Uusi kustannusjohtaja esittäytyy

Toukokuun alussa seuran kustannusjohtajana aloitti teologian maisteriksi vastikään valmistunut Anni Suni. Annin työt kustannusjohtajana ovat alkaneet vauhdikkaasti muun muassa silppurin uhkaamaksi joutuneiden kirjojen pelastamisreissulla ja jo aiemmin digitoitujen kirjojen julkaisemisella.

Jatka lukemista

Digitoidut julkaisut nyt luettavissa

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Hakuilmoitus

Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi

Seura hakee mukaan toimintaansa

KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ke 28.3.2018 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Katri Antin (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti huhti-toukokuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään alkuillasta ma 9.4.2018. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!

Jatka lukemista

Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.

Simo Heininen

”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista

Vuosikirja 2017 – Sota ja pakolaisuus

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2017 (107).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2018. 336 s.

ISBN 978-952-5031-88-1. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi?

Kristityt ovat historian saatossa paenneet sotaa ja vainoa mutta myös sotineet ja vainonneet. Kristityt ja kirkot ovat ottaneet vastaan pakolaisia ja toimineet välittäjinä erilaisissa kriiseissä mutta myös sulkeneet ovia ja yllyttäneet kansoja toisiaan vastaan.

Kristinusko on ollut historiansa aikana rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta ja paljon muuta. Tässä vuosikirjassa perehdytään sodan ja pakolaisuuden teemoihin kristillisen kirkon historiassa. Aiheet kulkevat Ambomaan lähettien kohtaamasta hereroiden kansanmurhasta suomalaisiin SS-pappeihin ja Suomen kirkon sota-ajan suunnitelmista ja siirtoseurakunnista Serbian ortodoksisen kirkon toimiin Kosovon sodassa. Katsauksissa käsitellään myös Suomen ja Yhdysvaltojen pakolaispoliitiikka ja -keskustelua.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2018, pyhän Henrikin päivänä.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Essi Huuhka: ”Kamalaa kuuluu Hereromaalta” – Suomalaisten Ambomaan-lähetystyöntekijöiden suhtautuminen hereroiden kansanmurhaan 1904–1905

André Swanström: Fasismi ja uskonto suomalaisten SS-pastorien ajattelussa ja toiminnassa

Teuvo Laitila: Serbian ortodoksinen kirkko, Kosovo ja sota 1998–1999

Timo Kapanen: ”Madjaarien sankarillinen kansa” – Unkarin hätä vuonna 1956 Kotimaa-lehdessä

Jaakko Ripatti: Vuoden 1939 suunnitelmia sota-ajan toiminnan järjestämiseksi kirkossa

Matti P. Pulkkinen: Oliko Elias Hänninen kommunisti vai radikaalipietisti?

Kim Groop: The Diet of Västerås in Swedish Church Historiography – Some Remarks

Katsaukset:

Esko M. Laine: In memoriam: Pentti Laasonen 1928–2016 – Suurien salaisuuksien äärellä

Hannu Mustakallio: In memoriam: Esko Koskenvesa 1938–2017 – Porvoon hiippakunnan tutkija ja Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri

Matti Välimäki: Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017

Markku Ruotsila: Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot

Seppo Häkkinen: Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939–1949

Ville Jalovaara: Jatkosodan presidentti Risto Ryti ja uskonto

Niklas Antonsson & Tove Höglund: NORDVECK samlades i pietismens högkvarter

Saara Murto: Ekumenian nykytilasta – Kirchliche Zeitgeschichte -lehden konferenssi Helsingissä 26.–28.10.2016

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta.

SKHS:n gradupalkinto 2017

Gradupalkintouutisia!

Seura vietti perjantaina 19.1. vuosijuhlaa, jossa muun muassa julkistettiin uusi vuosikirja, kuultiin André Swanströmin vuosijuhlaesitelmä sekä jaettiin seuran gradupalkinto lukuvuoden 2016–2017 parhaasta kirkkohistorian alan pro gradu -työstä. Palkinto on 500 euron apuraha.

Tämän vuoden gradupalkinto myönnettiin TM Sari Timoselle (Helsingin yliopisto) hänen tutkielmastaan otsikolla ”Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa 1539–1551”. Onnittelut Sarille!

Tutkielmaan on mahdollista tutustua tarkemmin Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa: helda.helsinki.fi/handle/10138/177323

Kevään 2018 ohjelma

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä pe 19.1.2018, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden, gradupalkinnon sekä Sota ja pakolaisuus -teemaisen vuosikirjan julkistus

17.30 Vuosijuhlaesitelmä: Suomalaiset sotilaspastorit SS-joukoissa, dosentti André Swanström

 

19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e (sis. yhtenäinen alkuruoka, 3 pääruokavaihtoehtoa, ja yhtenäinen jälkiruoka ottaen huomioon erikoisruokavaliot), ilmoittautuminen ennakkoon sihteerille su 14.1. mennessä info[@]skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.

 

Kevätkokous ja Uuden tutkimuksen ilta ma 5.3. klo 16.30 (Tieteiden talo, sali 312)

klo 16.30 Kevätkokous

klo 17.15 TT Suvi-Päivi Koski: Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi?

Lisäesitelmät mahdollisia.

 

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Tarja-Liisa Luukkanen

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Joulukuun 2017 alussa antamassaan haastattelussa arkkipiispa Kari Mäkinen kehotti kristittyjä perehtymään tieteeseen. Mäkisen mukaan tieteen ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa. Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan tutkii todellisuutta omista lähtökohdistaan, eikä tieteen väheksymiseen ole arkkipiispan mukaan näinä aikoina syytä. Aina ei Suomessa ole ajateltu näin, varsinkaan kirkon ja sen johdon piirissä.

Jatka lukemista