, uskonto ja tutkimusetiikka.

Tapahtuma järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa, Helsingin Kauppakorkeakoulun vanhassa talossa (Runeberginkatu 14-16). Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tapahtumaa voi seurata myös suoratoiston välityksellä: https://us06web.zoom.us/j/82531352119?pwd=ako1UHI2elp0NG11NXMrQytmczdTZz09

 

PÄIVÄN OHJELMA

9.15 Tapahtuman avaus. Seuran edustaja, yo-lehtori Sini Mikkola

9.30 Prof. Simo Heininen Matka Afrikkaan. Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870, jonka SKHS on julkaissut syyskuussa 2021 toimitustensa sarjassa

9.45–10.15 Keynote, dos. Anu Koskivirta Varhaismodernin ajan kuolemanrangaistukset – tutkimuseettisiä ulottuvuuksia

10.15-10.30 Keskustelua

10.30-10.50 Esitelmä 2: väitöskirjatutkija, TM Tuomo Törmänen Tutkimuskohteena uskonnollisen vakaumuksen identifioiminen ja tutkimusetiikka

10.50–11.00 Kommentti, yo-lehtori Aini Linjakumpu

11.10-11.30 Esitelmä 3: dos. Tarja-Liisa Luukkanen Tutkimus ja tutkimusetiikka vai valta ja tulkintavalta  – huomioita suomalaisen kirkkohistorian historiasta

11.30–11.40 Kommentti, dos. Jari Eilola

11.40–12.45 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.20 Esitelmä 4: FT Rose-Marie Peake Uuden ajan alun nunnista, queer-luennasta ja etiikasta

13.20–13.30 Kommentti, dos. Päivi Salmesvuori

13.30–13.50 Esitelmä 5: väitöskirjatutkija, FM Katja Weiland-Särmälä Pappisperheen aineeton perintö -kysymyksiä sukuarkiston äärellä.

13.50–14.00 Kommentti, prof. Charlotta Wolff

14.00–14.30 Kahvit

14.30–15.30 Paneelikeskustelu, mukana esitelmöitsijät

16.15 Ekskursio Kansallismuseon Toista maata näyttelyyn. Oppaana näyttelyn suunnittelussa mukana ollut kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.

Kirjoittajakutsu Vuosikirjaan 2022 Uskonto ja arjen historiat

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja

Kirjoittajakutsu

Uskonto ja arjen historiat

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan artikkeleita aiheella uskonto ja arjen historiat.

Vuosikirjan teema kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arkeen liittyvät läheisesti esimerkiksi työ ja vapaa-aika, koti, terveys ja toimeentulo. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä – iltarukouksesta yhdistystoimintaan ja kirkollisista toimituksista hengellisiin yhteisöihin. Arki muodostaa sekä konkreettisen että kuvitteellisen tilan, jossa uskonto elää subjektiensa kautta. Siten arki on myös eletty kokemus, joustava ja moniulotteinen ympäristö uskonnon harjoittamiselle ja kokemiselle.

Teemanumero kysyy myös, millaisista lähteistä nousevat arjen historioiden äänet. Millaiset historialliset aineistot tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa? Tarkastelun kohteena voivat olla kirjalliset, suulliset tai aineelliset lähteet. Historiallisiin aineistoihin läheisesti liittyen vuosikirja toivoo myös artikkeliehdotuksia, jotka keskustelevat arjen tutkimuksen metodologiasta. Miten arkea voidaan tutkia? Kenen arkea ovat historiat, joita kristinuskon piirissä tutkitaan? Pohdittavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi toimijuus arjen kontekstissa, lähteiden rakentaman hierarkian uudelleen järjestäminen tai uudet teoreettiset lähestymistavat arjen ja uskonnon tarkastelemiseen.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 25.10.2021 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2022 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2022 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot: 

Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit

Annaleena Sevillano, katsaukset ja kirja-arviot

Sähköposti: vuosikirja[at]skhs.fi

 

The Yearbook of the Finnish Society of Church History

Call for Papers

Religion and the Histories of the Everyday

We are calling for contributions on the topic of Religion and the Histories of the Everyday.

The everyday may be considered through an emphasis on the quotidian life, the ordinary, and the usual. The everyday is marked by overlapping dynamics such as those of work and leisure as well as the domestic sphere and public life. Religion, too, claims a potent role in the quotidian: from domestic religious practices to spiritual expressions and more institutional agencies, the everyday creates a space, both concrete and imaginary, in which religion is performed and practiced by active subjects interweaving religion into their quotidian contexts. As such, the everyday is also a lived experience, a fluid and multifaceted environment for practicing and performing religion.

Additionally to approaching the many histories centering the quotidian life, the yearbook also considers the study of the everyday from historiographical and methodological perspectives. What sorts of historical data do we draw on when studying the intersections of Christianity and everyday life? Whose stories do we consider as the histories of quotidian life? We are interested in exploring the riches of written, oral, and material sources alike. Closely related to discussions on research data, we are particularly interested in new perspectives on conceptualizing and analyzing religion in the histories of the everyday.

