Vuosikirja 2023 – Kristinusko ja nationalismi

Kristinusko ja nationalismi. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2023 (113). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2023. 211 sivua. ISBN 978-952-7455-03-6. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja tarkastelee kristinuskoa ja nationalismia. Vuosikirjan sisältämät tutkimusartikkelit kysyvät, miten kristinusko ja nationalismi ovat kietoutuneet yhteen suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja kirkollisessa elämässä 1800-luvulta aina nykypäivään saakka. Artikkelit tarkastelevat autonomian ajan Suomea, antisemitismin suomalaista historiaa, ruotsinkielisen hiippakunnan syntyvaiheita sekä kristillistä nationalismia 2020-luvun Suomessa. Ne osoittavat, että uskonnon ja nationalismin rajapinnat ovat Suomessa kytkeytyneet tiiviisti eurooppalaiseen ja kansainväliseen liikehdintään.

Kirja sisältää artikkelit:

  • Kaarina Reenkola: Pappissäädyssä yhteiskunnallisten uudistusten äärellä. Torsten Thure Renvallin toimet kansakunnan vahvistamiseksi 1800-luvun Suomessa
  • Paavo Ahonen: Juutalaiskysymys ja antisemitismi autonomisen Suomen pappissäädyssä vuosina 1872 ja 1882
  • Gustav Björkstrand: Porvoon ruotsinkielisen hiippakunnan perustaminen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon
  • Ilkka Koiranne, Tuomas Äystö, Jere Kyyrö, Talvikki Ahonen & Titus Hjelm: Kristillisestä valtiosta kulttuuriseen kristillisyyteen:Kristillinen nationalismi 2020-luvun Suomessa

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja toimitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosijuhla 19.1.2024

Tervetuloa Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaan perjantaina 19.1.2024 klo 16.30, Tieteiden talolle, Kirkkokatu 6 Helsinki, Sali 505. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Suoratoiston linkki  https://helsinki.zoom.us/j/69714420307?pwd=RE9kNEs4QXgzZk84K1U2ejJoQWZzZz09 

Meeting ID: 697 1442 0307
Passcode: 694463

 

Vuosijuhlan ohjelma:

16.30                Kahvitarjoilu
17.00                Vuosijuhlan avaaminen. Puheenjohtaja Sini Mikkola
17.05                Gradupalkinnon julkistaminen ja gradun esittely
17.25                Vuosikirjan Kristinusko ja nationalismi julkistaminen
17.40–18.55    Vuosijuhlaesitelmä dos. Juha Meriläinen: Venäjän metafyysinen sota syntiä
vastaan

19.00 Vuosijuhlan päätös

Lämpimästi tervetuloa niin Tieteiden talolle kuin suoratoiston äärelle!
Ystävällisin terveisin,
SKHS:n hallitus

Pohjolan historiakirjoitus -blogi, Anu Koskivirta: Varhaismodernit kuolemanrangaistukset

Anu Koskivirran SKHS:n Kirkkohistorian päivässä 3.12.2021 (Historia, uskonto ja tutkimusetiikka) pitämä keynote-luento on vastikään julkaistu kaksiosaisena tekstinä Pohjolan historiankirjoitus -blogissa: https://pohjolanhistoriankirjoitus.blogspot.com/

Kannattaa tutustua myös lokakuun tekstiin, jossa Joonas Tammela käsitteli SKHS:n kunniajäseneksikin nimitetyn Hilding Pleijelin elämää.

Syyskokous ja uuden tutkimuksen ilta 14.11.2023

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään tiistaina 14.11.2023 klo 16.15. Paikkana on Tieteiden talo, sali 207 (2. krs), Kirkkokatu 6, Helsinki. Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä seuran puheenjohtajan ja erovuorossa olevien hallituksen jäsenten valinta.

Kokouksen jälkeen vietämme uuden tutkimuksen iltaa, jossa FT Matleena Sopanen pitää esitelmän perustuen hänen syyskuussa tarkastettuun väitöskirjaansa: Sanankuulijasta sananselittäjäksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinto rakentuvassa kansalaisyhteiskunnassa 1870–1923

Osallistuminen kokoukseen ja iltaan on mahdollista myös etäyhteyden kautta. Lämpimästi tervetuloa!
Etäyhteyden linkki:
https://helsinki.zoom.us/j/63280938697?pwd=cm1jNlpSdExwYUh0TU9XSmYzb1Z5dz09
Meeting ID 632 8093 8697, Passcode 229832

Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista.

