Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa.
Toim. 85
Aune Jääskinen: The Icon of the Virgin of Konevitsa. Helsinki, 1971. 260 s.
The Icon of the Virgin of Konevitsa
Jääskisen väitöskirja on ainutlaatuinen lähdeteos Konevitsan Jumalanäiti-ikonista, joka sijaitsee Uuden Valamon luostarin kirkossa. Tutkimus avaa ikonin taustaa ja selvittää perusteellisesti sen ikonografisia vaikutteita. Jääskisen tutkimus osoittaa, että Konevitsan Jumalanäiti-ikonissa yhdistyvät bysanttilais-italialaisesta esikuvasta saadut vaikutteet sekä venäläinen kyyhkysikoni-kuvatyyppi.
Suomen kirkkohistoriallinen seura päätti digitoida teoksen, sillä se on kansainväliselläkin tasolla harvinainen tutkimus Suomen historiallisesti merkittävimmästä ikonista.
Toim. 86
Eino Murtorinne: Risti hakaristin varjossa. Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteet Kolmannen valtakunnan aikana 1933–1940. Helsinki, 1972. 330 s.
Murtorinne_Risti hakaristin varjossa
Murtorinteen loppuunmyyty teos antaa kattavan kuvan Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteista. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten Kolmannen valtakunnan tapahtumat ja käänteet vaikuttivat pohjoismaisten kirkkojen asenteisiin ja kirkkojenvälisiin suhteisiin. Saksan kirkkoa on pidetty Pohjoismaissa reformaation äitikirkkona ja Saksan poliittista tilannetta seurattiin Pohjolassa tiiviisti 1930-luvulla. Kansainvälistä kiinnostusta ja arvostusta herättänyt teos selvittää, miten pohjoismaisten kirkkojen suhtautuminen muuttui muun muassa Saksan kirkkotaistelun myötä.
Toim. 94
Eino Murtorinne: Veljeyttä viimeiseen saakka. Suomen ja Saksan kirkkojen suhteet toisen maailmansodan aikana 1940–44. Helsinki, 1975. 242 s.
Murtorinne_Veljeyttä viimeiseen saakka
Professori Eino Murtorinne jatkaa teoksessaan aiemmin aloitettua tutkimussarjaa pohjoismaisten kirkkojen suhteista Saksan kirkkoon Kolmannen valtakunnan aikana. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten Suomen ja Saksan kirkkojen suhteet kehittyivät talvisotaa seuranneen välirauhan alkamisesta jatkosodan päättymiseen? Vaikka kirkot eivät suoraan vaikuttaneet poliittiseen päätöksentekoon, ne toimivat kulttuuripoliittisena yhteyskanavana ja mielipidevaikuttajina. Mitä tekemistä ”suomalais-saksalaisen aseveljeyden” -käsitteellä on kirkkojen suhteiden kanssa? Miten suhde Venäjään vaikutti väleihin Saksan kirkon kanssa? Muun muassa näihin kysymyksiin Murtorinteen teos pyrkii vastaamaan.
Toim. 103
Pentti Laasonen: Johannes Gezelius vanhempi ja suomalainen täysortodoksia. Helsinki, 1977. 512 s.
Johannes Gezelius vanhempi ja suomalainen täysortodoksia
Laasosen loppuunmyyty teos selvittää Turun piispana vaikuttaneen Johannes Gezelius vanhemman (1615–1690) työtä puhdasoppisen ja Raamattuun keskittyvän kirkon saavuttamiseksi. Tutkimus esittelee seikkaperäisesti Gezeliuksen toteuttamat kirkolliset uudistukset käytännön seurakuntaelämän alueella sekä osoittaa hänen vaikutuksensa niin yliopistomaailmaan kuin kansanopetuksen ja lukutaidon edistämiseen.
Suomen kirkkohistoriallinen seura päätti digitoida teoksen, sillä se on erittäin kattava suomalaisen täysortodoksian esitys. Laasosen teosta pidetään sekä kirkko- että kirjahistoriallisesti tärkeänä ja se on toistuvasti käytössä kyseistä aikaa koskevassa tutkimuksessa.
Toim. 212
Ilkka Huhta (toim.): Sisällissota 1918 ja kirkko. Helsinki, 2009. 308 s.
Vuonna 2008 pidetystä Sisällissota ja kirkko -seminaarista alkunsa saanut teos esittelee kattavasti kirkon roolia vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa. Artikkelit käsittelevät muun muassa kirkon suhtautumista suojeluskuntiin, sisällissodan raamatullisia tulkintoja sekä punavankileirien kasvatustyötä. Teos valottaa niin kirkon johdon ja pappispoliitikkojen kuin punaisten työläisnaisten ja -lasten käsityksiä ja kokemuksia sisällissodasta.
Suomen kirkkohistoriallinen seura päätti teoksen sähköisestä julkaisemisesta perusteinaan sen ajankohtaisuus sisällissodan muistovuonna sekä saatavuuden edistäminen, sillä kirjan artikkeleita käytetään laajalti tutkimuksessa. Käytettävyyden lisäämiseksi artikkelit ovat saatavilla myös erillisinä tiedostoina.
Pertti Haapala: Kun kansankirkko hajosi
Hannu Mustakallio: Kirkon johto, pappispoliitikot ja herätysliikkeet
Tarja-Liisa Luukkanen: Teologian ylioppilaat, työväenkysymys ja sosialismi
Juha Poteri: Valkoisten sankarihautajaiset
Pirjo Markkola: Kirkko, naiset ja sisällissota
Mervi Kaarninen: Kirkko, lapset ja sisällissota
Tuulikki Pekkalainen: Punavankien kasvattajat
Mika Nokelainen: Ortodoksit ja sota
Marko Tikka: Kirkko ja suojeluskunnat
Ulla-Maija Peltonen: Kirkko ja sisällissota työväen muistoissa
Eino Murtorinne: Sisällissodan vaikutus teologiseen tutkimukseen
Mikko Ketola: Sisällissodan vaikutus kirkkohistoriankirjoitukseen
Niko Huttunen: Paavalin esivaltaopetus sisällissodan tulkinnoissa
Yrjö Varpio: Lauri Salpakari ja Väinö Linnan pappiskuva