Please send an abstract of your proposed article via email (vuosikirja [at] skhs.fi) by October 25, 2021. The proposal should include the topic of the article and justify its originality or novelty. You will be informed about the approval of the proposal in mid-November. The complete manuscript must be submitted by March 13, 2022, after which it is processed through a double-blind peer-review. We welcome articles in English, Swedish and Finnish.

We also publish surveys, reports, and reviews of scholarly books and related art and entertainment. They must be submitted by 31.8.2022. Please contact the editors for details and to arrange for review copies.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Its articles go through a peer review process in accordance with the criteria of the Federation of Finnish Learned Societies. The Yearbook will be published on January 19, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus).

Contact:

Petra Kuivala, editor-in-chief, articles

Annaleena Sevillano, editor, reviews and reports

Email: vuosikirja[at]skhs.fi

 

Somekoordinaattoria haetaan

Kiinnostaako vapaaehtoistyö tiedeviestinnän, sosiaalisen median ja tiedekustantamisen parissa? Tule tekemään Suomen kirkkohistoriallisen seuran somenäkyvyyttä ja markkinointia! Työskentelet yhteistyössä seuran sihteerin ja kustannusjohtajan kanssa. Tehtävän sisältö ja kuormittavuus ovat sovitettavissa omiin kiinnostuksenkohteisiisi ja aikatauluihisi. Tuotat esimerkiksi sisältöä Facebookiin ja Twitteriin, toimitat blogia ja saat ideoida vaikkapa podcasteja.

Tehtävästä ei makseta palkkiota, mutta saat sen ajaksi seuran ilmaisen jäsenyyden etuineen sekä käytännön kokemusta viestintätehtävistä ja suomalaisesta tiedekentästä. Tehtävä sopii erityisesti aloittelevalle väitöskirjatutkijalle tai opiskelijalle, joka suuntautuu viestinnän, tutkimuksen tai kustannusalan tehtäviin tai on kiinnostunut kirkkohistoriasta.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi (maks. 1 sivu) 30.9.2021 mennessä seuran sihteerille Antti Luomalle, info@skhs.fi.

Julkaisuehdotuksia toivotaan toimitusten sarjaan

Hei kirkkohistorian, historian tai teologian alan tutkija!

Etsitkö käsikirjoituksellesi kustantajaa, tai onko sinulla hyvä idea kokoomateoksen toimittamisesta?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) etsii parhaillaan julkaisuehdotuksia toimitustensa sarjaan vuodelle 2022. Sarjassa julkaistaan tieteellisiä monografioita, artikkelikokoelmia, väitöskirjoja ja lähde-editioita. Vuodesta 1895 julkaistun sarjan tieteellisen tason takaa vertaisarviointi, ja jokainen kirjoittaja saa käsikirjoituksen viimeistelyyn tuekseen osaavan toimittajan.

SKHS:n hallitus arvioi julkaisuehdotusten sopivuuden toimitusten sarjaan. Olennaista on tutkimuksen yhteys kristinuskon historian teemoihin sekä historiantutkimukselle ominaiset lähestymistavat ja metodit. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löydät seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Jos SKHS voisi olla sinulle sopiva kustantaja, lähetä julkaisuehdotuksesi seuran kustannusjohtajalle (Olli Lampinen-Enqvist): kustannus@skhs.fi. Ehdotuksessa tulisi olla alustava otsikko, lyhyt abstrakti sekä arvio käsikirjoituksen valmistumisajankohdasta.

Kirkkohistorian päivä 3.12.2021

KIRKKOHISTORIAN PÄIVÄ 3.12.2021:
Historia, uskonto ja tutkimusetiikka
Tapahtuma järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa, Helsingin Kauppakorkeakoulun vanhassa talossa (Runeberginkatu 14-16). Tapahtuma alkaa klo 9.30 ja päättyy klo 16 ekskursioon Kansallismuseoon. Tarkempi ohjelma julkaistaan syyskuun lopulla.
Tapahtumaa voi seurata myös suoratoiston välityksellä.
Tervetuloa!

ESITELMÄKUTSU: Historia, uskonto ja tutkimusetiikka

Esitelmäkutsu: 

Historia, uskonto ja tutkimusetiikka

Kutsumme ystävällisesti esitelmäehdotuksia vuoden 2021 Kirkkohistorian päivään, joka järjestetään perjantaina 3.12.2021 Tieteiden talon väistötiloissa, Kauppakorkeakoulun vanhassa talossa (Runeberginkatu 14-16). Tilaisuudella juhlistetaan myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran 130-vuotista taivalta, ja se sisältää päivän lopuksi kierroksen Kansallismuseon uudistetussa perusnäyttelyssä.

Käytännössä jokainen historiaa tutkiva tekee, tiedostaen tai tiedostamattaan, tutkimuseettisiä ratkaisuja valitessaan aihettaan, lähdeaineistoaan ja kirjoittaessaan tuloksia auki. Tutkimusetiikkaa onkin tarkasteltu historiatieteiden kentällä erityisesti kansainvälisesti, mutta myös kotimaassa. Erityisesti kristinuskon historian tutkimukseen liittyvää tutkimuseettistä keskustelua on käyty Suomessa kuitenkin toistaiseksi vasta vähän, vaikka kirkkojen, uskonnollisten perinteiden, käytäntöjen tai toimijoiden historiaa tutkittaessa liikutaan erityistä sensitiivisyyttä vaativalla alueella. Vuoden 2021 Kirkkohistorian päivä haluaa osaltaan avata näkökulmia ja herätellä keskustelua tutkimusetiikasta kristinuskon historian tutkimuksessa.

