Vuosikirja 2016 – Reformaatio 500 vuotta

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.

ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.

Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.

Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.

Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.

 

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:

Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430

Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä

Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen

Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla

Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus

Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa

Katsaukset:

Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta

Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies

Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa

Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa

Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?

Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?

 

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Vuosikirja 2015

SuomeVuosikirja_2015_etukansin kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2015 (105). Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2015. 190 s. ISBN 978-952-5031-83-6. ISSN 0356- 0767. ISSN-L  0356- 0767. Hinta 30 e.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran 105. vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2016. Teoksen julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös seuran juuri alkanutta juhlavuotta. Tuore 105. vuosikirja ilmestyi Suomen kirkkohistoriallisen seuran 125-vuotisjuhlavuoden aluksi. Kunnioitettavan iän saavuttanut seura on edelleen vireä ja kehittyvä!

Tällä kertaa vuosikirjan tutkimusartikkelit liikkuvat muistin transkulttuurisuudesta arkeologiseen tutkimukseen:

* Filosofian maisteri, arkeologi Hanna-Maria Pellinen selvittää artikkelissaan Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa, kuinka pappilarakennukset sijoittuivat suhteessa kirkkopaikkoihin, ja pohtii, mikä sijoittumiseen on vaikuttanut.
* Dosentti Kim Groop tarkastelee artikkelissaan August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet, miltä  muisto August Herman Franckesta näyttää Hallessa tänään, kuinka muistoa kuvataan ja kenelle.
* Teologian maisteri Johanna Björkholm-Kallio on puolestaan selvittänyt Suomen lähetysseuran lähettikoulutuksen vaiheita sodan jälkeisessä Suomessa artikkelissaan Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950.

Vuosikirjassa muistettiin myös edesmenneitä ansioituneita tutkijoita, Hannu Välimäkeä (Hannu Mustakallio) ja Aune Jääskistä (Päivi Salmesvuori), vierailtiin muun muassa Kuubaa käsitelleessä konferenssissa sekä arvioitiin tutkimuksia, elokuvia ja ikoninäyttelyä.

Vuosikirjan tutkimusartikkelit on perinteisesti valittu julkaistaviksi niiden käytyä läpi vertaisarvioinnin. Keväällä 2015 Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi vuosikirjalle virallisen vertaisarviointitunnuksen, joka vahvistaa käytäntöä entisestään. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että artikkelien vertaisarviointi toteutetaan kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Vuosikirjan vertaisarvioidut artikkelit on merkitty vertaisarviointitunnuksella.
Vertaisarviointitunnus
Vuosikirjan tutkimusartikkelit

Hanna-Maria Pellinen, fil. maist, Turun yliopisto
Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa

Kim Groop, docent, Åbo Akademi
August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet

Johanna Björkholm-Kallio, teol. maist., Järvenpää
Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Vuosikirja 2014

Kristityt, juutalaiset ja muslimit / Kristna, judar och muslimer. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2014 (104). Toim. Jaakko Olavi Antila & Piia Latvala. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2014. 229 s. ISBN 978-952-5031-82-9. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 €.

Uusia näkökulmia kristittyjen, juutalaisten ja muslimien yhteiseen historiaan

Suomen kirkkohistoriallisen seuran (SKHS) 104. vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2015. Vuosikirjalla on nyt ensimmäistä kertaa erityisteema, ”Kristityt, juutalaiset ja muslimit”, joka läpäisee niin tutkimusartikkelit kuin monet katsaukset sekä kirja- ja kulttuuriarviot. Vuoden 2014 aikana kristittyjen, juutalaisten ja muslimien rinnakkainelo näytti monilla maailman kolkilla vaikealta. Siksikin on tärkeää tutkia kolmen uskonnon yhteisen historian kipupisteitä yhtä lailla kuin esimerkkejä rauhallisesta yhteiselämästä.

Vuosikirjan tutkimusartikkelit käsittelevät näiden kolmen uskonnon kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri vaiheissa. Dosentti André Swanström tarkastelee juutalaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan 1800-luvulla. Tuohon aikaan lainsäädäntö kielsi juutalaisia asettumasta pysyvästi Suomeen, mutta samalla valistuksen henki ja kiinnostus tieteisiin ja taiteisiin yhdistivät sivistyneistöä. Teologian maisteri Jakob Dahlbacka puolestaan selvittää kansakoulunopettaja, toimittaja ja valtiopäivämies Anders Svedbergin antikatolisia ajatuksia 1800-luvun Pohjanmaalla. Apulaisprofessori Raymond Lillevik kertoo kristinuskoon kääntyneen juutalaisen rabbin Rudolf Hermann Gurlandin vaiheista pappina ja lähetystyöntekijänä eri puolilla keisarillista Venäjää. Teologian tohtori Stefan Schröder esittelee juutalaisista luotuja mielikuvia keskiaikaisissa pyhiinvaelluskertomuksissa, ja dosentti Teuvo Laitila selvittää juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmista kertovan väärennetyn asiakirjakokoelman, Siionin viisaitten pöytäkirjojen, vaiheita ja vastaanottoa 1900-luvun Suomessa.

Teoksen julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös ajankohtaisia vuosipäiviä. Kahden SKHS:n kunniajäsenen ja aiemman esimiehen syntymästä on tammikuussa 2015 kulunut tasavuosikymmeniä. Professori Kyllikki Tiensuu täyttää 70 vuotta, ja professori Kauko Pirisen (1915–1999) syntymästä on kulunut sata vuotta. Osallistuessaan suomalais-venäläisiin, luterilais-ortodoksisiin oppikeskusteluihin professori Pirinen paneutui erityisesti rauhankysymykseen. Tähän teemaan liittyvät kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia esimerkiksi niissä luterilaisen kirkon työryhmissä, jotka ovat käsitelleet kirkon suhteita juutalaisuuteen ja islamiin. Myös näiden työryhmien toimintaan kytkeytyviä tutkimuskysymyksiä esitellään uudessa vuosikirjassa.

Vuosikirjan tutkimusartikkelit

André Swanström, docent, Helsingfors Universitet, Åbo Akademi
Upplysta präster och döpta judar – Judisk samhällsintegration i Finland i början av 1800-talet

Jakob Dahlbacka, teol. mag., Åbo Akademi
Inklusion genom exklusion – Anders Svedbergs antikatolicism som exempel på kollektivt historiemedvetande

Raymond Lillevik, PhD, Det Teologiske Menighetsfakultetet, Oslo (MF-Norwegian School of Theology); associate professor, Høgskolen i Nesna (Nesna University College)
Religious Clashes, Conversion and Family Relations in Imperial Russia: The Life of Rabbi and Pastor Rudolf Hermann Gurland

Stefan Schröder, PhD, University of Helsinki
Greedy Murderers of Christ – Images of the Jews in Late Medieval Pilgrimage Accounts

Teuvo Laitila, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
”Juutalaisbolševikit” uskon ja isänmaan vihollisina – Siionin viisaitten pöytäkirjat ja niiden vastaanotto Suomessa

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta