Niko Huttunen
Kävin jokunen viikko sitten katsomassa Antti Tuurin romaaniin perustuvan Ikitie-elokuvan. Sen on ohjannut AJ Annila ja pääosaa esittää Tommi Korpela. Elokuvassa on onnellinen loppu, mutta päällimmäisenä mieleen jäi teloitusjono. Tavallisesti niistä kerrotaan natsien Itä-Euroopassa suorittamien juutalaispuhdistusten yhteydessä, mutta tämä on suomalaisten historiaa. Myös usko on voimakkaalla tavalla läsnä elokuvassa.
Syyskokous
Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 6.11.2017 klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tervetuloa!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 17.15 alkaen marraskuun uuden tutkimuksen ilta.
Marraskuun uuden tutkimuksen ilta
6.11.2017 klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 312)
Onko 3D-tulostus uskon asia?
Pekka Ketola, FT
3D-tulostus on nopeasti yleistyvä teknologia, joka on jo jalkautunut mm. teollisuuteen, lääketieteeseen ja taiteeseen. Teknologia on synnyttänyt myös arkeologian, historian ja teologisen tutkimuksen sovelluksia, sekä inspiroinut käytännöllisiä ratkaisuja nykypäivän uskonnolliseen toimintaan.
Esitelmässä pohditaan 3D-tulostuksen ja teologian yhtymäkohtia, teologisen esineistön valmistukseen liittyviä näkökulmia, sekä ehdotetaan aiheeseen liittyviä kehityspolkuja ja mahdollisuuksia kirkkohistorian sovelluksissa. 3D-tulostus tulee olemaan olennainen osa kirkkohistorian tutkimusta, yhteisöllisyyden rakentamista ja tulevaisuuden seurakuntatoimintaa. Voiko 3D-tulostus olla työväline myös kirkkotulevaisuuden tutkimukselle?
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
Tule kuuntelemaan keskusteluja reformaatiosta ja antisemitismistä Helsingin Kirjamessuille. Kirkkohistoriallinen seura on mukana Tiedekirjan osastolla (6g70) kahden tilaisuuden voimin.
Torstaina 26.10. klo 13–13.25 Reunahuomautuksia reformaatiosta.
Miltä reformaation historia näyttää tänä päivänä? Miten tulkinnat ovat muuttuneet, ja onko siitä enää mitään sanottavaa? Reformaation marginaaleja ja sydänmaita kartoittamassa yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja Luther-tutkija Sini Mikkola. Haastattelijoina Piia Latvala ja Olli Lampinen-Enqvist.
Perjantaina 27.10. klo 12–12.25 Kirkko ja antisemitismi
Miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko suhtautui antisemitismiin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä? Eurooppalainen antisemitismi eli vahvaa nousukautta vuosina 1917-1933. Miten tämä aate näkyi Suomessa kirkollisissa lehdissä, keskusteluissa ja piispojen näkemyksissä? Paavo Ahonen on kirjoittanut ensimmäinen perusteellisen tutkimuksen itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Häntä haastattelee tuoreen tutkimuksen tiimoilta dosentti André Swanström.
Tiedekirjan osastolla on myös muuta kinnostavaa, uskontoon ja historiaan liittyvää ohjelmaa:
André Swanström
Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset
Suomalaisista SS-miehistä on tähän mennessä vallinnut käsitys, jonka mukaan yksikään heistä ei ottanut osaa juutalaisten joukkomurhiin tai muihin sotarikoksiin. Tiedossa on kuitenkin, että varsinkin ns. divisioonan miehet eli SS-divisioona Wikingin yksiköihin hajalleen sijoitetut suomalaiset todistivat julmuuksia, kidutusta ja teloituksia, joiden uhreina olivat juutalaiset, paikalliset siviilit ja venäläiset sotavangit. Uudet, vasta päivänvaloon tuomani todisteet viittaavat vahvasti siihen, että suomalaisia oli mukana myös sotarikosten tekijöiden joukossa. Esimerkiksi SS-mies Olavi Kustaa Aadolf Karpalon kirje suomalaisten SS-miesten yhdysupseerille ja sotilaspastorille Ensio Pihkalalle on selvä todiste siitä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset todella osallistuivat holokaustin toteuttamiseen ja sotarikoksiin.
