Avainsanat: vuosikirja

KIRJOITTAJAKUTSU: Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2020!

Päiväys
Kirjoittanut

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita uskonnon ja vallan liitoskohdista kristinuskon historiassa. Vallankäyttö on osa kaikkea ihmisten välistä toimintaa, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan toisten käyttäytymiseen – suoraan tai epäsuorasti. Valta saa toimimaan tai estää toimimasta; se voi pakottaa, rajoittaa, suostutella, velvoittaa tai ohjailla huomaamattomasti. Se voi ilmetä esimerkiksi poliittisena vallankäyttönä, taloudellisena toimintakykynä, moraalisena vaatimuksena tai hengellisenä auktoriteettina.

Myös kristinusko ja valta ovat kietoutuneet yhteen lukemattomin eri tavoin. Kirkot ja niiden sisällä vaikuttavat yksilöt tai ryhmittymät ovat käyttäneet poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta olleet myös monenlaisen vaikutuksen kohteina. Oli kyseessä sitten investituurariita tai puoluepolitiikka seurakuntavaaleissa, valtionkirkko tai Kirkkovaltio, paavillinen antikommunismi, vapautuksen teologia tai evankelikaalisen oikeiston lobbarit, uskontoa on vaikea erottaa vallankäytöstä. Vaikka vallankäyttö käsitetään usein ylhäältä tulevana saneluna – jossa uskonnonkin nähdään näyttelevän omaa osaansa – uskonto voi myös tuoda valtaa ruohonjuuritasolle voimaannuttamalla ja tarjoamalla vähemmistöille ja alistetuille resursseja vastustaa vallanpitäjiä ja esittää näille vaatimuksia. Teemanumeromme kysyy, keillä on ollut valtaa kristinuskon historiassa, miten valta on saatu ja miten se on ilmennyt.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  21.10.2019 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2020 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

 

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit

Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

CFP: Vuosikirja 2019

Päiväys
Kirjoittanut

KIRJOITTAJAKUTSU

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.

Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.

Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi)  22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:

vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

Vuosikirja 2017 – Sota ja pakolaisuus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2017 (107).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2018. 336 s.

ISBN 978-952-5031-88-1. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi?

Kristityt ovat historian saatossa paenneet sotaa ja vainoa mutta myös sotineet ja vainonneet. Kristityt ja kirkot ovat ottaneet vastaan pakolaisia ja toimineet välittäjinä erilaisissa kriiseissä mutta myös sulkeneet ovia ja yllyttäneet kansoja toisiaan vastaan.

Kristinusko on ollut historiansa aikana rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta ja paljon muuta. Tässä vuosikirjassa perehdytään sodan ja pakolaisuuden teemoihin kristillisen kirkon historiassa. Aiheet kulkevat Ambomaan lähettien kohtaamasta hereroiden kansanmurhasta suomalaisiin SS-pappeihin ja Suomen kirkon sota-ajan suunnitelmista ja siirtoseurakunnista Serbian ortodoksisen kirkon toimiin Kosovon sodassa. Katsauksissa käsitellään myös Suomen ja Yhdysvaltojen pakolaispoliitiikka ja -keskustelua.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2018, pyhän Henrikin päivänä.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Essi Huuhka: ”Kamalaa kuuluu Hereromaalta” – Suomalaisten Ambomaan-lähetystyöntekijöiden suhtautuminen hereroiden kansanmurhaan 1904–1905

André Swanström: Fasismi ja uskonto suomalaisten SS-pastorien ajattelussa ja toiminnassa

Teuvo Laitila: Serbian ortodoksinen kirkko, Kosovo ja sota 1998–1999

Timo Kapanen: ”Madjaarien sankarillinen kansa” – Unkarin hätä vuonna 1956 Kotimaa-lehdessä

Jaakko Ripatti: Vuoden 1939 suunnitelmia sota-ajan toiminnan järjestämiseksi kirkossa

Matti P. Pulkkinen: Oliko Elias Hänninen kommunisti vai radikaalipietisti?

Kim Groop: The Diet of Västerås in Swedish Church Historiography – Some Remarks

Katsaukset:

Esko M. Laine: In memoriam: Pentti Laasonen 1928–2016 – Suurien salaisuuksien äärellä

Hannu Mustakallio: In memoriam: Esko Koskenvesa 1938–2017 – Porvoon hiippakunnan tutkija ja Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri

Matti Välimäki: Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017

Markku Ruotsila: Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot

Seppo Häkkinen: Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939–1949

Ville Jalovaara: Jatkosodan presidentti Risto Ryti ja uskonto

Niklas Antonsson & Tove Höglund: NORDVECK samlades i pietismens högkvarter

Saara Murto: Ekumenian nykytilasta – Kirchliche Zeitgeschichte -lehden konferenssi Helsingissä 26.–28.10.2016

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta.