SYYSKOKOUKSEN
Asialista

1.Kokouksen avaus 
2.Kokouksen järjestäytyminen; valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) pöytäkirjantarkastajat (2) ja ääntenlaskijat
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran sääntöjen 7 § mukaan seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena tai julkaisemalla kutsu Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä.
Kokouskutsu on lähetetty jäsenkirjeen yhteydessä 19.10.2023.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5.a) Toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2024
Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi liitteenä.
b) Tulo- ja menoarvion vahvistaminen vuodelle 2024
Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi liitteenä.
c) Jäsenmaksun vahvistaminen vuodelle 2024
Hallitus esittää, että jäsenmaksut pidetään vuonna 2024 ennallaan seuraavasti: opiskelijat 20 euroa, yhteisöt 50 euroa ja muut vuosijäsenet 35 euroa.
6. Hallituksen jäsenten valinta vuosiksi 2024–2026
Seuran sääntöjen 4 § mukaan hallituksen jäsenten kausi on 3 vuotta (max. 3 kertaa, lasketaan vuodesta 2009 lähtien). Hallituksesta ovat erovuorossa Juha Meriläinen, Ilkka Huhta ja Päivi Räisänen-Schröder. Meriläinen ja Huhta eivät asetu enää uudelleen ehdolle.
7. Seuran puheenjohtajan valinta
Seuran puheenjohtajana vuonna 2023 toiminut dos. Juha Meriläinen luopuu hallituspaikastaan.
8. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta vuodeksi 2024 
Seuran tilintarkastajana vuonna 2023 on toiminut Katja Hanski ja varalla Nexia Oy.
9. Kokouksen päättäminen

Kutsu Eletty reformaatio -kirjan julkaisutilaisuuteen

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran uusinta julkaisua, Sini Mikkolan ja Päivi Räisänen-Schröderin toimittamaa artikkelikokoelmaa Eletty reformaatio: Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa (SKHST 243). Tilaisuudessa kirjan toimittajat esittelevät teoksen, minkä jälkeen on aikaa keskusteluun ja vapaamuotoiseen seurusteluun lasillisen ja pienen naposteltavan äärellä.

Missä ja milloin: Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Fabianinkatu 33, sali 4038) keskiviikkona 11.10.2023 klo 14–16.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä: https://helsinki.zoom.us/j/61181681425?pwd=aitKZzF0V3RoK2xZa3FyVVlXSjArUT09

Teosta myy Tiedekirja. Saat teoksen tarjoushintaan 22,50 e kun tilaat sen 9.-15.10.

Tarjoa julkaisua SKHS:n toimitusten sarjaan

Etsitkö käsikirjoituksellesi kustantajaa, tai onko sinulla hyvä idea kokoomateoksen toimittamisesta?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) etsii julkaisuehdotuksia toimitustensa sarjaan. Sarjassa julkaistaan tieteellisiä monografioita, artikkelikokoelmia, väitöskirjoja ja lähde-editioita. Vuodesta 1895 julkaistun sarjan tieteellisen tason takaa vertaisarviointi, ja jokainen kirjoittaja saa käsikirjoituksen viimeistelyyn tuekseen osaavan toimittajan.

SKHS:n hallitus arvioi julkaisuehdotusten sopivuuden toimitusten sarjaan. Olennaista on tutkimuksen yhteys kristinuskon historian teemoihin sekä historiantutkimukselle ominaiset lähestymistavat ja metodit. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löydät seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Jos SKHS voisi olla sinulle sopiva kustantaja, lähetä julkaisuehdotuksesi seuran kustannusjohtajalle (Olli Lampinen-Enqvist): kustannus@skhs.fi. Ehdotuksessa tulisi olla alustava otsikko, lyhyt abstrakti sekä arvio käsikirjoituksen valmistumisajankohdasta.

Eletty reformaatio

Eletty reformaatio. Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa. Toim. Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 243. Helsinki, 2023. 260 sivua. ISBN 978-952-7455-02-9.

