Kirjoittajan arkisto: skhs

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaseminaari ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä 19.1.2017, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden ja Vuosikirjan julkistus

17.30 Seminaari: Reformaation monet kasvot: Uusia näkökulmia uuden ajan alun uskontohistoriaan

• TM Sini Mikkola: Tonsuureista partoihin ja muita reformaatioajan ihmiskuvan muutoksia
• FT, dos. Päivi Räisänen-Schröder: Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin
• FT Rose-Marie Peake: Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

Uti helmikuu 6.2. (Tieteiden talo , sali 312)

FT Antti Räihä, Tutkijatohtori (JY): Kirkkoherrojen valinta ja kysymys pätevästä kirkkoherrasta 1700-luvun Vanhassa Suomessa.

Uti maaliskuu 6.3. (Tieteiden talo, sali 312)

Marianna Ridderstad, FT, arkeoastronomia (HY): Suomen varhaisimpien kirkkojen ja hautojen suuntauksia.
Uti huhtikuu 3.4.(Tieteiden talo, sali 312)

FT Sami Louekari (TY): Modernin projekti ja edistyksen esikuvat? Papisto Suomen maatalouden kehittäjänä 1740–1850.

Kirkon kalenteri 60/70 vuotta

Maanantaina 12.12. klo 17–19 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, sali 312
Uuden tutkimuksen ilta on kaikille avoin esitelmätilaisuus, johon seura, Kirkon kalenterin toimituskunta puheenjohtajansa kirkkoneuvos Pekka Huokunan johdolla sekä Kirjapaja toivottavat lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Ohjelmassa on kolme esitelmää ja keskustelu.

Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja, FT, dosentti

Suomalainen almanakka itsenäisyyden aikana

Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, mutta itsenäisyyspäivä merkittiin almanakkaan vasta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1934. Nykyään kansallisessa kalenterissamme on kuusi virallista ja 13 vakiintunutta liputuspäivää. Millä tavalla nämä ja muut merkkipäivät ovat löytäneet tiensä almanakkaan? Mitä kalenterimme kertoo suomalaisen yhteiskunnan arvoista?
Suomalaisen kalenterin pohjana on luterilainen kirkkovuosi pyhäpäivineen. Myös nimipäivillä on vahvat kirkolliset juuret. Millaisia haasteita yhteiskunnan sekularisoituminen ja monikulttuuristuminen asettaa kansalliselle kalenterille? Entä miltä almanakkamme näyttää 50 vuoden kuluttua?

Hannu Mustakallio
Kirkkohistorian professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina

Luterilaisen kirkon piispainkokous teki vuonna 1946 päätöksen erityisen kirkollisen kalenterin julkaisemisesta. Sen oli määrä tarjota tietoa Suomen kirkon elämästä eräiden ennen toista maailmansotaa ilmestyneiden vastaavien vuotuisjulkaisujen tavoin. Kirkkokansan kalenteria julkaistiin vuosille 1947 – 1956. Vuodesta 1957 alkoi Kirkon kalenterin meidän aikaamme ulottuva sarja, jossa on ilmestymässä vuotta 2017 koskeva teos.
Ensimmäisen Kirkkokansan kalenterin julkaisemisesta on kulunut 70 vuotta, ensimmäisen Kirkon kalenterin ilmestymisestä taas 60 vuotta.
Professori Hannu Mustakallio tekee juhlaseminaarin esitelmässään selkoa siitä, millaisia kirkollisia kalentereita Suomessa julkaistiin 1900-luvun alusta 1930-luvulle ja miten niissä dokumentoitiin erilaisten tekstien välityksellä kirkollista elämää. Varsinaisesti Mustakallio tarkastelee toisen maailmansodan jälkeisten kalenterien pitkää sarjaa.
Mitkä tahot ovat huolehtineet kalenterien julkaisemisesta? Mitä kalenterit kertovat kulloisestakin julkaisuajankohdasta? Millaisiin osastoihin kalenterien sisältö on jakautunut? Keitä Kirkkokansan kalenteri ja Kirkon kalenteri ovat palvelleet?

Mikko Ketola
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, TT, dosentti

Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen

Millainen on ollut ekumeniaa ja muita kirkon kansainvälisiä suhteita ja yhteyksiä koskevien kirjoitusten osuus Kirkkokansan ja Kirkon kalenterissa? Ovatko ne olleet säännöllinen vai satunnainen piirre, millä tavalla niiden sisältöä ja teemoja voi luokitella, ketkä ovat olleet kirjoittajina ja miten ajan erityiset kansainväliset kirkolliset tapahtumat tai kehitykset ovat niissä eri vuosikymmenillä heijastuneet?

TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran 125-vuotisjuhlaseminaari perjantaina 25.11.2016 klo 10–17 Tieteiden talolla salissa 104 (Kirkkokatu 6)

Ohjelma

10–12 Juhlaseminaarin avaus

Prof. Hannu Mustakallio & Prof. Markku Heikkilä:
Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustaminen ja alkuvaiheet

12–13 Lounastauko, omakustanteinen

13–15 Seurojen asema tieteellisessä kentässä ja kielipolitiikka
Prof. Simo Heininen, Yleinen kirkkohistoria suomalaisessa kirkkohistoriassa
Prof. Simo Knuuttila, Suomeksi julkaiseminen
Prof. Serafim Seppälä, Teologian kääntäminen suomeksi

15–15.30 Kahvitauko

15.30–16.30 Uuden vuosituhannen trendit ja haasteet
Dosentti Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
Prof. Jaana Hallamaa, Teologian uusi tuleminen
Prof. Risto Saarinen, Julkaisemisen uudet trendit

16.30–17.15: Paneeli: Teologiset seurat tulevaisuudessa:
TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, piispa Tapio Luoma,
SKHS:n kustannusjohtaja Milla Bergström, dos. Päivi Salmesvuori.

17–19 Iltajuhla

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen seminaariin ja iltajuhlaan on auki 18.11. asti

Lisätietoja seurojen sihteereiltä: info[at]skhs.fi & stksj[at]pro.tsv.fi

Marraskuun Uuden tutkimuksen ilta 14.11.

Prof. Jouko Talonen

LATVIAN KANSALLISEN TEOLOGIAN SYNTY 1920–1940

Latvian ensimmäinen itsenäisyyden aika (1918–1940) merkitsi maalle vilkasta ja monipuolista taloudellis-sosiaalista ja kulttuurista nousua. Itsenäistymisen jälkeen perustetussa Latvian yliopistossa aloitti toimintansa myös teologinen tiedekunta talvella 1920. Seuraavina vuosina syntyi muitakin teologisia opinahjoja. Uusi tutkijapolvi oli noussut 1930-luvulle tultaessa. Kansallisen teologian synty oli osa itsenäistyneen maan kulttuurista rakennustyötä. Katsomukselliset näkemyserot pappiskoulutuksen ja teologian suunnasta sekä baltiansaksalaisten ja kansallismielisten latvialaisten keskinäiset erimielisyydet toivat tähän kehitykseen omat jännitteensä.

Baltian kirkkohistorian tuntija, professori Jouko Talonen esittelee yli 20 vuoden tutkimustuloksiaan SKHS:n marraskuun 2016 uuden tutkimuksen illassa.

Tilaisuus järjestetään klo 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Syyskokous 2016

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 14.11. klo 16.00 alkaen. Paikkana on Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2017.

The Finnish Society of Church History invites writers to contribute to the yearbook of 2017. The theme of the issue is war and refugees in the history of Christianity. Articles are expected to relate to the theme.

The media is filled with news of war and refugees fleeing war. How have churches acted in wartime throughout history? Has Christianity been an instrument of peace, a justification for violence, a basis for group loyalty and fighting spirit, or something else? Have churches and church historians been writing the history of the winners, or of the losers? And what of refugees? Over the centuries Christians have, in turn, fled war and persecution, waged war and persecuted others, and received refugees. How have they reacted to these situations? Possible topics range from Eusebius to the Crusades and World War II to the contemporary refugee crisis.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. We welcome scholarly articles; reports and surveys of relevant issues; literature reviews; and culture reviews of fiction, films, games, exhibitions etc.

You may attach images (e.g. photographs or tables) to the articles, surveys and reports. We accept texts in Finnish, Swedish and English; please consult the editors if you wish to write in another language. The maximum character limits are: 65.000 characters for scholarly articles, 10.000 characters for surveys and reports, and 6.000 characters for reviews, including spaces. The yearbook is published annually at the Society’s festival and feast of Saint Henry in January (the issue of 2017 in 2018).

Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala[at]gmail.com) by 30th October, 2016. The abstract should explain what is new about the article, whether it be the source material, method or perspective. Everyone who submitted a proposal will be informed by the end of November. The deadline for the accepted articles is 15th March, 2016, after which they go through a referee process.

