Avainsanat: kirkkohistoria

Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg

Päiväys
Kirjoittanut

Otfried Czaika: Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg. Utgåva med inledande kommentarer. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 235. Skara / Helsingfors, 2019. 168 s. ISBN 978-952-5031-89-8.

1536 (förmodligen) utkom i Stockholm ett litet häfte med polemiska visor riktade mot den romerska kyrkan. Titeln är Några Wijsor om Antichristum. Idag finns enbart två exemplar bevarade som dock intressant nog representerar två olika upplagor. I båda exemplaren finns dessutom en del handskrivna tillägg, främst psalmtexter, både kända och hittills okända psalmer från 1500-talet. Några Wijsor om Antichristum ger därmed inte bara en inblick i 1500-talets teologiska kontroverser utan ger också en bild av den evangeliska församlingssångens framväxt i Sverige under denna tid. Texten till Några Wijsor om Antichristum samt de handskrivna tilläggen görs här tillgänglig i en kritisk utgåva. En utförlig kommentar belyser verket ur bokhistoriska och teologiska perspektiv och förankrar dem i en bredare historisk kontext.

Boken är utgiven av Skara stifthistoriska sällskap och Finska kyrkohistoriska samfundet.

Boken är tillgånlig i Tiedekirja. Pris 28 e.

Vuosikirja 2019 – Tunteet, aistit ja uskonnollinen kokemus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2019 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2019 (109).

Toim. Sini Mikkola ja Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki, 2020. 254 s.

ISBN 978-952-5031-95-9. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Maria tuudittaa käsivarsillaan kuollutta Kristusta ja katsoo tämän haavoja. 1300-luvun kristitty katsoo pietá-veistosta ja eläytyy Raamatun kertomukseen tunteiden ja mielikuvituksen tasolla. Kärsimys yhdistää äidin, pojan ja katsojan. Kohtaus herättää myötätuntoa ja katumusta, mutta vuolaasti virtaava veri muistuttaa myös eukaristian riemusta. Toisen aikakauden ihmiset näkevät ja kokevat veistoksen ehkä toisin.

Kristinuskon historia on tunteiden, aistimusten ja kokemuksellisuuden historiaa. Jo ajatus inkarnaatiosta nosti ruumiillisen kokemuksen kristillisen ihmiskuvan keskiöön, eikä esimerkiksi hyveitä ja paheita, syntiä ja kääntymystä voi käsitellä tunteista erillään. Toisaalta uskonelämän muodot, kuten liturgia ja kirkkotaide, saavat merkityksensä siitä kontekstista – paitsi teologisesta, myös tilallisesta ja kehollisesta – jossa ne koetaan. Käsillä oleva teos kurottaa 300-luvun Egyptin erämaasta 1800-luvunsavupirtin hämärissä lukeviin suomalaisiin, keskiajan Islannista nykyajan laulutyöpajoihin.

Vuosikirja julkaistiin seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivän tienoilla perjantaina 17.1.2020. Vuosikirjaa myy Tiedekirja.

 

Vuosikirjan 2019 tutkimusartikkelit:

Jussi Junni: Kilvoittelun kukinto – Miten vapaus tunteista johtaa rakkauteen Euagrios Pontoslaisen (345–399) mukaan?

Kirsi Kanerva: The Practice of Repentance in Medieval Iceland: Indigenous Ideas and Christian Influences

Marika Räsänen, Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen & Seppo Heikkinen: Keskiaikainen liturgia elettynä ja koettuna

Hanna Pirinen: Seurasaaren Karunan kartanokirkon taulumaalaukset vuonna 1704

Olli Viitaniemi: Kirjahylly savupirtissä? Hartauskirjojen välitys, hankinta ja vieroksunta Savo-Karjalassa kustavilaisella ajalla

Katsaukset

Jouko Talonen: In memoriam: Heinrich Wittram 1931–2018

Tapio Vähäkangas: Erään herra Henrikin virkaura

Aatteiden ja herätysten virrassa

Päiväys
Kirjoittanut

Timo Kapanen ja Nico Lamminparras (toim.). Aatteiden ja herätysten virrassa. Jouko Talosen juhlakirja. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 239. Helsinki, 2019. 326 sivua. ISBN 978-952-5031-94-2.