Eletyn uskonnon tutkimus on viime vuosikymmeninä avannut hedelmällisiä näkökulmia eritoten maallikoiden uskonnollisuuden tutkimukseen. Käsillä oleva artikkelikokoelma on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka soveltaa eletyn uskonnon lähestymistapaa erityisesti protestanttisiin reformaatioihin. Samalla se liittyy yleisempään metodologiseen keskusteluun eletyn uskonnon käsitteestä ja tutkimuksesta. Teos tuo esiin kristinuskon historiallisen monimuotoisuuden sekä virallisen ja epävirallisen uskonnonharjoituksen tiiviin yhteenkietoutumisen uuden ajan alussa.

Kirja kokoaa yhteen eri teologian ja historia-alojen tutkijoiden analyysejä 1500–1600-luvun eletystä uskonnosta Saksassa, Suomessa ja Englannissa. Kirjoittajat hyödyntävät eletyn uskonnon konseptia kukin oman alansa näkökulmasta ja testaavat sen toimivuutta eri historiallisissa konteksteissa ja erilaisilla lähdeaineistoilla, joita ovat esimerkiksi opilliset ja hartauskirjoitukset, ruumissaarnat, kirkkohallinnon dokumentit, kirjeet ja päiväkirjat sekä kirkkotaide. Tuloksena on rikas panoraama uuden ajan alun protestanttiseen uskonelämään, jossa maallikkojen eletty uskonto nivoutui monin tavoin viralliseen perinteeseen ja teologiaan.

Teos on suunnattu kaikille kristinuskon ja arjen historiasta kiinnostuneille. Se sopii myös yliopistolliseksi oppikirjaksi.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Sisällysluettelo:

  1.  Johdanto: Eletty reformaatio – mitä se on ja miten sitä voi tutkia?
    Päivi Räisänen-Schröder & Sini Mikkola
  2.  Tunteet, eletty teologia ja reformaatio: Elämäntavan tulkintamalli
    ymmärtämisen apuna
    Karin Kallas-Põder ja Risto Saarinen
  3.  Suutari ja saarnamies Paul Glockin (k. 1585) eletty uskonto
    Päivi Räisänen-Schröder
  4.  ”Rukoillen lähestyn Teidän Majesteettianne”: Eletty uskonto
    Wittenbergin yliopiston opiskelijoiden kirjeissä kuningas Kustaa Vaasalle
    1530–1539
    Sari Timonen
  5.  Kirjeet, kohtaamiset ja kokemukset teologian tukena: Eletyn teologian
    näkökulma Martin Lutherin ja saksalaisen ritarikunnan
    vuorovaikutukseen
    Tapio Leinonen
  6.  Äitinsä kohdusta valittu: Maallikkoreformaattori Katharina
    Schütz Zellin uskonnollisen identiteetin rakentaminen ja arkipäivän
    uskonnollisuus
    Sini Mikkola
  7.  Sisarukset, eletty uskonto ja valta 1600-luvun Englannissa
    Sara Ala-Hynnilä
  8.  Papinrouvien arjen hengellisyys ruumissaarnojen elämäkerroissa
    1600-luvun jälkipuolen Suomessa
    Miia Kuha
  9.  Rahvaan tavat ja yhdenmukaisuuden ihanne: Luterilainen ortodoksia
    ja paikallinen tapa eletyn uskonnon muovaajina Kemissä
    myöhäiskaroliinisena aikana
    Esko M. Laine
  10.  Pyhämaan uhrikirkon kuoriaidan maalaukset vuodelta 1667:
    Varhaismoderni ikonografia eletyn uskonnon visuaalisena
    ilmentymänä
    Hanna Pirinen

Une Comédie Romaine – libanonilaisen taiteilijan rakkaudenosoitus Roomalle

Milla Bergström

Rooma on monien lempikaupunki, eikä syyttä. Ikuinen kaupunki pursuaa historiaa ja taidetta, eloisia aukioita ja vilkkaita katuja, antiikin raunioita ja toinen toistaan upeampia kirkkoja. Lukuisat nähtävyydet ja valtaisat turistimassat voivat kuitenkin uuvuttaa myös Roomaan rakastuneen, ja silloin on hyvä hetki vetäytyä rauhallisille kujille.

Sellainen on esimerkiksi Via di Monserrato, jonka päässä kohtaavat birgittalaissisarten Casa di Santa Brigida ja ranskalaisten Palazzo Farnese. Via di Monserrato ei eroa merkittävästi Rooman muista kapeista kaduista, mutta sen varrella on pieni helmi: nykytaidetta esittelevä galleria Maja Arte Contemporanea.