If you wish to submit a survey, a report or a review, please contact Olli Lampinen-Enqvist (olli.lampinen[at]helsinki.fi).

Further questions on the yearbook may be directed to Piia Latvala.

Lokakuun Uuden tutkimuksen ilta 3.10. Marja Hartola, FM, kansatiede (TY): Miten reformaatio vaikutti ruokatalouteen 1500-ja 1600-luvuilla 

Kello 17.15 Tieteiden talolla, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Lähes 400 vuotta kestänyt katolinen aika loppui Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1527, kun Kustaa Vaasa oli noussut valtaan ja määrännyt valtakunnan uskonnoksi luterilaisuuden. Katolinen kirkko paastopäivineen on ollut merkittävä eurooppalaisen ruokakulttuurin yhdistäjä. Miten reformaatio ja uskonnon muuttuminen luterilaiseksi ja pakollisten paastopäivien poistuminen muutti suomalaisten ruokataloutta. Muutos ei ollut radikaali, vaan ruokatalous muuttuu hitaasti ja paastopäivät jatkuivat monissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeenkin 1500-luvun loppupuolelle saakka ja ruokatalous pysyi hyvin keskiaikaisena pitkälle 1600-luvun puolelle. Hämeen linnassa pidettiin vuonna 1550 yhä 40 päivän paastoa laskiaisesta pääsiäiseen vaikkei kirkko sitä enää vaatinut. Turun linnassa syötiin vielä vuosina 1556-68 kaikissa ruokailuryhmissä enemmän kalaa kuin lihaa. Nyköpingin linnassa Ruotsissa pidettiin vuonna 1583 vielä 208 kalapäivää ja vain 156 lihapäivää. Eräillä kuningas Juhana III:n ja Katariina Jagellonican lauantaipäivällisillä 1500-luvun lopulla tarjottiin 40 ruokalajia, joista yksikään ei ollut liharuokaa ja kalaruokia oli peräti 19. Englannissa perjantai ja pääsiäisen alusaika säilyivät pitkään kalapäivinä ja kalan syöntiä suositeltiin reformaation jälkeenkin vielä 1580-luvulla, sillä lihavarastojen pelättiin loppuvan, jos lihaa olisi syöty päivittäin ympäri vuoden. Saksassa rahvas söi hyvin keskiaikaisesti vielä 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla. Vain ylempi luokka oli omaksunut joitain 1600-luvun ruokauutuuksia.

KIRJOITTAJAKUTSU (HUOM! Jatkettu CFP)

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017

Sota ja pakolaisuus

Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu kirjoittajia vuoden 2017 vuosikirjaan. Tutkimusartikkelien toivotaan käsittelevän sodan ja pakolaisuuden kysymyksiä kristinuskon ja kirkkojen historiassa. Uutiset sodista ja sotien jaloista pakenevista ihmisistä täyttävät median.

Miten kirkot ovat toimineet historian sodissa? Onko kristinusko ollut rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta vai jotain muuta? Ovatko kirkot ja kirkkohistorioitsijat kirjoittaneet voittajien vai häviäjien historiaa? Entä pakolaisuus: kristityt ovat historian saatossa vuoroin paenneet sotaa ja vainoa, vuoroin sotineet ja vainonneet, vuoroin ottaneet vastaan pakolaisia. Miten näistä tilanteista on selvitty tai niihin vaikutettu? Teemaan sopivat kirkkojen ja kristittyjen moninaiset tilanteet ja valinnat Eusebioksesta ristiretkiin ja toisesta maailmansodasta viime vuosien pakolaiskriisiin.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Toivotamme tervetulleeksi tieteelliset artikkelit, vapaamuotoisemmat tutkimuksen ajankohtaisia puheenaiheita tarkastelevat kirjoitukset ja katsaukset sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut.

Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista teksteistä voi neuvotella toimittajien kanssa. Tutkimusartikkelien toivottava laajuus on maksimissaan 65 000 merkkiä ja katsausten ja kirjoitusten maksimissaan 10 000 merkkiä. Arvostelut ovat maksimissaan 6 000 merkin mittaisia. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle (piia.latvala[at]gmail.com) 30.10.2016 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi aihepiirin käsittelyn kannalta uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä tuloksesta. Artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.3.2017, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.   

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin (olli.lampinen[at]helsinki.fi).

Lisätietoja vuosikirjaan liittyen antaa Piia Latvala.