Vuosikirja 2016 – Reformaatio 500 vuotta

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.

ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.

Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.

Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.

Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.

 

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:

Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430

Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä

Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen

Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla

Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus

Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa

Katsaukset:

Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta

Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies

Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa

Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa

Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?

Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?

 

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Vuosikirja 2015

Päiväys
Kirjoittanut

SuomeVuosikirja_2015_etukansin kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2015 (105). Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2015. 190 s. ISBN 978-952-5031-83-6. ISSN 0356- 0767. ISSN-L  0356- 0767. Hinta 30 e.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran 105. vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2016. Teoksen julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös seuran juuri alkanutta juhlavuotta. Tuore 105. vuosikirja ilmestyi Suomen kirkkohistoriallisen seuran 125-vuotisjuhlavuoden aluksi. Kunnioitettavan iän saavuttanut seura on edelleen vireä ja kehittyvä!

Tällä kertaa vuosikirjan tutkimusartikkelit liikkuvat muistin transkulttuurisuudesta arkeologiseen tutkimukseen:

* Filosofian maisteri, arkeologi Hanna-Maria Pellinen selvittää artikkelissaan Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa, kuinka pappilarakennukset sijoittuivat suhteessa kirkkopaikkoihin, ja pohtii, mikä sijoittumiseen on vaikuttanut.
* Dosentti Kim Groop tarkastelee artikkelissaan August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet, miltä  muisto August Herman Franckesta näyttää Hallessa tänään, kuinka muistoa kuvataan ja kenelle.
* Teologian maisteri Johanna Björkholm-Kallio on puolestaan selvittänyt Suomen lähetysseuran lähettikoulutuksen vaiheita sodan jälkeisessä Suomessa artikkelissaan Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950.

Vuosikirjassa muistettiin myös edesmenneitä ansioituneita tutkijoita, Hannu Välimäkeä (Hannu Mustakallio) ja Aune Jääskistä (Päivi Salmesvuori), vierailtiin muun muassa Kuubaa käsitelleessä konferenssissa sekä arvioitiin tutkimuksia, elokuvia ja ikoninäyttelyä.

Vuosikirjan tutkimusartikkelit on perinteisesti valittu julkaistaviksi niiden käytyä läpi vertaisarvioinnin. Keväällä 2015 Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi vuosikirjalle virallisen vertaisarviointitunnuksen, joka vahvistaa käytäntöä entisestään. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että artikkelien vertaisarviointi toteutetaan kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Vuosikirjan vertaisarvioidut artikkelit on merkitty vertaisarviointitunnuksella.
Vertaisarviointitunnus
Vuosikirjan tutkimusartikkelit

Hanna-Maria Pellinen, fil. maist, Turun yliopisto
Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa

Kim Groop, docent, Åbo Akademi
August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet

Johanna Björkholm-Kallio, teol. maist., Järvenpää
Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Kirjoittajakutsu: Reformaatio 500 vuotta -teemavuosikirja

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016

Reformaatio 500 vuotta

Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu nyt kirjoittajia vuoden 2016 teemavuosikirjaansa. Vuosikirjassa käsitellään reformaatiota ja sen vaikutushistoriaa eri näkökulmista. Mistä ja miksi reformaatio alkoi ja mitä seurauksia sillä on ollut? Mitä katolisessa kirkossa tapahtui 1500-luvun mullistusten jälkeen? Historiantutkimuksessa on alettu puhua pitkästä reformaatiosta, mutta mitä se tarkoittaa? Kuinka sukupuolittunut reformaation historiakuva on ja mikä rooli naisilla oli miesten projektiksi leimautuneissa kirkon uudistusvaatimuksissa? Miten jälkipolvet ovat tulkinneet reformaation perintöä?

Seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Se sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin pureutuvia kirjoituksia sekä arvosteluja. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Näin reformaatiota käsittelevä teemavuosikirja ilmestyy juhlavuoden alkajaisiksi.

Vuoden 2016 teemavuosikirjaan ovat tervetulleita tieteelliset artikkelit (maksimissaan 65 000 merkkiä välilyönteineen), kirjoitukset ja katsaukset (maks. 10 000 merkkiä välilyönteineen) sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut (maks. 6 000 merkkiä välilyönteineen). Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista artikkeleista voi neuvotella toimittajien kanssa.

Abstrakti suunnitellusta artikkelista lähetetään sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle, piia.latvala @ gmail.com, 30.9.2015 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi uutta, esimerkiksi siinä käytetty lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä tuloksesta. Hyväksyttyjen artikkeleiden tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.4.2016, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin, olli.lampinen @ helsinki.fi, mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.