Mahdollisia aihepiirejä ovat esimerkiksi:

  • Tutkimuskohteen ja menneisyyden kunnioittamisen kysymykset
  • Lähdetyöskentelyn, erityisesti lähteiden valinnan etiikka
  • Historiallisten dokumenttien kääntämisen etiikka
  • Arkistotyöskentely ja tietosuoja
  • Digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet tutkimuseettisestä perspektiivistä
  • Avoin julkaiseminen
  • Oman position määritteleminen tutkimustyössä (esim. uskonnollinen viitekehys, poliittiset yhteydet, sukupuoli jne.)

Toivomme maksimissaan 200 sanan mittaista abstraktia esitelmäehdotuksista 15.8.2021 mennessä SKHS:n sihteerin sähköpostiosoitteeseen (info@skhs.fi). Merkitse viestikenttään otsikoksi ‘Kirkkohistorian päivän esitelmäehdotus’.

Ehdotuksesta tulee käydä lyhyen sisältökuvauksen lisäksi ilmi esitelmän otsikko, esitelmän pitäjän nimi, affiliaatio ja yhteystiedot. Esitelmien kesto on 20 min + 10 min keskustelua. Esitelmän kielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Seminaarin pohjalta valituista esityksistä on tarkoitus toimittaa artikkelikokoelma.

Tiedotamme hyväksytyistä esitelmistä 31.8.2021 mennessä.

Varastontyhjennysmyynti 31.5. saakka

Kirkkohistoriallisia varastontyhjennyslöytöjä luvassa! Valikoituja SKHS:n teoksia saa alennushinnoin vielä 31.5. saakka:

Anuleena Kimanen: Herätys kylässä ja tuvisssa. Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla 10 €

Kaarlo Arffman: Auttamisen vallankumous. Luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat 7 €

Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina. Cartiglianon ja Enegon kirkkojen freskot: konteksti, rekonstruktio ja tulkinta 5 €

Kaija Santti: Sanankuulijasta sananjulistajaksi. Naisten asema Inkerin luterilaisissa maalaisseurakunnissa 1917–1939 5 €

Pentti Laasonen: Vanhan ja uuden rajamaastossaa. Johannes Gezelius nuorempi kulttuurivaikuttajana 5 €

Krapu, Jenni: E. G. Gulinin ekumeeninen työ ja ajattelu 7 €

Jaakko Olavi Antila: ”Politiikka on kirkossa”. Keskustapuolueen kirkkopoliittisten tavoitteiden muotoutuminen vuosina 1966–1978 7 €

Mika Nokelainen: Vähemmistövaltiokirkon synty. Ortodoksisen kirkkokunnan ja valtion suhteiden muotoutuminen Suomessa 1917–1922 9 €

Niko Huttunen: Raamatullinen sota. Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa 10 €

Otfried Czaika: Sveno Jacobi. Boksamlaren, biskopen, teologen. En bok- och kyrkohistorisk studie 7 €

Kim Groop & Birgitta Sarelin (toim.): Historiska perspektiv på kyrka och väckelse. 20 €

Paavo Alaja: Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoito luterilaisen ortodoksian aikana (1571‒1686) 10 €

Hannu Suni: Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867‒1913 10 €

Hanna-Maija Ketola et al. (toim.): Suurmiehistä rahvannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa 10 €

Milla Bergström: Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais-ukrainalaiset jännitteet 1921‒1931 12,50 €

Esko Häkli: Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet 10 €

Jaakko Olavi Antila & Piia Latvala (toim.): Kristityt, juutalaiset ja muslimit. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2014 5 €

Alennushinnat voimassa Tiedekirjan myymälässä ja verkkokaupassa. Muista myös seuran muut julkaisut.

Uuden tutkimuksen ilta 11.5.2021

Uuden tutkimuksen ilta pidetään tiistaina 11.5.2021 klo 18.00–20.00. Illan aiheena on Luonto ja ilmasto kristinuskon historiassa.

Tapahtuma järjestetään zoom-etäyhteyden kautta: https://helsinki.zoom.us/j/68428665890?pwd=VU5CcEtJdUhia2JvZDZ3QjdWOFpydz09

(Meeting ID: 684 2866 5890 Passcode: 744212)

Illan ohjelma:

FT Marko HalonenLuonto ja ilmasto keskiaikaisissa kalentereissa.

Ympäristöteologian dosentti Panu PihkalaYmpäristökirkkohistorian mahdollisuudet ja ympäristöteologian ytimekäs historia.

Tutkijatohtori Laura RiuttanenHiilineutraali kirkko 2030 -prosessi.

 

Tilaisuus on avoin kaikille! Tervetuloa!