Avainsanat: reformaatio

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Päiväys
Kirjoittanut

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista

Vuosikirja 2016 – Reformaatio 500 vuotta

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.

ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.

Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.

Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.

Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.

 

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:

Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430

Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä

Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen

Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla

Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus

Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa

Katsaukset:

Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta

Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies

Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa

Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa

Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?

Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?

 

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Kirjoittajakutsu: Reformaatio 500 vuotta -teemavuosikirja

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016

Reformaatio 500 vuotta

Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu nyt kirjoittajia vuoden 2016 teemavuosikirjaansa. Vuosikirjassa käsitellään reformaatiota ja sen vaikutushistoriaa eri näkökulmista. Mistä ja miksi reformaatio alkoi ja mitä seurauksia sillä on ollut? Mitä katolisessa kirkossa tapahtui 1500-luvun mullistusten jälkeen? Historiantutkimuksessa on alettu puhua pitkästä reformaatiosta, mutta mitä se tarkoittaa? Kuinka sukupuolittunut reformaation historiakuva on ja mikä rooli naisilla oli miesten projektiksi leimautuneissa kirkon uudistusvaatimuksissa? Miten jälkipolvet ovat tulkinneet reformaation perintöä?

Seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Se sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin pureutuvia kirjoituksia sekä arvosteluja. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Näin reformaatiota käsittelevä teemavuosikirja ilmestyy juhlavuoden alkajaisiksi.

Vuoden 2016 teemavuosikirjaan ovat tervetulleita tieteelliset artikkelit (maksimissaan 65 000 merkkiä välilyönteineen), kirjoitukset ja katsaukset (maks. 10 000 merkkiä välilyönteineen) sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut (maks. 6 000 merkkiä välilyönteineen). Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista artikkeleista voi neuvotella toimittajien kanssa.

Abstrakti suunnitellusta artikkelista lähetetään sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle, piia.latvala @ gmail.com, 30.9.2015 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi uutta, esimerkiksi siinä käytetty lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä tuloksesta. Hyväksyttyjen artikkeleiden tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.4.2016, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin, olli.lampinen @ helsinki.fi, mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.