Syyskokous ja uuden tutkimuksen ilta 12.11.2024

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) 12.11. klo 16. Kokouksen jälkeen uuden tutkimuksen ilta klo 17, jonka aiheena Globaali, ylirajainen kristinusko ja feministiteologia: 
Anni Tsokkinen: Ylirajaisuus varhaisessa suomalaisessa feministiteologiassa
Elina Vuola: Globaalin teologian ja feministiteologian vastaanotosta Suomen lähihistoriassa – aikalaiskokemuksia
Mari-Anna Auvinen: Feministiteologia Afrikassa ja äidinkasvoinen Jumala

Tervetuloa Tieteiden talolle ja etäyhteyden kautta !
https://helsinki.zoom.us/j/62881733319?pwd=1QQHaHFb4HPusJnQh5ISweDKSbxRz1.1

Havaintoja uskontojen kentällä

Havaintoja uskontojen kentällä. Juhlakirja Teuvo Laitilan täyttäessä 70 vuotta. Toim. Heta Hurskainen ja Maria Takala-Roszczenko
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 245. Helsinki, 2024. 359 sivua. ISBN 978-952-7455-05-0.

Havaintoja uskontojen kentältä on dosentti Teuvo Laitilan juhlakirja, jossa kaksikymmentäyksi suomalaista tutkijaa tarkastelee uskonnon ja kansallisuuden leikkauspisteitä, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden moninaisuutta Suomessa sekä uskonnon tiloja ja maisemia. Uskonto ei toimi irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta, vaan on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen ilmiöiden kanssa. Uskonto toimii sekä välineenä että motiivina laajempien yhteiskunnallisten muutosten tarkastelussa. Juhlakirjan kirjoittajat hyödyntävät monipuolisia tutkimusmenetelmiä ja teoreettisia lähestymistapoja, jotka valaisevat uskonnon merkitystä eletyssä ajassa.

Havaintoja uskontojen kentältä tarjoaa tuoreita näkökulmia uskontojen merkitykseen ja asemaan yksilöiden ja yhteisöjen elämässä, heijastaen Teuvo Laitilan laajaa ja syvällistä tutkimusosaamista uskontojen kentällä.

Kirja sisältää artikkelit:

  • Pekka Metso
    Teuvo Laitila – kaikkien alojen asiantuntija
  • Maria Takala-Roszczenko
    Ristisaatot Venäjänmaan luterilaisella rajamaalla vuonna 1900
  • Paavo Ahonen
    Pastori Pihran afäärit
  • Talvikki Ahonen
    Ortodoksisen papiston poliittinen aktiivisuus 1930-luvulla
  • Elina Kahla
    Kansallispyhittäjä Sergei Radonesilaisen pääkallon kätkeminen esimerkkinä uskonnon ja politiikan kietoutumisesta yhteen
  • Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen
    Balkanilainen vaikutus pyhän Athosvuoren Ksenofontoksen luostarissa 1300–1800-luvuilla
  • Helena Kupari
    Katekumeenina ortodoksisessa palveluksessa: Situationaalisen oppimisen näkökulma
  • Maija Penttilä
    Solidaarisuuden pysyvyys ja muutos Suomen venäjänkielisten arjen ylirajaisessa uskonnossa
  • Heta Hurskainen
    Ukraina Suomen luterilaisen kirkon Itä-Euroopan työryhmän tarkastelussa 1990-luvun alussa
  • Nora Repo-Saeed
    Islam uutisoinnissa kriittisen rotuteorian valossa
  • Jan Pohjonen
    Kosovon sota ja uskonnon rooli kriisissä Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuosina 1998–1999
  • Jere Kyyrö & Tiina Mahlamäki
    Suomalainen kansalaisuskonto eduskunnan Nato-keskustelussa keväällä 2022
  • Teemu Taira
    Uskonnottomuuden (ja ateisminkin) normalisoituminen Suomessa
  • Harri Huovinen
    Vaieta vai olla äänessä? 300-luvun kasteopettajien ohjeita kirkon uusille jäsenille
  • Laura Kallatsa & Eemeli Hakoköngäs
    Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman: hautausmaat, hautaaminen ja nuorten aikuisten luontosuhde
  • Serafim Seppälä
    Juonikas ja mysteerinen: David Bentley Hartin kauneuskäsitys
  • Terhi Utriainen
    Uskontomaisema liikkeessä: Olga Tokarczukin Vaeltajat
  • Esko Ryökäs
    Teuvo Laitila metodimurroksen keskellä
  • Timo Kallinen
    Pyhät ja hyödylliset: Eläimet Afrikan uskontojen kohtaamisen historiassa
  • Hanna Pöyry
    Dosentti Teuvo Laitilan bibliografia 1982–2024

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Afrikan kutsu

Simo Heininen. Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 244. Helsinki, 2024. 243 sivua. ISBN 978-952-7455-04-3.

Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat 9. heinäkuuta vuonna 1870 Ondongan kuningaskuntaan nykyisen Namibian pohjoisosassa. He kohtasivat kuningas Shikongo shaKalulun paikassa, jossa on nyt kuninkaan hautamuistomerkki ja Martti Rautasen patsas. Paikalla oli heinäkuussa vuonna 2020 tarkoitus juhlia Namibian ja Suomen 150-vuotista yhteistyötä.

Patsaan jalustaan on kirjoitettu Rautasen kahdeksan toverin nimet. He jättivät eri syistä lähetyskentän, ja heistä tiedetään vähemmän. Tämä kirja kertoo kaikkien pioneerilähettien elämästä. Se selvittää heidän taustansa, koulutuksensa, perheensä, työnsä Ambomaalla sekä paluunsa syyt ja kunkin myöhemmät kohtalot.

Kirja kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen, josta ovat aikaisemmin ilmestyneet kokoelma Martti Rautasen kirjeitä sekä hänen päiväkirjansa vuosilta 1868–1870 (SKHST 237 ja 241).

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Kevätkokous ja uuden tutkimuksen ilta 29.4.

Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestetään maanantaina 29.4.2023 klo 16.15. Paikkana on Tieteiden talo, sali 207 (2. krs), Kirkkokatu 6, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat, joihin lukeutuvat mm. tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajan lausunto.

Kokouksen jälkeen n. klo 17 jatketaan Uuden tutkimuksen iltaa, jossa TT Kati Toivio luennoi etäyhteydellä väitöskirjastaan: Julkiseksi. Seksuaalisuutta koskeva keskustelu kirkollisessa lehdistössä vuosina 1966–1973.

Etäyhteyden linkki kevätkokoukseen ja uuden tutkimuksen iltaan: https://helsinki.zoom.us/j/69775478848?pwd=UXpEN2wxU3BQWUMvL1BFTUpTRWVZUT09

Meeting ID 697 7547 8848
Security Passcode 592513

Osallistuminen  Tieteiden talolle ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Lämpimästi tervetuloa!

Vuosikirja 2023 – Kristinusko ja nationalismi

Kristinusko ja nationalismi. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2023 (113). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2023. 211 sivua. ISBN 978-952-7455-03-6. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja tarkastelee kristinuskoa ja nationalismia. Vuosikirjan sisältämät tutkimusartikkelit kysyvät, miten kristinusko ja nationalismi ovat kietoutuneet yhteen suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja kirkollisessa elämässä 1800-luvulta aina nykypäivään saakka. Artikkelit tarkastelevat autonomian ajan Suomea, antisemitismin suomalaista historiaa, ruotsinkielisen hiippakunnan syntyvaiheita sekä kristillistä nationalismia 2020-luvun Suomessa. Ne osoittavat, että uskonnon ja nationalismin rajapinnat ovat Suomessa kytkeytyneet tiiviisti eurooppalaiseen ja kansainväliseen liikehdintään.

Kirja sisältää artikkelit:

  • Kaarina Reenkola: Pappissäädyssä yhteiskunnallisten uudistusten äärellä. Torsten Thure Renvallin toimet kansakunnan vahvistamiseksi 1800-luvun Suomessa
  • Paavo Ahonen: Juutalaiskysymys ja antisemitismi autonomisen Suomen pappissäädyssä vuosina 1872 ja 1882
  • Gustav Björkstrand: Porvoon ruotsinkielisen hiippakunnan perustaminen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon
  • Ilkka Koiranne, Tuomas Äystö, Jere Kyyrö, Talvikki Ahonen & Titus Hjelm: Kristillisestä valtiosta kulttuuriseen kristillisyyteen:Kristillinen nationalismi 2020-luvun Suomessa

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja toimitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosijuhla 19.1.2024

Tervetuloa Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaan perjantaina 19.1.2024 klo 16.30, Tieteiden talolle, Kirkkokatu 6 Helsinki, Sali 505. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Suoratoiston linkki  https://helsinki.zoom.us/j/69714420307?pwd=RE9kNEs4QXgzZk84K1U2ejJoQWZzZz09 

Meeting ID: 697 1442 0307
Passcode: 694463

 

Vuosijuhlan ohjelma:

16.30                Kahvitarjoilu
17.00                Vuosijuhlan avaaminen. Puheenjohtaja Sini Mikkola
17.05                Gradupalkinnon julkistaminen ja gradun esittely
17.25                Vuosikirjan Kristinusko ja nationalismi julkistaminen
17.40–18.55    Vuosijuhlaesitelmä dos. Juha Meriläinen: Venäjän metafyysinen sota syntiä
vastaan

19.00 Vuosijuhlan päätös

Lämpimästi tervetuloa niin Tieteiden talolle kuin suoratoiston äärelle!
Ystävällisin terveisin,
SKHS:n hallitus

Pohjolan historiakirjoitus -blogi, Anu Koskivirta: Varhaismodernit kuolemanrangaistukset

Anu Koskivirran SKHS:n Kirkkohistorian päivässä 3.12.2021 (Historia, uskonto ja tutkimusetiikka) pitämä keynote-luento on vastikään julkaistu kaksiosaisena tekstinä Pohjolan historiankirjoitus -blogissa: https://pohjolanhistoriankirjoitus.blogspot.com/

Kannattaa tutustua myös lokakuun tekstiin, jossa Joonas Tammela käsitteli SKHS:n kunniajäseneksikin nimitetyn Hilding Pleijelin elämää.

Syyskokous ja uuden tutkimuksen ilta 14.11.2023

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään tiistaina 14.11.2023 klo 16.15. Paikkana on Tieteiden talo, sali 207 (2. krs), Kirkkokatu 6, Helsinki. Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä seuran puheenjohtajan ja erovuorossa olevien hallituksen jäsenten valinta.

Kokouksen jälkeen vietämme uuden tutkimuksen iltaa, jossa FT Matleena Sopanen pitää esitelmän perustuen hänen syyskuussa tarkastettuun väitöskirjaansa: Sanankuulijasta sananselittäjäksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinto rakentuvassa kansalaisyhteiskunnassa 1870–1923

Osallistuminen kokoukseen ja iltaan on mahdollista myös etäyhteyden kautta. Lämpimästi tervetuloa!
Etäyhteyden linkki:
https://helsinki.zoom.us/j/63280938697?pwd=cm1jNlpSdExwYUh0TU9XSmYzb1Z5dz09
Meeting ID 632 8093 8697, Passcode 229832

Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista.

SYYSKOKOUKSEN
Asialista

1.Kokouksen avaus 
2.Kokouksen järjestäytyminen; valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) pöytäkirjantarkastajat (2) ja ääntenlaskijat
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Seuran sääntöjen 7 § mukaan seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena tai julkaisemalla kutsu Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä.
Kokouskutsu on lähetetty jäsenkirjeen yhteydessä 19.10.2023.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5.a) Toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2024
Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi liitteenä.
b) Tulo- ja menoarvion vahvistaminen vuodelle 2024
Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi liitteenä.
c) Jäsenmaksun vahvistaminen vuodelle 2024
Hallitus esittää, että jäsenmaksut pidetään vuonna 2024 ennallaan seuraavasti: opiskelijat 20 euroa, yhteisöt 50 euroa ja muut vuosijäsenet 35 euroa.
6. Hallituksen jäsenten valinta vuosiksi 2024–2026
Seuran sääntöjen 4 § mukaan hallituksen jäsenten kausi on 3 vuotta (max. 3 kertaa, lasketaan vuodesta 2009 lähtien). Hallituksesta ovat erovuorossa Juha Meriläinen, Ilkka Huhta ja Päivi Räisänen-Schröder. Meriläinen ja Huhta eivät asetu enää uudelleen ehdolle.
7. Seuran puheenjohtajan valinta
Seuran puheenjohtajana vuonna 2023 toiminut dos. Juha Meriläinen luopuu hallituspaikastaan.
8. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta vuodeksi 2024 
Seuran tilintarkastajana vuonna 2023 on toiminut Katja Hanski ja varalla Nexia Oy.
9. Kokouksen päättäminen

Kutsu Eletty reformaatio -kirjan julkaisutilaisuuteen

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran uusinta julkaisua, Sini Mikkolan ja Päivi Räisänen-Schröderin toimittamaa artikkelikokoelmaa Eletty reformaatio: Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa (SKHST 243). Tilaisuudessa kirjan toimittajat esittelevät teoksen, minkä jälkeen on aikaa keskusteluun ja vapaamuotoiseen seurusteluun lasillisen ja pienen naposteltavan äärellä.

