Seura järjestää Kirkkohistorian iltoja ajankohtaisista tutkimusaiheista kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lisäksi tammikuisen vuosijuhlan yhteydessä Pyhän Henrikin päivänä 19.1. tai sen lähipäivinä kuullaan vuosijuhlaesitelmä.
Kirkkohistorian illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet. Tilaisuudet järjestetään yleensä Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6).
Mikäli tunnet hyvän esitelmöitsijän ja mielenkiintoisen aiheen tai mikäli haluaisit itse kertoa tutkimuksestasi Kirkkohistorian illassa, otathan yhteyttä info[at]skhs.fi.
Tulevat Kirkkohistorian illat
Kirkkohistorian päivä 28.11.2025
Menneet Kirkkohistorian illat
Keväällä 2025, 24.4.
FT Saku Pihko: Usko ja uskominen keskiaikaisissa inkvisitiolähteissä
FM, TM Riku Larmala: Kristityt ja Rooman vaikea historia
Syksy 2024, 12.11.
FT Anni Tsokkinen: Ylirajaisuus varhaisessa suomalaisessa feministiteologiassa
Professori Elina Vuola: Globaalin teologian ja feministiteologian vastaanotosta Suomen lähihistoriassa – aikalaiskokemuksia
TT Mari-Anna Auvinen: Feministiteologia Afrikassa ja äidinkasvoinen Jumala
Kevät 2024, 29.4.
TT Kati Toivio: Julkiseksi. Seksuaalisuutta koskeva keskustelu kirkollisessa lehdistössä vuosina 1966-1973.
Syksy 2023, 14.11.
Matleena Sopanen:
Sanankuulijasta sananselittäjäksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinto rakentuvassa kansalaisyhteiskunnassa 1870–1923
Kevät 2023, 25.5.
Eletty usko
Sari Katajala-Peltomaa: Eletty usko ja kokemus keskiajan kanonisaatioprosesseissa
Sofia Lahti: Eletty usko keskiajan kuvissa ja esineissä: tutkimuskysymyksiä ja lähteitä
Päivi Räisänen-Schröder: Eletty uskonto 1500-luvun kirjeissä
Syksy 2022, 10.11.
Sota ja kriisit kristinuskon historiassa
Reetta Kallanne: Papiston sotaretoriikkaa toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan
Kevät 2022, 10.5.
Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa
Kevät 2021, 11.5.
Luonto ja ilmasto kristinuskon historiassa
FT Marko Halonen: Luonto ja ilmasto keskiaikaisissa kalentereissa.
Ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala: Ympäristökirkkohistorian mahdollisuudet ja ympäristöteologian ytimekäs historia.
Tutkijatohtori Laura Riuttanen: Hiilineutraali kirkko 2030 -prosessi.
Kevät 2020, 2.3.
Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja
Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka
Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana
Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka
Syksy 2019, 4.11.
Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa
TM, tohtorikoulutettava Johanna Tyynelä-Haapamäki: Ystävyys, yhteistyö ja avunanto – pyhän Birgitan merkitys Brynolf Algotssonin ja Nils Hermanssonin kanonisaatioprosesseissa
FM, tohtorikoulutettava Janika Aho: Pyhimykset ja pirut taivaallisessa puutarhassa? – keskiaikaiset seinämaalaukset Suomen kirkoissa
FT, tutkija Jenni Kuuliala: Pyhyys, sairaus ja yhteisö myöhäiskeskiajalla
Kevät 2019, 25.3.
Kirkko ja yhteiskunta Suomessa
TT Yrjö Tala: Kirkon kipupisteet 100 vuotta sitten
Dos. Ville Jalovaara: Myrskyä ja mystiikkaa – luterilainen kirkko ja Suomen tasavallan presidentit
TM Mia Nieminen: Asiantuntijat Pohjois-Suomen valtalehti Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kirjoituksissa 2010-2015
Syksy 2018, 5.11.
TM Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
TM Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
Dosentti Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
2017
4.12.2017
FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900
TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuvan muuttajina
FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920
6.11.2017
FT, Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?
2.10.2017
Dosentti Aleksandr Saksa: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta.
6.3.2017
FT Marianna Ridderstad, arkeoastronomia (HY): Suomen varhaisimpien kirkkojen ja hautojen suuntauksia
6.2.2017
FT, tutkijatohtori Antti Räihä (JY): Kirkkoherrojen valinta ja kysymys pätevästä kirkkoherrasta 1700-luvun Vanhassa Suomessa
2016
12.12.2016, Kirkonkalenteri 60/70 vuotta -seminaari
Almanakkatoimiston johtaja, dosentti Minna Saarelma-Paukkala: Suomalainen kalenteri itsenäisyyden aikana
Professori Hannu Mustakallio (Itä-Suomen yliopisto): Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina
Dosentti Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen
14.11.2016
Prof. Jouko Talonen: Latvian kansallisen teologian synty 1920–1940
3.10.2016
FM Marja Hartola: Reformaation vaikutus ruokatalouteen
4.4.2016, Näkökulmia lapsuuteen antiikissa
Dos. Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategia
FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100–1300)
7.3.2016
Dos. Teuvo Laitila: Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi
1.2.2016
Dos. Anna Kuismin: Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina.
2015
7.12.2015
Dos., FT Jyrki Paaskoski: Uusia tutkimusnäkökulmia Inkerin kirkon historiaan
2.11.2015
TM Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen ev.-lut. kirkossa 1918–1932
VTT Timo Stewart: Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria
13.4.2015
Tohtorikoulutettava Jelisei Heikkilä: Avioerokäytäntöjen kirkko-oikeudelliset uudistukset Venäjän ortodoksisen kirkon 1917–1918 kirkolliskokouksessa
9.3.2015
Dos. Ville Jalovaara: Kirkon diakoniatyöstä helsinkiläiseksi sosiaalialan järjestöksi – HelsinkiMission 130 vuotta
2.2.2015
Prof. Christian Krötzl: Suomalaisten pyhiinvaelluksista keskiajalla.
2014
8.12.2014
FM Juha Ruohonen: Kaarinan Ravattulan Ristimäen keskiaikainen kirkko.
3.11.2014
TM Henrik Lampikoski: Läntisen kirkon kaukainen mahdollisuus ja haaste: Yuan-dynastian Kiina lähetyskenttänä 1271–1370.
13.10.2014
FT, tutkijatohtori Marika Räsänen: Tuomas Akvinolaisen rauhaton ruumis myöhäiskeskiajan Etelä-Italiassa.