Paimenmuistot

Paimenmuistot edustavat Suomen vanhinta, 1600-luvulle ulottuvaa henkilöhistoriallista kirjallisuutta ja matrikkeliperinnettä. Sana paimenmuisto (ruots. herdaminne) viittaa nimenomaan historialliseen matrikkeliin. Pappis- tai teologimatrikkelilla sen sijaan tarkoitetaan virassa tai elossa olevien pappien (teologien) henkilötietoja sisältäviä hakuteoksia. Paimenmuistot palvelevat paitsi eri alojen akateemisia tutkijoita myös sukututkijoita sekä kaikkia henkilö- ja kirkkohistoriasta kiinnostuneita.

Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721

Turun hiippakunnan paimenmuisto on tulos Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuonna 1955 aloittamasta hankkeesta, jonka tavoitteena oli julkaista vuoteen 1809 saakka ulottuva pappeja ja seurakuntia koskeva hakuteos Turun hiippakunnasta. Vuosikymmeniä kestäneen valmistelutyön* jälkeen Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 julkaistiin vuonna 2011.

Paimenmuiston toteuttivat yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). Paimenmuiston toista tuhatta sivua käsittävän käsikirjoituksen laati dosentti Kyösti Väänänen (s. 1931), joka toimi hankkeessa 1980-luvun lopulta lähtien tutkijana lähinnä talkooperiaatteella. Käsikirjoituksen lopullisesta toimittamisesta huolehti SKS:n biografiakeskus, joka vastaa myös tämän verkossa vapaasti käytettävän julkaisun ylläpidosta.

Paimenmuisto ulottuu vuodesta 1554, jolloin koko maan käsittävä Turun hiippakunta jaettiin Turun ja Viipurin hiippakuntiin, vuoteen 1721 eli suuren Pohjan sodan päättymiseen saakka.

Paimenmuisto jakautuu henkilö- ja seurakuntaosioon. Henkilömatrikkeli sisältää elämäkerta-, perhe- ja uratietoja Turun hiippakunnan palveluksessa olleista, yhteensä 2 720 papiksi vihityistä henkilöistä. Paimenmuistossa on tietoja myös esimerkiksi joidenkin pappien opinnoista ja kirjallisesta tuotannosta.

Seurakuntaosio antaa tietoja kaikkiaan 120 seurakunnasta, joita on Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään saakka. Seurakuntamatrikkelissa on viranhaltijaluetteloiden lisäksi tietoja seurakunnan vaiheista ja kirkoista. Paimenmuistoon sisältyy myös kuvaus Turun hiippakunnan hallinnosta sekä luettelot Turun hiippakunnan piispoista, tuomiorovasteista ja läänin- eli kontrahtirovasteista.

* Hankkeen historiasta kiinnostuneet voivat perehtyä prof. Hannu Mustakallion laatimaan, Biografiakeskuksen julkaisemaan artikkeliin.

Suomen papisto 1801–1920

Vuodesta 2011 lähtien Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta on  työskennellyt toimittaakseen Suomen kaikkia luterilaisia pappeja vuosina 1801–1920 koskevan verkkojulkaisun.

Tämän sähköisen tietokannan lähtökohtana on vuosina 1910 ja 1918 julkaistu piispa O. I. Collianderin kaksiosainen Suomen kirkon paimenmuisto ja sen pohjana oleva aineisto. Painamattoman aineiston on koonnut ja toimittanut talkoopohjalta valt. lis. Iikko B. Voipio.

Alkuperäinen Collianderin paimenmuistoteos käsitti 1800-luvun seurakuntia ja niiden papistoa koskevan ensimmäisen osan (SKHST 8:1). Toiseen osaan (SKHST 8:2) sisältyi puolestaan yksityiskohtaisia henkilö- ja sukuhistoriallisia tietoja papeista, joiden sukunimet alkoivat kirjaimilla A–E. Nyt valmisteilla oleva tietokanta ei ole enää pelkkä Collianderin ja Voipion laatima käsikirjoitus, vaan kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus. Tietoja on tarkistettu ja täydennetty muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin ja seurakuntien historiatietojen pohjalta.

Suomen kirkkohistoriallinen seura on myös tässä paimenmuistohankkeessa tehnyt yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen kanssa. SKS:n biografiakeskus huolehtii verkkojulkaisun toteutuksesta ja ylläpidosta. Ensimmäinen osa (papit, joiden sukunimi alkaa F-K kirjaimella) julkaistiin maaliskuussa 2017.  Hanketta tukee Jenny ja Antti Wihurin rahasto.