Missä ja milloin: Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Fabianinkatu 33, sali 4038) keskiviikkona 11.10.2023 klo 14–16.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä: https://helsinki.zoom.us/j/61181681425?pwd=aitKZzF0V3RoK2xZa3FyVVlXSjArUT09

Teosta myy Tiedekirja. Saat teoksen tarjoushintaan 22,50 e kun tilaat sen 9.-15.10.

Eletty reformaatio

Eletty reformaatio. Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa. Toim. Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 243. Helsinki, 2023. 260 sivua. ISBN 978-952-7455-02-9.

Eletyn uskonnon tutkimus on viime vuosikymmeninä avannut hedelmällisiä näkökulmia eritoten maallikoiden uskonnollisuuden tutkimukseen. Käsillä oleva artikkelikokoelma on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka soveltaa eletyn uskonnon lähestymistapaa erityisesti protestanttisiin reformaatioihin. Samalla se liittyy yleisempään metodologiseen keskusteluun eletyn uskonnon käsitteestä ja tutkimuksesta. Teos tuo esiin kristinuskon historiallisen monimuotoisuuden sekä virallisen ja epävirallisen uskonnonharjoituksen tiiviin yhteenkietoutumisen uuden ajan alussa.

Kirja kokoaa yhteen eri teologian ja historia-alojen tutkijoiden analyysejä 1500–1600-luvun eletystä uskonnosta Saksassa, Suomessa ja Englannissa. Kirjoittajat hyödyntävät eletyn uskonnon konseptia kukin oman alansa näkökulmasta ja testaavat sen toimivuutta eri historiallisissa konteksteissa ja erilaisilla lähdeaineistoilla, joita ovat esimerkiksi opilliset ja hartauskirjoitukset, ruumissaarnat, kirkkohallinnon dokumentit, kirjeet ja päiväkirjat sekä kirkkotaide. Tuloksena on rikas panoraama uuden ajan alun protestanttiseen uskonelämään, jossa maallikkojen eletty uskonto nivoutui monin tavoin viralliseen perinteeseen ja teologiaan.

Teos on suunnattu kaikille kristinuskon ja arjen historiasta kiinnostuneille. Se sopii myös yliopistolliseksi oppikirjaksi.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Sisällysluettelo:

  1.  Johdanto: Eletty reformaatio – mitä se on ja miten sitä voi tutkia?
    Päivi Räisänen-Schröder & Sini Mikkola
  2.  Tunteet, eletty teologia ja reformaatio: Elämäntavan tulkintamalli
    ymmärtämisen apuna
    Karin Kallas-Põder ja Risto Saarinen
  3.  Suutari ja saarnamies Paul Glockin (k. 1585) eletty uskonto
    Päivi Räisänen-Schröder
  4.  ”Rukoillen lähestyn Teidän Majesteettianne”: Eletty uskonto
    Wittenbergin yliopiston opiskelijoiden kirjeissä kuningas Kustaa Vaasalle
    1530–1539
    Sari Timonen
  5.  Kirjeet, kohtaamiset ja kokemukset teologian tukena: Eletyn teologian
    näkökulma Martin Lutherin ja saksalaisen ritarikunnan
    vuorovaikutukseen
    Tapio Leinonen
  6.  Äitinsä kohdusta valittu: Maallikkoreformaattori Katharina
    Schütz Zellin uskonnollisen identiteetin rakentaminen ja arkipäivän
    uskonnollisuus
    Sini Mikkola
  7.  Sisarukset, eletty uskonto ja valta 1600-luvun Englannissa
    Sara Ala-Hynnilä
  8.  Papinrouvien arjen hengellisyys ruumissaarnojen elämäkerroissa
    1600-luvun jälkipuolen Suomessa
    Miia Kuha
  9.  Rahvaan tavat ja yhdenmukaisuuden ihanne: Luterilainen ortodoksia
    ja paikallinen tapa eletyn uskonnon muovaajina Kemissä
    myöhäiskaroliinisena aikana
    Esko M. Laine
  10.  Pyhämaan uhrikirkon kuoriaidan maalaukset vuodelta 1667:
    Varhaismoderni ikonografia eletyn uskonnon visuaalisena
    ilmentymänä
    Hanna Pirinen