Maja Arte Contemporanea. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Maja Arte Contemporanea ei ollut minulle ennestään tuttu, kun kesäkuussa astuin sen ovesta sisään. Tiesin kuitenkin sen, että taidegalleriassa oli parhaillaan (1.6.–15.7.2023) esillä näyttely Une Comédie Romaine, jonka markkinointikuvaksi oli valittu hilpeä maalaus katolisesta papista.

Maja Arte Contemporaneassa minut toivotti tervetulleeksi ystävällinen henkilö, jonka otaksuin olevan gallerian työntekijä. Mainitsin sivumennen, että olin vastikään nähnyt arvostelun Une Comédie Romainesta, mihin hän vastasi hymyillen: “Aivan, tämä näyttely on koko kaupungin puheenaihe.”

Näyttely Une Comédie Romaine. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Tarkastelin ensin tilaa ja näyttelyä kokonaisuutena. Valkoiseen galleriahuoneeseen oli ripustettu kolmekymmentä pientä ja keskikokoista öljyvärimaalausta. Suoraviivaisissa töissä loistivat kirkkaat värit tai pelkistetyt musta ja valkoinen. Kaikissa teoksissa toistuivat Rooman kaarevat tai kulmikkaat muodot, jotka toimivat abstraktina taustana maalauksissa liikkuville hahmoille.

Kun olin valmis aloittamaan näyttelykierrokseni, gallerian työntekijä liittyi seuraani. Hän kertoi ilmeisen innostuneesti yksityiskohtaisia tarinoita jok’ikisestä maalauksesta ja niissä esiintyvistä henkilöistä. Pidin suorastaan hämmästyttävänä hänen syvällistä tietämystään kustakin työstä, kunnes hän yhtäkkiä huudahti: “En voi salata tätä enää – vaikka yritin! Taiteilija olen minä itse!”

Gilbert Halaby. Kuva: Giulia Haraidon (© Giulia Haraidon ja Maja Arte Contemporanea. Kuva julkaistu em. luvalla.)

Taitelija Gilbert Halaby syntyi (1979) sisällissodan repimässä Libanonissa ja varttui kauniissa kylässä Libanonvuorilla. Nuoruudessaan hän suoritti arkeologian yliopisto-opintoja Beirutissa, mutta arkeologia hänestä ei tullut. 2000-luvun alussa Halaby muutti Roomaan, missä hän alkoi suunnitella käsin tehtyjä koruja ja käsilaukkuja ja sittemmin myös muun muassa naistenvaatteita ja silkkihuiveja.

Taidemaalarina Gilbert Halaby debytoi synnyinmaassaan maaliskuussa 2023, kun hänen ensimmäinen soolonäyttelynsä Domus Berytus oli esillä Beit Beirutissa. Une Comédie Romaine on itseoppineen taiteilijan ensimmäinen näyttely Italiassa.

Une Comédie Romainea voinee pitää Halabyn rakkaudenosoituksena Roomalle ja sen kadunkulkijoille. Hän on valinnut päähenkilöt maalauksiinsa kävellessään kaupungin historiallisessa keskustassa ja tarkkaillessaan ohi kulkevia ihmisiä Via di Monserratolla sijaitsevasta ateljeestaan. Taiteilijan työskentelymetodina on videokuvata puhelimellaan mielenkiintoisia persoonia ja valikoida videoista pysäytyskuvia eli “hetkiä, jotka varastan todellisuudesta”. Lopuksi hän siirtää omat tulkintansa noista hetkistä kankaalle.

Halabyn Roomassa kulkevat esimerkiksi italialaiset taiteilijat Enzo Cucchi (Enzo, 2022) ja Margareth Dorigatti (A piedi nudi. Margareth e Kate, 2022), 98-vuotias pianisti, jonka avoimesta ikkunasta soljuvan soiton kaikki tunnistavat (Ce la farò, 2022) ja kulkuri, joka on vuosikausia polkenut Via di Monserratolla pyöränsä perään sidotut kattilat kolisten (Il saggio a Monserrato, 2023).