 

Aatteiden ja herätysten virrassa luotaa historiallisia ilmiöitä moniulotteisesti suurella
kauhalla. Teos koostuu eri alojen tasokkaista asiantuntija-artikkeleista ja katsauksista,
jotka käsittelevät kirkko- ja poliittisen historian kotimaisia ja kansainvälisiä teemoja.
Historian, ja siinä inhimillisen toiminnan osuuden ymmärtäminen, on avain yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainoastaan laaja-alainen tietämys voi antaa tukevan perustan aatteellisten virtausten käsittelemiseen.

Artikkeleiden virrassa soljuvat eri tutkimusalojen uusimmat näköalat. Uskonnon ja
politiikan rajapinnoissa jubilaarin vahvuudet tulevatkin parhaiten esille. Kirjan artikkelit ovat kuin käsikirja tälle sukupolvelle – koonti siitä, miten kirkollista tutkimusta voi lähestyä lukuisista, jopa yllättävistäkin tulokulmista.

Teos on Helsingin yliopiston kirkkohistorian professorin Jouko Talosen juhlakirja ja kunnianosoitus hänen laajasta tutkimusvaikutuksestaan. Professori Jouko Talonen halkoo virtoja luovien lukuisten dosentuurien kautta: Pohjoismaiden kirkkohistoria (Itä-Suomen yliopisto), Suomen kirkkohistoria (Oulun yliopisto), Poliittinen historia (Turun yliopisto).

Juhlakirjan kirjoittajat:

Alatalo Jani, Alenius Kari, Altnurme Riho, Antila Jaakko, Arffman Kaarlo, Auranen Ari, Auvinen Ville, Bexell Oloph, Dahlbacka Ingvar, Heininen Simo, Kakkuri Teemu, Kapanen Timo, Kinnunen Mauri, Knuutila Jyrki, Laaninen Timo, Lamminparras Nico, Laucinsh Voldemaars, Lauha Aila, Luoma Antti, Martikainen Jouko, Mustakallio Hannu, Petkunas Darius, Rohtmets Priit, Ruotsila Markku, Saard Riho, Salomäki Hanna, Snellman Gerd, Tala Yrjö, Tiensuu Kyllikki, Toivanen-Kola Hanna-Riitta, Vuori Timo.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Juhlakirjan julkaisutilaisuus perjantaina 13.12.2019 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa ja salissa 532 (Vuorikatu 3, 5 krs).

 

KIRJOITTAJAKUTSU: Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2020!

Päiväys
Kirjoittanut

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita uskonnon ja vallan liitoskohdista kristinuskon historiassa. Vallankäyttö on osa kaikkea ihmisten välistä toimintaa, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan toisten käyttäytymiseen – suoraan tai epäsuorasti. Valta saa toimimaan tai estää toimimasta; se voi pakottaa, rajoittaa, suostutella, velvoittaa tai ohjailla huomaamattomasti. Se voi ilmetä esimerkiksi poliittisena vallankäyttönä, taloudellisena toimintakykynä, moraalisena vaatimuksena tai hengellisenä auktoriteettina.

Myös kristinusko ja valta ovat kietoutuneet yhteen lukemattomin eri tavoin. Kirkot ja niiden sisällä vaikuttavat yksilöt tai ryhmittymät ovat käyttäneet poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta olleet myös monenlaisen vaikutuksen kohteina. Oli kyseessä sitten investituurariita tai puoluepolitiikka seurakuntavaaleissa, valtionkirkko tai Kirkkovaltio, paavillinen antikommunismi, vapautuksen teologia tai evankelikaalisen oikeiston lobbarit, uskontoa on vaikea erottaa vallankäytöstä. Vaikka vallankäyttö käsitetään usein ylhäältä tulevana saneluna – jossa uskonnonkin nähdään näyttelevän omaa osaansa – uskonto voi myös tuoda valtaa ruohonjuuritasolle voimaannuttamalla ja tarjoamalla vähemmistöille ja alistetuille resursseja vastustaa vallanpitäjiä ja esittää näille vaatimuksia. Teemanumeromme kysyy, keillä on ollut valtaa kristinuskon historiassa, miten valta on saatu ja miten se on ilmennyt.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  21.10.2019 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2020 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

 

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit

Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija,

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2020 aikana?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota sunnuntaihin 22.9.2019 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta.

