Vuosikirjan noudattamat vertaisarvioinnin periaatteet

TUTKIMUSARTIKKELIEN VERTAISARVIOINTIPROSESSI

Tutkimusartikkelien julkaisuehdotukset käsittelee vuosikirjan vastaava toimittaja. Hän arvioi artikkelin käsikirjoituksen sopivuuden vuosikirjaan ja päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä. Julkaisuehdotuksen tekijälle lähetetään 30 päivän kuluessa julkaisuehdotuksen saapumisesta tieto julkaisuehdotuksen hylkäämisestä tai vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä ja sen aikataulusta. Tapauskohtaisesti vastaava toimittaja voi keskustella julkaisuehdotuksista kustannusjohtajan tai seuran hallituksen kanssa.

Vertaisarviointiprosessin käynnistyttyä vastaava toimittaja lähettää käsikirjoituksen nimettömään vertaisarviointiin. Vastaava toimittaja pyytää lausunnot tutkimusartikkelin käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä.

Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita. Asiantuntijaksi ei valita henkilöä, joka on käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulainen tai joka toimii kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana tai jolla on ollut yhteisiä julkaisuja kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Arvioijat toimivat anonyymisti, mutta seura säilyttää julkaisuehdotuksen ja arvioijien nimet kaikkien arvioitujen artikkelikäsikirjoitusten osalta. 

Vertaisarviointiprosessissa arvioidaan tutkimusartikkelin aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta, sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.

Kukin arvioija esittää joko julkaisuehdotuksen hylkäämistä tai sen hyväksymistä sellaisenaan tai määrätyin muutoksin. Vastaava toimittaja tekee lopullisen päätöksen tarjotun artikkelikäsikirjoituksen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä.

Tutkimusartikkelien tekijöille lähetetään 60 päivän kuluessa arviointiprosessin käynnistämisestä tieto julkaisuehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, mahdolliset julkaisemisen edellytyksenä pidettävät käsikirjoitusta koskevat muutosehdotukset sekä vertaisarvioitsijoiden lausunnot.

OHJEET VERTAISARVIOITSIJALLE

Vuosikirjan toimitus kutsuu vertaisarvioijan (referee) tehtäväänsä kirjallisesti sähköpostitse. Kutsussa kerrotaan, millaisesta käsikirjoituksesta ja lausunnosta on kyse, kenelle se on tarkoitettu ja millä aikataululla se tulee laatia.

Lausunnon luvatessaan asiantuntija vahvistaa ymmärtävänsä seuraavat periaatteet ja sitoutuu niihin:

  • Kaikki arvioitavat käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa.
  • Niistä ei saa keskustella eikä niitä saa näyttää ulkopuolisille.
  • Julkaisemattoman käsikirjoituksen sisältöä ei saa käyttää omaksi edukseen.

Asiantuntijalausunnon tarkoituksena on auttaa vuosikirjan vastaavaa toimittajaa päättämään tarjotun käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Kopio lausunnosta lähetetään aina myös kirjoittajalle. Lausunto toimitetaan kirjoittajalle nimettömänä.

Asiantuntija kirjoittaa lausunnon, joka ottaa perustellen kantaa käsikirjoituksen ansioihin ja puutteisiin sisällön, rakenteen, mahdollisen kuvituksen ja muiden huomionarvoisten seikkojen osalta.

Tyypillinen arviolausunto on pituudeltaan 2–6 liuskaa, ja se lähetetään vuosikirjan vastaavalle toimittajalle sovitun aikataulun mukaisesti.

Asiantuntijan toivotaan käyttävän arviossaan seuraavaa asteikkoa:

  1. Käsikirjoitus on julkaistavissa sellaisenaan.
  2. Käsikirjoitus on hyväksyttävissä, jos siihen tehdään esitetyt muutokset ja korjaukset.
  3. Käsikirjoitus suositellaan hylättäväksi.

Arviointia tukevat esimerkiksi seuraavat kysymykset:

  • Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella?
  • Tunteeko kirjoittaja lähteet ja aihepiirinsä kirjallisuuden ja hyödyntääkö sitä riittävästi ja luotettavasti?
  • Kytkeytyykö esitelty teoreettinen, metodologinen tai käsitteellinen viitekehys empiiriseen esimerkkiin toimivalla tavalla?
  • Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen, mitä johdannossa lupasi, ja tukeeko aineisto päätelmiä?
  • Mikä on tulosten omaperäisyys ja uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen?
  • Muodostaako teksti rakenteeltaan tasapainoisen, perustellun ja eheän kokonaisuuden, jossa kerronnan kaari kantaa alusta loppuun asti?
  • Mikä on kirjoituksen mahdollisen kuvituksen ja tekstin suhde, ovatko kuvat informatiivisia ja tarpeellisia?
  • Mitkä ovat käsikirjoituksen ansiot alan tutkijoiden ammattitaidon edistämisen näkökulmasta?
  • Onko käsikirjoitus ymmärrettävä lähinnä kyseistä tieteenalaa tunteville vai laajemminkin akateemiselle tai suurelle yleisölle?

Asiantuntijalausunto kirjoitetaan rakentavasti, kannustavasti ja perustellusti ottaen huomioon, että kirjoittajien tyylit ovat erilaisia ja moniäänisyys kuuluu tutkimukseen. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen teoreettista viitekehystä, tutkimuskirjallisuutta, lähdeaineistoa tai menetelmiä puutteellisina, hänen on tarkoitus auttaa kirjoittajaa konkreettisilla ehdotuksilla käsikirjoituksen parantamiseksi. Lausunto laaditaan samalla kielellä, jolla artikkeli on laadittu, ellei muusta sovita.

Lausunnossa on tuotava esiin käsikirjoituksen päällekkäisyys aiemmin julkaistun aineiston kanssa,sekä mahdolliset epäilyt plagioinnista tai puutteista viitteiden ja lähteiden merkinnän osalta.

Lausunnosta ei makseta palkkiota, mutta asiantuntija-arviointitehtävät lasketaan tieteelliseksi ansioksi.

VERTAISARVIOINTITUNNUS

SuomVA_kuvioen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa julkaistut artikkelit merkitään Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tunnuksella. Tunnus on TSV:n rekisteröimä tavaramerkki.

Tunnus kertoo, että vuosikirjan artikkelien vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.

Suomen kirkkohistoriallinen seura on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.