Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 19.–20.3.2020 Tieteiden talolla Helsingissä. Konferenssin työryhmiä on tietoisesti kannustettu monitieteisyyteen, ja sitä monet niistä myös onnistuneesti ovat. Tässä blogissa esitellään suurilta osin kirkkohistorian alalle tai sen tienoille sijoittuvaa sisältöä konferenssin ohjelmasta. Esittely ei ole luonnollisesti täysin kattava, joten erinomaiseen ohjelmakattaukseen kannattaa paneutua itsekin perusteellisesti.
Teologisen tiedekunnan historiasta Grönlannin kirkon vaiheisiin
Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriaa edustaa muun muassa sessio ”Tutkijat, tiede ja yhteiskunta”, jossa tarkastellaan Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan ja tutkimuksen historiaa. Kirkkohistorioitsijoista mukana ovat muun muassa Marjo-Riitta Antikainen ja Markku Heikkilä. Suomalaisen yhteiskunnan tutkimukseen linkittyy myös väitöskirjatutkija Jan Pohjosen esitelmä Helsingin Sanomien kirkkoon liittyvästä kirjoittelusta 1990-luvulla. Tämä esitelmä on osa ”Urbaani usko” -sessiota.
SKHS:n kevään Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksikirkon oppikeskusteluja ja niiden historiaa. Saman tematiikan äärellä ollaan myös Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä. Suomen luterilaisen kirkon suhdetta Neuvostoliittoon ja Venäjään käsitellään laajasti omassa sessiossaan, jonka puhujina ovat Antti Luoma, Ville Jalovaara, Heta Hurskainen ja Marita Tuomi.
Maantieteellisesti näiden sessioiden liepeille sijoittuu myös sessio ”Arctic Christianity”, jonka ovat koonneet Johan Bastubacka sekä kirkkohistorian professori Jouko Talonen. Session ohjelmassa Talonen sekä tutkija Gimmi Olsen Ilisimatusarfik-yliopistosta Nuukista esittelevät muun muassa Grönlannin kirkon vaiheita! Muut puhujat ovat Bastubacka sekä Jyrki Knuutila.
Uskontoa, politiikkaa, ääriliikkeitä, kulttuurisotia
Laajalla ja inklusiivisella otteella kirkkohistorian ja lähialojen piirissä tehtävää tutkimusta esittelevät ”Religion and politics” -yksikön kolme sessiota, sekä professori Tuomas Heikkilän kokoama ”Uskonto ja yhteiskunta historian murroskohdissa”, jonka aiheet liikkuvat 300-luvun Rooman valtakunnasta 600-luvun Arabian yhteiskuntien kautta 1500-luvun Württembergiin. Reformaation teemoihin sijoittuvat myös seuran hallituksen jäsenen Sini Mikkolan kaksi esitelmää muissa sessioissa.
”Religion and politics” -sessioissa liikutaan ajallisesti ja paikallisesti hyvin laajalla alueella. Käsittelyssä ovat muun muassa libanonilainen sekularismi (Hannu Juusola), uskonto suomalaisten eduskuntapuolueiden poliittisissa ohjelmissa (Jere Kyyrö), saamelaissovintotyö (Helga West) sekä namibialaisen tyttöjen aikuistumisrituaalin poliittiset ulottuvuudet (Saara Kuoppala).
”Uskonto ja sukupuoli” -yksikön osioissa on monien kiinnostavien uskontotieteeseen painottuvien esitelmien lisäksi myös vahvemmin kirkkohistoriaan sijoittuvia esitelmiä: Väitöskirjatutkija Anna-Riina Hakala esittelee sukupuoliteemoja Bernhard Clairvauxlaisen kirjeissä ja Auli Saarsalmi-Paalasmaa kertoo seitsemännen päivän adventistien ”profeetasta” Ellen Whitesta.
Uskonnon ja politiikan risteyskohtiin liittyy myös seuran entisen puheenjohtajan André Swanströmin ja seuran toimitusten sarjassa väitöskirjansa Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933 julkaisseen Paavo Ahosen kokoama sessio ”Ääriliikkeet, kirkko ja uskonto”. Myös työryhmän esitelmissä puhutaan antisemitismistä ja sen lisäksi muun muassa kulttuurisodista.
Kulttuurisotia Yhdysvalloissa käsitellään myös kokonaisen session verran. Tämä sessio ”Culture Wars in the United States” keskittyy Yhdysvaltain lähihistoriaan ja sen on koonnut SKHS:n sihteeri Olli Saukko. Hänen lisäkseen puhujina ovat Bryana Tunder Trinity College Dublinista sekä Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen alalta Turun yliopistosta.
Katolisen kirkon historiaa
Myös aina ajankohtainen katolisen kirkon historian tutkimus näkyy konferenssissa hyvin. SKHS:n Uuden tutkimuksen illassa aiemmin puhunut kolmikko Mikko Ketola, Petra Kuivala ja Annaleena Sevillano pitävät yhdessä session otsikolla ”Katolilaiset konflikteissa: vastustuksen teologiaa ja politiikkaa”. Alueellisesti esitelmissä liikutaan Kuubassa, 2000-luvun Suomessa sekä 1930-luvun Espanjassa.
Mikko Ketola järjesti lisäksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran ideoimana ja seuran pyynnöstä ajankohtaista aihetta käsittelevän session ”Seksuaalinen hyväksikäyttö uskonnollisissa yhteisöissä”. Sessiossa on puhujia eri taustoista, ja siihen osallistuu myös yksi konferenssin kolmesta keynote-puhujasta, Robert Orsi, joka on perehtynyt katolilaisuuden historiaan erityisesti Yhdysvalloissa.
Ohjelmaan voi luonnollisesti tulla vielä muutoksia ennen konferenssia, mutta jo nyt voi todeta, että muiden teologisten alojen lisäksi ohjelma näyttää kirkkohistorian kannalta erittäin hyvältä!
Tarkempi ohjelma ja esittelyt sessiosta löytyy tästä linkistä.
Konferenssiin tulee ilmoittautua 1.3.2020 mennessä. Lisätiedot täällä.
Ilmoittautumismaksut:
Järjestävän tieteellisen seuran jäsen 25 €
Muut 40 €
Illalliskortti 55 €
Perustutkinto-opiskelijat ja lukiolaiset voivat ilmoittautua ilmaiseksi!