Gilbert Halaby / Soraya, 2023. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Via di Monserratolla pyöräilee myös Afganistanin prinsessa Soraya, jonka isoisä kuningas Amanullah Khan joutui aikoinaan lähtemään maanpakoon (Soraya, 2023). Prinsessa on syntynyt ja elänyt koko elämänsä Italiassa, ja vielä tänäkin päivänä hän on afgaaninaisten oikeuksien aktiivinen puolestapuhuja. Koin surulliseksi hänen tarinansa, mutta Halaby kiisti tulkintani: “Prinsessa Soraya ei murehdi kohtaloaan eikä sääli itseään. Hän on kerrassaan hurmaava persoona!”

Kuten näyttelyn nimestäkin voi päätellä, Halaby tarkastelee ja tulkitsee huumorin pilke silmäkulmassaan kotikaupunkinsa moninaisia ihmisiä. Häntä tuntuvat kiehtovan varsinkin katoliset papit ja nunnat. Hän on ikuistanut teoksiinsa esimerkiksi kaksi todella pitkää yhdysvaltalaista pappia (Visitors, 2022) sekä seitsemän nunnaa, joista tosin vain neljä mahtui maalaukseen, koska taitelijalle oli tärkeää kuvittaa oikealla tavalla sisarten kävely tauluun sisälle ja ulos (Fabula Praetexta, 2023).

Gilbert Halaby / Visitors, 2023. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Gilbert Halaby / Fabula Praetexta, 2023. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

“Hän on isä Ryan Browne”, Halaby valisti minua osoittaessaan pyöräilevää pappia (Our Father Browne, 2023). Samalla hän kaivoi taskustaan puhelimensa ja näytti minulle hidastetun videon(*) ruudun poikki polkevasta hahmosta. Video ja papin nimi muistuttivat kovasti televisiosarjaa Isä Brown ja hänen laumansa, mutta yhtäläisyydet olivat kuulemma puhdasta sattumaa; Halaby oli kyllä kuullut sarjasta muttei ollut nähnyt sitä.

Gilbert Halaby / Our Father Browne. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Halabyn ”kirkollisista” maalauksista suosikkejani olivat Entr’acte (2023) ja Frame Me! (2023). Ensimmäisessä eteenpäin ponnistelee napolilainen nunna, joka aina perjantaisin saapuu Roomaan perässä vedettävine laukkuineen ja sunnuntaisin hän palaa takaisin Napoliin.

Gilbert Halaby / Entr’acte, 2023. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Toisessa suosikissani tukeva pappi kiiruhtaa jonnekin helma heiluen. Halaby tiesi kertoa, että kyseinen pappi rakastaa antiikkia: hän kiertelee antiikkiliikkeissä tehdäkseen löytöjä ja kulkee Via di Monserratolla milloin patsas, milloin antiikkikehys kainalossaan.

Gilbert Halaby / Frame Me! 2022. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Viehättävä teos oli myös Madre Elisa e Suor Samuela davanti a Maja (2022) kumarassa kulkevine birgittalaissisarineen. Pohdin ääneen, että birgittalaissisaret saattaisivat pitää Une Comédie Romainesta. Ja kuinka ollakaan, he olivat osallistuneet näyttelyn avajaisiin! Avajaispäivän valokuvista(*) näkee, että sisarilla oli ollut hauskaa.

Gilbert Halaby / Madre Elisa e Suor Samuela davanti a Maja, 2022.

Halabyn esittelykierros päättyi kahteen erityiseen teokseen. Fuchsia At Last (2023) oli nimeään myöten todiste onnekkaasta hetkestä: “Kesti todella kauan, ennen kuin vihdoin näin kardinaalin! Hän on kokoelmani ainoa kardinaali.” En rohjennut sanoa taiteilijalle, että fuksianpunaiseen pukeutunut kirkonmies taitaa olla piispa eikä kardinaali…

Mi hai fatto correre (2023) oli erityinen siksi, että Halaby on käyttänyt oranssia väriä ainoastaan tässä maalauksessa. Oranssista poikkeamasta – ja ilmeisesti taiteilijan vastustelusta – huolimatta Une Comédie Romainen kuraattori ja Maja Arte Contemporanean galleristi Daina Maja Titonel oli halunnut tämänkin teoksen kokonaisuuteen mukaan.

Gilbert Halaby / Fuchsia At Last, 2023 ja Mi hai fatto correre, 2023. Kuva: Milla Bergström (CC BY)

Juuri kun olin kiittelemässä ja hyvästelemässä taiteilijaa, galleristi palasi takaisin kuntosalilta. Kaksikko tervehti toisiaan lämminhenkisesti, minkä jälkeen taiteilija kiiruhti tunnustamaan, että hän ei ollut kyennyt salaamaan minulta todellista henkilöllisyyttään.

En ihan hahmottanut paljastuksen merkitystä. Oliko Halabysta hupaisaa, että hän oli yrittänyt näytellä gallerian työntekijää tai ehkä galleristia itseään? Vai oliko galleristia tuurannut taiteilija luvannut, että hän antaisi näyttelyvieraiden katsoa ja kokea taideteoksia omaehtoisesti? Oli niin tai näin, katsoin hyötyväni Halabyn henkilökohtaisesta esittelykierroksesta. Nimenomaan taiteilijan kertomat tarinat tekivät vierailustani ennalta-arvaamattoman antoisan, vaikka voinkin suositella lämpimästi Une Comédie Romainea myös muille kuin nykytaiteen ystäville.

Une Comédie Romaine on esillä Maja Arte Contemporaneassa vielä heinäkuun 15. päivään asti. Sen jälkeen monet näyttelyn teoksista siirtyvät niiden uusille omistajille, yksityisille keräilijöille eri puolille Italiaa, Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan.

 

(*) Taitelija on julkaissut näyttelyyn liittyviä videoita ja valokuvia Instagram-tilillään gilbert_halaby

Ukraina on meidän ! – Kirkot ja politiikka Ukrainan ja Venäjän suhteissa

15.5. 2023 pidettiin  TT Heta Hurskaisen ja Dos. Teuvo Laitilan Ukraina on meidän!  -kirjan julkistamistilaisuus.

Miksi Ukraina perusti oman ortodoksisen kirkon, ja miksi Venäjän ortodok-
sinen kirkko vastustaa sitä niin kiivaasti? Miten ortodoksisuutta on käytetty
yhteisen venäläisen tai erillisen ukrainalaisen kansallistunteen luomiseen?

Ukraina on meidän! tarkastelee uskontoa ja politiikkaa Ukrainan ja Venäjän
suhteissa. Se selvittää, miten kirkkopoliittiset kiistat venäläisten ja ukraina-
laisten välillä ovat syntyneet ja miten Neuvostoliiton ja toisen maailman-
sodan aika vahvistivat käsityksiä ukrainalaisista ja venäläisistä yhtäältä
samana ja toisaalta kahtena erillisenä kansana. Erityisesti kirja käsittelee
neuvostoajan jälkeisiä kiistoja, jotka ravitsevat nykyistä venäläistä ja
ukrainalaista nationalismia sekä muokkaavat kirkollista ja yhteiskunnallista
todellisuutta.
Kirja nostaa esille Venäjän ortodoksisen kirkon varjoon usein unohdetun
ukrainalaisen itäisen kristillisyyden ja kysyy, kenelle Ukraina kuuluu. Epä-
varmassa globaalissa tilanteessa on olennaista ymmärtää, miten Ukrainan
ja Venäjän kirkollis-poliittiset kiistat ja niiden tulkinnat
voivat vaikuttaa koko maailmaan

Lisätietoja: www.karjalanteologinenseura.fi

Tilaa kirja tarjoushintaan ja ilman toimituskuluja
* Klikkaa tuote ostoskoriin kustantajan verkkokaupassa kauppa.gaudeamus.fi
* Ostoskorissa syötä tarjoustunnus UKRAINA23 kohtaan Kampanjakoodi ja paina Käytä.
* Nyt näet tilauksen loppusumman ja voit viimeistellä tilauksen
* Samalla koodilla voi tilata e-kirjan tarjoushintaan 18 € (norm. 23 €)
* Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2023 asti

Uuden tutkimuksen ilta 25.5.2023

Kevään 2023 Uuden tutkimuksen ilta pidetään torstaina 25.5.2023, klo 17.15. Tieteiden talolla, sali 208. Illassa käsitellään elettyä uskonnollisuutta ja puhujina ovat:

*Sari Katajala-Peltomaa: Eletty usko ja kokemus keskiajan kanonisaatioprosesseissa

*Sofia Lahti: Eletty usko keskiajan kuvissa ja esineissä: tutkimuskysymyksiä ja lähteitä

*Päivi Räisänen-Schröder: Eletty uskonto 1500-luvun kirjeissä

Tilaisuuteen voi myös osallistua etäyhteydellä: https://helsinki.zoom.us/j/67854923896

Kaikki lämpimästi tervetuloa !