CIHEC (Commission Internationale d’Histoire et d’Etudes du Christianisme, International Commission for Comparative Ecclesiastical History) järjestää 11.–13.6.2019 konferenssin Lyonissa, Ranskassa. 
Konferenssiin toivotaan englannin- ja ranskankielisiä esitelmiä, yhteydenotot 31.12.2018 mennessä. Lisätietoja tämän linkin takaa ranskaksi ja englanniksi: http://www.cihec.org/conferences/
Suomen kirkkohistoriallinen seura on CIHECin jäsen.
Kiinnostavatko keskiajan historia ja kirkkohistoria? Tiedekirjassa on marraskuun ajan meneillään Keskiaikamarkkinat, joihin myös SKHS osallistuu! Piipahda Snellmaninkadun liikkeessä tai nettikaupassa ja tutustu muun muassa tällaisiin kirjatarjouksiin:
https://www.tiedekirja.fi/me…/wysiwyg/Keskiaikamarkkinat.pdf
SKHS:n tarjoukset eivät aivan ehtineet yllä olevaan mainokseen, mutta alennushinnoin löytää seuraavia seuran julkaisuja:
SKHST 143 – Paulus Juusten, Catalogus et ordinaria succesio episcoporum Finlandensium (ed. Heininen)
SKHST 193 – Pitkäranta (toim.): Suomen kirkkojen latina
SKHST 202 – Toivanen: The Influence of Constantinnople on Middle Byzantine architecture (843-1204)
SKHST 206 – Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina
SKHST 221 – Salonen: Kirkollisen oikeudenkäytön päälähteillä
Tiedekirja myy kaikkia saatavilla olevia Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja. Lisätiedot: https://www.tiedekirja.fi/
Marraskuu ma 5.11. klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 505)
Ilmoittautumista pyydetään tarjoilujen vuoksi viimeistään ti 30.10. mennessä: https://goo.gl/forms/IKvm1im0fbHFt3KY2
17.15 Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
17.45 Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
18.15 Kahvi ja pientä suolaista
18.40 Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
19.10 Yhteinen loppukeskustelu ja yleisökysymyksiä
Ilta päättyy noin klo 19.45 mennessä.
* TM Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
– Fidel Castron vallankumous on vuodesta 1959 alkaen ollut kuubalaista elämää hallitseva viitekehys, määritellen myös historian ja muistamisen raamit saarella. Katolinen kirkko ei ole kuulunut vallankumouksen viralliseen kertomukseen; katolilaiset ovat eläneet ja kertoneet historiaansa hiljaisuudessa. Nyt avautuneet arkistot piirtävät kuitenkin uudenlaisen kuvan kuubalaisesta kirkosta ja mahdollistavat tutkimuksen tekemisen hiljaisten historioiden ja nykyhetken risteyskohdassa – katolilaisten, kommunistien ja Castron edelleen kehystämässä todellisuudessa, kuubalaisen vallankumouksen muuttuvassa maisemassa.
* TM Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
– Espanjan sisällissota sai erityisen paljon huomiota Englannin katolilaisten keskuudessa. Suurin osa Englannin katolilaisista kannatti Kansallismielistä armeijaa. Katolilaisten yleinen mielipide erosi esimerkiksi Anglikaanisen kirkon mielipiteestä. Englannin katolilaiset seurasivat sotatapahtumia aktiivisesti ja osallistuivat käytännön avustustoimintaan muun muassa keräämällä rahaa sota-alueelle lähetettäviin ambulansseihin ja hoitamalla Pohjois-Espanjasta Englantiin lähetettyjä tuhansia sotalapsia. Esitelmä nostaa esille seuraavia kysymyksiä; Millaisiin toimiin katolilaiset ryhtyivät ja miksi? Miten Englannin katolinen hierarkia reagoi? Miksi juuri Espanjan konflikti kiinnosti Englannin katolilaisia erityisen paljon?
* Dosentti Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
– Katolinen kirkko Suomessa on pysynyt pienenä vähemmistökirkkona, vaikka sen jäsenmäärä onkin toisen maailmansodan jälkeen vähitellen moninkertaistunut. Esitelmässä tarkastellaan kirkon toimintaedellytysten muuttumista monesta näkökulmasta. Millainen on ollut jäsenkehitys, mistä maista papit ovat tulleet, mikä oli dominikaanien osuus kirkon kulttuurisen vaikutuksen vahvistamisessa, mitä muita kirkollisia sääntökuntia tai järjestöjä Suomessa on toiminut, miten kielikysymys on vaikuttanut ja miten katolinen uskonnonopetus on järjestetty.
KIRJOITTAJAKUTSU
Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!
Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.
Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.
Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.
Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi) 22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.
Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.
Yhteystiedot:
vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot
Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi
Seura hakee mukaan toimintaansa
KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ke 28.3.2018 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.
Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Katri Antin (kustannus(at)skhs.fi).
Työ alkaa sovitusti huhti-toukokuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään alkuillasta ma 9.4.2018. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.
Gradupalkintouutisia!
Seura vietti perjantaina 19.1. vuosijuhlaa, jossa muun muassa julkistettiin uusi vuosikirja, kuultiin André Swanströmin vuosijuhlaesitelmä sekä jaettiin seuran gradupalkinto lukuvuoden 2016–2017 parhaasta kirkkohistorian alan pro gradu -työstä. Palkinto on 500 euron apuraha.
Tämän vuoden gradupalkinto myönnettiin TM Sari Timoselle (Helsingin yliopisto) hänen tutkielmastaan otsikolla ”Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa 1539–1551”. Onnittelut Sarille!
Tutkielmaan on mahdollista tutustua tarkemmin Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa: helda.helsinki.fi/handle/10138/177323
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus
Pyhän Henrikin päivänä pe 19.1.2018, kello 16.30–19.00
Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista
Ohjelma
16.30 Kahvitarjoilu
17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden, gradupalkinnon sekä Sota ja pakolaisuus -teemaisen vuosikirjan julkistus
17.30 Vuosijuhlaesitelmä: Suomalaiset sotilaspastorit SS-joukoissa, dosentti André Swanström
19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e (sis. yhtenäinen alkuruoka, 3 pääruokavaihtoehtoa, ja yhtenäinen jälkiruoka ottaen huomioon erikoisruokavaliot), ilmoittautuminen ennakkoon sihteerille su 14.1. mennessä info[@]skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.
Kevätkokous ja Uuden tutkimuksen ilta ma 5.3. klo 16.30 (Tieteiden talo, sali 312)
klo 16.30 Kevätkokous
klo 17.15 TT Suvi-Päivi Koski: Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi?
Lisäesitelmät mahdollisia.
INBJUDAN – Call for papers
Välkommen med och skriv en artikel till Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2018!
Vi tar gärna emot forskningsartiklar och översikter till årsskriften med anknytning till frivillighet och delaktighet inom kristendomens historia. Hur har kyrkornas medlemmar deltagit i kristen verksamhet och burit ansvar, och hur har kyrkor och kristna samfund verkat i det omgivande samhället? Man kan också vända på frågeställningen och studera tvång och begränsningar: hur har kyrkornas och de kristnas delaktighet begränsats eller hur har man utövat tvång inom dessa områden?
Gemensamt ansvar och frivilligt deltagande är ideal som har hört till den kristna traditionen redan från början. Församlingar, kloster och organisationer har under alla tider mottagit frivilliga bidrag eller arbetsinsatser och enskilda kristnas barmhärtighetsverk har haft politisk betydelse ända från beginerna till Mathilda Wrede. Diakonin är ett centralt exempel på kyrkornas arbete i samhället.
Å andra sidan har kyrkorna förpliktelser i förhållande till samhället, och kyrkornas interna arbetsfördelning har tidvis inskränkt medlemmarnas handlingsmöjligheter. Frågorna om beskattning, militärtjänst, nattvardstvång, rätten att predika samt samlings- och religionsfrihet är exempel på frihetens och delaktighetens avigsidor.
Vi välkomnar även artiklar som behandlar andra ämnen!
Du är också välkommen att föreslå böcker för recension eller erbjuda recensioner inom ämnesområdet historia. Inom kulturrecensionerna publicerar vi recensioner av skönlitterära verk med anknytning till kyrkans och religionens historia, samt artiklar om filmer, tv-serier, och utställningar med samma anknytning.
Kyrkohistoriska samfundets årsskrift är en anrik publikation som har utkommit sedan år 1911. Årsskriftens forskningsartiklar genomgår en peer review-granskning. Det årligen utkommande verket offentliggörs vid samfundets årsfest i januari på S:t Henriksdagen.
Skicka ett abstract av din planerade artikel per e-post till den ansvariga redaktören (piia.latvala [at] gmail.com) senast den 2 oktober 2017. Abstractet ska behandla artikelns ämne och vad som är nytt angående ämnet, t.ex. källmaterial, forskningsmetod eller infallsvinkel. Redaktionen skickar meddelande om sitt val i slutet av oktober till alla som har lämnat in ett abstract. Efter detta bör artikelmanuskripten lämnas in till årsskriftens redaktion senast den 16 mars 2018, varefter manuskripten genomgår peer review-granskning.
Man kan foga bilder eller annat grafiskt material till artiklarna som blivit antagna för publicering. Artikeln kan skrivas på svenska, finska eller engelska. Övriga språkval kan diskuteras med redaktörerna.