Väitöstilaisuus 11.5.2019: Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus

Päiväys
Kirjoittanut

TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee lauantaina 11.5.2019 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 238). Seura myy väitöskirjaa ennen väitöstilaisuutta ja väitöksen jälkeen kirja on saatavilla Tiedekirjasta.

Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958

Päiväys
Kirjoittanut

Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 238. Helsinki, 2019. 432 sivua. ISBN 978-952-5031-93-5.

Tunnepitoisen nationalistisen heimoaatteen ja pietistisen uskonnollisuuden sävyttämä vuorovaikutus Suomen ja Unkarin luterilaisten kirkkojen välillä oli kukoistanut 1930-luvulla, mutta toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen kehitys oli lähes katkaissut sen. Unkarin 1956 kansannousun aikaan yhteyttä ryhdyttiin jälleen elvyttämään. Kirkot eivät voineet rakentaa suhdettaan irrallaan kylmän sodan asetelmasta, vaan Unkarin yhteiskunnallinen ja kirkkopoliittinen tilanne heijastui kaikkeen kanssakäymiseen. Taustalla vaikutti nyt myös kommunistien hallitsema Unkarin valtion kirkollisasiainvirasto. Innostus yhteydenpitoon oli molemmissa kirkoissa joka tapauksessa aitoa ja osallistuminen laajapohjaista, vierailujen ja avustustoiminnan värittämää.

Anna-Maija Viljanen-Pihkala luo tutkimuksellaan kokonaiskuvan siitä, millaiseksi suomalais-unkarilainen luterilainen vuorovaikutus muotoutui vuosien 1956–1958 poliittisissa jännitteissä. Tutkimus asettaa vuorovaikutuksen poliittis-yhteiskunnalliseen ja ekumeeniseen kontekstiinsa ja tuo uutta tietoa yhteydenpidon motiiveista, sen eri tasoista ja vuorovaikutuksen konkreettisista muodoista. Tutkimus pohjautuu laajaan kansainväliseen ja kotimaiseen lähdeaineistoon.

Teoksen voi hankkia 13.5. alkaen Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Suomalaisen lähetystyön kriisi

Päiväys
Kirjoittanut

Simo Heininen. Suomalaisen lähetystyön kriisi – Martti Rautasen kirjeet Carl Hugo Hahnille 1888–1895. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 237. Helsinki, 2019. 120 sivua. ISBN 978-952-5031-91-1.

Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat astuivat juhannusaattona 1868 laivaan Helsingin satamassa. Heillä oli päämäärä. Sen oli nuorelle lähetysseuralle osoittanut Carl Hugo Hahn, joka johti saksalaisen Reinin lähetysseuran työtä Hereromaalla, nykyisen Namibian keskiosissa.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin suomalaisten lähetysalalla Ambomaalla oli jäljellä ainoastaan yksi kymmenestä pioneeriläheteistä, Martti Rautanen. Hän kirjoitti 30 kirjettä isälliselle ystävälleen ”rakkaalle setä Hahnille”. Suomen Lähetysseuran tapana oli sensuroida lähettien Lähetyssanomiin kirjoittamat kirjeet, mutta Hahnille Rautanen saattoi vapaasti purkaa sydäntään. Kirjeet ovat Rautasen voiman vuosilta, jolloin suomalainen lähetystyö oli hänen varassaan. Ne antavat kaunistelemattoman kuvan Ambomaan lähetyksen arjesta ja ongelmista.

Aikaisemmin julkaisemattomat kirjeet ovat säilyneet Kapkaupungin arkistossa. Suomalaisen lähetystyön historiaan perehtynyt professori Simo Heininen on suomentanut ne sekä kirjoittanut niihin johdannon ja selitykset.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.

Kirja julkaistaan seuran vuosijuhlan yhteydessä perjantaina 18.1. klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

CFP: Vuosikirja 2019

Päiväys
Kirjoittanut

KIRJOITTAJAKUTSU

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.

Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.

Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi)  22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:

vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Päiväys
Kirjoittanut

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista