Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset

André Swanström

Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset

Suomalaisista SS-miehistä on tähän mennessä vallinnut käsitys, jonka mukaan yksikään heistä ei ottanut osaa juutalaisten joukkomurhiin tai muihin sotarikoksiin. Tiedossa on kuitenkin, että varsinkin ns. divisioonan miehet eli SS-divisioona Wikingin yksiköihin hajalleen sijoitetut suomalaiset todistivat julmuuksia, kidutusta ja teloituksia, joiden uhreina olivat juutalaiset, paikalliset siviilit ja venäläiset sotavangit. Uudet, vasta päivänvaloon tuomani todisteet viittaavat vahvasti siihen, että suomalaisia oli mukana myös sotarikosten tekijöiden joukossa. Esimerkiksi SS-mies Olavi Kustaa Aadolf Karpalon kirje suomalaisten SS-miesten yhdysupseerille ja sotilaspastorille Ensio Pihkalalle on selvä todiste siitä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset todella osallistuivat holokaustin toteuttamiseen ja sotarikoksiin.

Jatka lukemista

Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto

André Swanström

Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto

Olivatko toisen maailmansodan suomalaiset SS-miehet epäpoliittinen eliittijoukko tai isänmaanystäviä seikkailuretkellä? Olivatko he muuhun SS:ään verrattuna poikkeus yhdysupseereina toimivine sotilaspappeineen? Nämä suomalaisen SS-tutkimuksen itseoikeutetun auktoriteetin professori Mauno Jokipiin lanseeraamat ja totuutena toistetut lennokkaat luonnehdinnat kaipaavat selvästi lähempää tarkastelua.

Jatka lukemista

Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta

Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta

Aleksandr Saksa

Vuonna 1998 alkanut Viipurin arkeologisen tutkimuksen uusi vaihe on tuonut arvokasta tietoa kuvaan kaupungin alkuvaiheista ja sen kehityksestä. Kronologisesti tämä tutkimus käsittää keskiaikaa 1200-luvun lopulta alkaen ja uutta aikaa aina 1730-lukua saakka. Alkuvuosina kaivaukset tehtiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätion tuella Viipurin historiallisen keskustan itäisessä osassa Possen- ja Vahtitornin kadun kulmauksessa sekä keskustassa Luostarinkatu 8:ssa. Vuonna 2003 kaupungin länsiosassa Etelävallin kohdalla pelastuskaivaukset suoritettiin jo rakentajan kustannuksella, minkä jälkeen tämä on tullut välttämättömäksi toiminnaksi.

Jatka lukemista

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista

Tapaus Württemberg

Päivi Räisänen-Schröder

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin: Tapaus Württemberg

 

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että reformaation ja tunnustuksellisen luterilaisen opin juurruttaminen paikallistasolla ei ollut se suoraviivainen menestystarina, joksi se on historiankirjoissa pitkään kuvattu. Mikäli joku yhtenäinen ”reformaatio” tosiaan sai alkunsa Lutherin tomerasta teesien naputtelusta Wittenbergin linnankirkon oveen, sen leviäminen olikin jo paljon monisyisempi prosessi.

Jatka lukemista

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

Sini Mikkola

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

 

Ecce homo?

Oheinen kuva kertoo monta tärkeää asiaa reformaatiosta ja sen tutkimuksesta. Ensinnäkin, jokainen kuvassa esitetty ihminen on miespuolinen. Tällaiset mieskollaasit eivät ole harvinaisia taiteessa eivätkä tutkimuksessa. Erityisesti perinteinen reformaationtutkimus on korostanut miesten toimintaa, heidän välisiään verkostoja ja miesvoittoisesti muotoiltuja oppirakennelmia.

Jatka lukemista

Esko Koskenvesa 1938–2017

Esko Koskenvesa 1938–2017

Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium

Professori Esko Koskenvesa (vuoteen 1961 Koski) kuoli Pälkäneellä 3. tammikuuta 2017. Hän oli syntynyt Helsingissä 17. huhtikuuta 1938.

Jatka lukemista

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

Rose-Marie Peake

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

 

Katolilaiset, pistäkää hanttiin!

Protestanteilta se käy leikiten. On Suuri Merkkivuosi, joka saapuu, ja sen mukana Suuri Kertomus. Kansaa sivistetään kirkkokunnan syntyvaiheista vauhdikkaalla ja sujuvalla kertomuksella, jolla on yksi selkeä päähenkilö ja vain muutama sivujuonne. Hieman mutkia oikoen on Martin Luther, teesit ja prosessi, jossa kirkosta erkani muutama muukin ryhmittymä.

Jatka lukemista

Suunnitelmien ja sattumien sekoitus

Petra Kuivala

Viime vuosina olen toistuvasti kohdannut erään kysymyksen.

”Miten suomalainen teologi on päätynyt tutkimaan katolista kirkkoa vallankumouksen Kuubassa?”

Täsmällistä vastausta minulla ei ole. Rehellisintä olisi sanoa, etten tiedä mutta tiedän kuitenkin. Usein sanon, että samaan aikaan täysin sattumalta ja täysin loogisesti.

Jatka lukemista