Kontaktuppgifter:
Piia Latvala, ansvarig redaktör, artiklar, piia.latvala [at] gmail.com
Olli Lampinen-Enqvist, översikter, recensioner, olli.lampinen[at] helsinki.fi
Ytterligare information från FKHS ges av samfundets sekreterare Sanna Supponen, info [at] skhs.fi.
Webbplats: www.skhs.fi . Samfundet finns även på Facebook och Twitter (@Kirkkohistoria).
Call for papers
The Finnish Society of Church History invites writers to contribute to the yearbook of 2018.
The theme of the issue is volunteering and participation in the history of Christianity on the one hand. How have individuals participated in or contributed to their church or religious organization, and how have churches and religious organizations participated in society at large? On the other hand, there is tension with coercion and regulation: what kind of obligations or restrictions have limited the voluntary participation of Christians and churches?
Ideals of care, shared responsibility, volunteerism have featured in Christian tradition from the beginning. Local parishes, monasteries and organizations throughout history have benefited from donations and voluntary service. Individual Christians’ works of mercy, from beguines to Mathilda Wrede, have acquired political significance. On the level of church and society, diaconal work is a central example of participation.
On the other hand, society imposes obligations and restrictions on churches, and the churches’ internal (re)organization of responsibilites and power has at times limited members’ opportunities for action. Pertinent examples include issues of taxation, military service, obligatory Eucharist, the right to preach as well as freedom of assembly and freedom of religion.
We also welcome submissions on other topics.
The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Research articles go through a peer-review process. In addition to articles, we welcome reports and surveys of relevant issues; literature reviews; and culture reviews of fiction, films, games, exhibitions etc. The yearbook is published annually on the feast of Saint Henry in January.
Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala [at] gmail.com) by 2nd October, 2017. The abstract should explain the topic and what is novel about the article, whether it be the sources, method or perspective. You will be informed of the initial decision by the end of October. The deadline for the accepted articles is 16th March, 2018, after which they go through a peer-review process.
For submissions other than research articles, contact Olli Lampinen-Enqvist.
You may attach images (e.g. photographs or tables) to your text. We accept texts in Finnish, Swedish and English; for other languages, please consult the editors.
Contact:
Piia Latvala, editor-in-chief (articles): piia.latvala [at] gmail.com
Olli Lampinen-Enqvist (surveys, reviews, culture): olli.lampinen [at] helsinki.fi
For more information on the Finnish Society of Church History, please contact info [at] skhs.fi or visit http://www.skhs.fi/en/. You may also follow us on Facebook (Suomen Kirkkohistoriallinen Seura) and Twitter (@Kirkkohistoria).
KIRJOITTAJAKUTSU
Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2018!
Vuosikirjaan toivotaan tutkimusartikkeleita ja katsauksia vapaaehtoisuudesta ja osallisuudesta kristinuskon historiassa. Miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta, ja miten kirkot ja kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa? Kääntöpuolena ovat pakko ja rajoittaminen: miten kirkkojen ja kristittyjen osallisuutta on toisaalta rajoitettu tai miten siihen on velvoitettu?
Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Seurakunnat, luostarit ja järjestöt ovat kautta aikojen hyötyneet vapaaehtoisten lahjoituksista tai työpanoksesta, ja yksittäisten kristittyjen laupeudentyö on saanut poliittista merkitystä begiineistä Mathilda Wredeen. Diakonia on keskeinen esimerkki kirkkojen työstä yhteiskunnassa.
Toisaalta kirkoilla on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, ja kirkkojen sisäinen työnjako on ajoittain kaventanut jäsenten toimintamahdollisuuksia. Kysymykset verotuksesta, asepalveluksesta, ehtoollispakosta, oikeudesta saarnata sekä kokoontumis- ja uskonnonvapaudesta ovat esimerkkejä vapauden ja osallisuuden kääntöpuolesta.
Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita.
Voit esittää toimitukselle myös arvioitavia kirjoja tai tarjota kirja-arvioita historia-alalta. Kulttuuriarvioissa julkaisemme kirjallisuusarvioita eri tavoin kirkon ja uskonnon historiaa käsittelevistä kaunokirjallisista ja muista teoksista, jotka eivät ole tutkimuskirjallisuutta, sekä muun muassa elokuva-, televisiosarja- ja näyttelyarvosteluja ja -katsauksia.
Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.
Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse vastaavalle toimittajalle (piia.latvala [at] gmail.com) 2.10.2017 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi aihepiirin käsittelyn kannalta uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Tämän jälkeen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 16.3.2018 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.
Julkaistavaksi valittuihin teksteihin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista teksteistä voi neuvotella toimittajien kanssa.
Yhteystiedot:
Piia Latvala, vastaava toimittaja, artikkelit , piia.latvala [at] gmail.com
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset, arvostelut, olli.lampinen[at] helsinki.fi