André Swanström
Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto
Olivatko toisen maailmansodan suomalaiset SS-miehet epäpoliittinen eliittijoukko tai isänmaanystäviä seikkailuretkellä? Olivatko he muuhun SS:ään verrattuna poikkeus yhdysupseereina toimivine sotilaspappeineen? Nämä suomalaisen SS-tutkimuksen itseoikeutetun auktoriteetin professori Mauno Jokipiin lanseeraamat ja totuutena toistetut lennokkaat luonnehdinnat kaipaavat selvästi lähempää tarkastelua.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja keskiajan tutkimuksen seuran Glossan esitelmätilaisuus
maanantaina 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312)
Dosentti Aleksandr Saksa alustaa aiheesta: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
Lue Saksan esitelmän tiivistelmä SKHS:n blogista: http://www.skhs.fi/viipuri-1500-luvun-alkupuolella
Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Aleksandr Saksa
Vuonna 1998 alkanut Viipurin arkeologisen tutkimuksen uusi vaihe on tuonut arvokasta tietoa kuvaan kaupungin alkuvaiheista ja sen kehityksestä. Kronologisesti tämä tutkimus käsittää keskiaikaa 1200-luvun lopulta alkaen ja uutta aikaa aina 1730-lukua saakka. Alkuvuosina kaivaukset tehtiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätion tuella Viipurin historiallisen keskustan itäisessä osassa Possen- ja Vahtitornin kadun kulmauksessa sekä keskustassa Luostarinkatu 8:ssa. Vuonna 2003 kaupungin länsiosassa Etelävallin kohdalla pelastuskaivaukset suoritettiin jo rakentajan kustannuksella, minkä jälkeen tämä on tullut välttämättömäksi toiminnaksi.
HAKUILMOITUS
Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi
Seura hakee mukaan toimintaansa
SIHTEERIÄ
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen, jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen sekä tiedottaminen. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran toiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi
Lisätietoja antaa seuran sihteeri Sanna Supponen (info[at]skhs.fi).
Työ alkaa lokakuussa 2017.
KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.
Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Milla Bergström (kustannus@skhs.fi).
Työ alkaa lokakuussa 2017 tai sovitun mukaisesti.
Sihteerin ja kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään iltapäivällä 3.10.2017. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.
ma 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), lokakuun Uuden tutkimuksen ilta
Dosentti Aleksandr Saksa: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta.
ma 6.11. 16.30 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), syyskokous ja marraskuun Uuden tutkimuksen ilta
Syyskokous & FT, Pekka Ketola alustaa aiheesta ”Onko 3D-tulostus uskon asia?”
ma 4.12. 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), joulukuun Uuden tutkimuksen ilta teemana kirjahistoria
FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900
TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuva muuttajina
FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920
Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
INBJUDAN – Call for papers
Välkommen med och skriv en artikel till Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2018!
Vi tar gärna emot forskningsartiklar och översikter till årsskriften med anknytning till frivillighet och delaktighet inom kristendomens historia. Hur har kyrkornas medlemmar deltagit i kristen verksamhet och burit ansvar, och hur har kyrkor och kristna samfund verkat i det omgivande samhället? Man kan också vända på frågeställningen och studera tvång och begränsningar: hur har kyrkornas och de kristnas delaktighet begränsats eller hur har man utövat tvång inom dessa områden?
Gemensamt ansvar och frivilligt deltagande är ideal som har hört till den kristna traditionen redan från början. Församlingar, kloster och organisationer har under alla tider mottagit frivilliga bidrag eller arbetsinsatser och enskilda kristnas barmhärtighetsverk har haft politisk betydelse ända från beginerna till Mathilda Wrede. Diakonin är ett centralt exempel på kyrkornas arbete i samhället.
Å andra sidan har kyrkorna förpliktelser i förhållande till samhället, och kyrkornas interna arbetsfördelning har tidvis inskränkt medlemmarnas handlingsmöjligheter. Frågorna om beskattning, militärtjänst, nattvardstvång, rätten att predika samt samlings- och religionsfrihet är exempel på frihetens och delaktighetens avigsidor.
Vi välkomnar även artiklar som behandlar andra ämnen!
Du är också välkommen att föreslå böcker för recension eller erbjuda recensioner inom ämnesområdet historia. Inom kulturrecensionerna publicerar vi recensioner av skönlitterära verk med anknytning till kyrkans och religionens historia, samt artiklar om filmer, tv-serier, och utställningar med samma anknytning.
Kyrkohistoriska samfundets årsskrift är en anrik publikation som har utkommit sedan år 1911. Årsskriftens forskningsartiklar genomgår en peer review-granskning. Det årligen utkommande verket offentliggörs vid samfundets årsfest i januari på S:t Henriksdagen.
Skicka ett abstract av din planerade artikel per e-post till den ansvariga redaktören (piia.latvala [at] gmail.com) senast den 2 oktober 2017. Abstractet ska behandla artikelns ämne och vad som är nytt angående ämnet, t.ex. källmaterial, forskningsmetod eller infallsvinkel. Redaktionen skickar meddelande om sitt val i slutet av oktober till alla som har lämnat in ett abstract. Efter detta bör artikelmanuskripten lämnas in till årsskriftens redaktion senast den 16 mars 2018, varefter manuskripten genomgår peer review-granskning.
Man kan foga bilder eller annat grafiskt material till artiklarna som blivit antagna för publicering. Artikeln kan skrivas på svenska, finska eller engelska. Övriga språkval kan diskuteras med redaktörerna.
Kontaktuppgifter:
Piia Latvala, ansvarig redaktör, artiklar, piia.latvala [at] gmail.com
Olli Lampinen-Enqvist, översikter, recensioner, olli.lampinen[at] helsinki.fi
Ytterligare information från FKHS ges av samfundets sekreterare Sanna Supponen, info [at] skhs.fi.
Webbplats: www.skhs.fi . Samfundet finns även på Facebook och Twitter (@Kirkkohistoria).