Mikko Ketola
Kesäkuussa 2016 tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Tartossa järjestettiin ensimmäinen virolais-suomalainen kirkkohistorioitsijakokous. Ajankohta oli vuonna 1996 otollinen: Viroa koskeva tutkimus Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksessa oli varsin elävää, mikä johtui osaksi siitä, että laitoksessa toimi 1990-luvun kuluessa useampi Suomen Akatemian rahoittama Itä-Euroopan kirkkoja koskenut tutkimusprojekti. Tartossa puolestaan ala oli nousukiidossa. Tarton yliopiston teologinen tiedekunta oli avattu uudestaan neuvostoajan jälkeen 1991, mutta viidessä vuodessa ei vielä ollut saatu oppiaineeseen professuuria.
Aloite kokoukseen tuli tuolloin Suomessa teologiaa opiskelevalta virolaiselta Riho Saardilta; Tartossa puolestaan koollekutsumisesta ja käytännön järjestelyistä huolehti jo edesmennyt maisteri Pille Valk. Suomesta mukana olivat professori Eino Murtorinne, dosentti Jouko Talonen, teologian maisterit Mikko Ketola ja Niilo Pesonen ja jo yllä mainittu Riho Saard. Kaikkiaan esiintyjiä oli 20, ja kukin piti esitelmänsä äidinkielellään. Yleisöä oli runsaasti, useita kymmeniä.
Kokous johti kaiken muun hyvän lisäksi Viron kirkkohistoriallisen seuran perustamiseen. Mikko Ketola nimittäin esitti alussa SKHS:n tervehdyksen ja kertoi suomalaisten jännityksellä odottavan, koska virolaiset perustaisivat oman seuransa. Viron kirkkohistoriallisen seuran 1997 hyväksytyn peruskirjan laati inkeriläissyntyinen maisteri Toivo Pilli, ja seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin maisteri Riho Altnurme, joka piti kirkkohistorian kursseja sekä Tarton yliopistossa että Tallinnan teologisessa instituutissa.
Kirkkohistoria alana on kehittynyt 20 vuoden aikana Tartossa huimasti. Oppiaineessa on nykyään professuuri (vuodesta 2005 Riho Altnurme), patristiikan ja klassisten kielten lehtori, yksi vanhempi tutkija ja kolme tutkijaa. Kirkkohistoriasta väitelleitä on vuoden 1991 jälkeen ollut jo yli kymmenen.
Vaikka virolaisilla ja suomalaisilla kirkkohistorioitsijoilla ei ole ollut samanlaisia yhteisiä kokouksia kuluneena 20 vuotena, yhteistyötä on harjoitettu monin muin tavoin kuten yhteisessä EU-projektissa ”Churches and European Integration” vuosina 2001–2004 sekä vastaväitösten ja opinnäytteiden tarkastamisen merkeissä.
Ehkä merkittävin kansainvälinen yhteistyön muoto on ollut Helsingistä käsin Jouko Talosen koordinoima International Network of Baltic Church Historians, joka on järjestänyt kaikkiaan yhdeksän konferenssia Baltian maissa, Saksassa ja Ruotsissa vuodesta 2000 lähtien. Suomessa pidettävä kokous odottaa vielä vuoroaan.
Toukokuun lopussa 2016 Tartossa pidetyssä kokouksessa osanottajia oli varsin hillitty määrä eli yhdeksän. Jo ensimmäisessä tapaamisessa mukana olleista olivat tälläkin kertaa läsnä virolaisista Riho Altnurme ja Toivo Pilli, suomalaisista taas Jouko Talonen ja Mikko Ketola.
Virolais-suomalaisen yhteistyön veteraanit Riho Altnurme ja Jouko Talonen. Kuva: Mikko Ketola
Vapaakirkon historian tutkija Toivo Pilli. Kuva: Mikko Ketola.
Lisäksi paikalla olivat Virosta tohtori Priit Rohtmets, doktorandit Kristel Engman ja Ursula Haava sekä opiskelija Tanel Koor, joka juuri kokouspäivän aamupäivänä oli puolustanut kirkkohistorian bakkaleureustyötään maareformista virolaisissa seurakunnissa maan itsenäistymisen jälkeen. Suomesta oli mukana myös vastikään suomalaisten kirkollisista suhteista Viroon 1918–1939 väitellyt tohtori Jukka Yrjölä. Suomessa Viron kirkkohistoriaa koskevaa tutkimusta tehdään edelleen, vaikka tahti onkin hiljentynyt parinkymmenen vuoden takaisesta. Kiinnostavia aiheita löytyisi edelleen kielitaitoisille tutkijoille!
Yliopiston senaatin salissa, kristallikruunujen ajoittain kilistessä osanottajat kuuntelivat neljä lyhyttä esitelmää. Jukka Yrjölä käsitteli väitöskirjansa aihepiiriä, Mikko Ketola kertoi, millaista Viroa koskevaa aineistoa löytyy Vatikaanin arkistoista, Kristel Engman antoi esimakua tulevasta väitöskirjastaan, joka käsittelee Viron ja Suomen luterilaisen kirkkojen suhteita kylmän sodan aikana, ja lopuksi Toivo Pilli tarkasteli Viron ja Suomen Vapaakirkkojen kosketuksia ennen ja jälkeen Viron uudelleen itsenäistymisen.
Mikko Ketola, Pyhä istuin ja Viro. Kuva: Priit Rohtmets.
Yhteisseminaari päättyi illalliseen hyvin lämpimässä illassa Tarton Raatihuoneentorilla. Seuraava yhteisseminaari päätettiin pitää jo ennen vuotta 2036.
Päivällispöydän ääressä vasemalta: Tanel Koor, Mikko Ketola, Kristel Engman, Jukka Yrjölä, Riho Altnurme, Jouko Talonen, Ursula Haava ja Priit Rohtmets. Kuva: Toivo Pilli.
Katso lisäksi:
* Mikko Ketola, Virolais-suomalainen tutkijakokous ”Eesti kirikulugu” Tartossa 7.–8.6. 1996. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996).
* Riho Altnurmen haastattelu. – Vartija 5–6/2015.
Mikko Ketola on kirkkohistorian yliopistonlehtori ja yleisen kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.