Toimituksia

Paavo Ahonen. Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 233. Helsinki, 2017. 394 sivua. ISBN 978-952-5031-86-7.

Antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden juuret ovat syvällä kristinuskossa. Juutalaisiin kohdistetut uskonnolliset syytökset ulkokultaisesta uskonharjoituksesta aina Kristuksen tappamiseen ovat säilyneet kirkollisessa opetuksessa lähes 2 000 vuotta. Kun tällaiset näkemykset yhdstyivät maalliseen, niin sanottuun moderniin antisemitismiin, muodostui 1900-luvun alussa monien kirkonmiesten käsitys juutalaisista varsin kielteiseksi.

Paavo Ahosen teos on ensimmäinen perusteellinen tutkimus itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Vuosina 1917–1933 antisemitismiä esiintyi niin kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa, kirkollisten toimijoiden julkaisuissa kuin piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa. Ahosen tutkimus osoittaa, että antisemitismi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti yleisempi ilmiö kuin aiemmin on käsitetty, ja se ulottui aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon saakka.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Paavo Ahonen, Anti-Semitism in the Evangelical Lutheran Church of Finland between 1917–1933, Summary.

The Holy See’s Foreign Policies in Inter-War Europe. Ed. Milla Bergström & Kirsi Salonen. Publications of the Finnish Society of Church History 232. Helsinki, 2016. 207 p. ISBN 978-952-5031-85-0.

The Holy See’s Foreign Policies in Inter-War Europe is a collection of essays that offers new viewpoints and interpretations of the pontificates of Benedict XV (1914–1922) and Pius XI (1922–1939). The volume gives an overview of the framework within which the Holy See was navigating while trying to ensure the religious well-being of the faithful all over Europe after the Great War.

The first part of the volume describes how national tensions affected the Vatican’s foreign policies and the Catholic Church on local level in Germany, the Free City of Danzig, Eastern Galicia and Malta, while the second part analyses the Holy See’s missionary activities: the visit of Cardinal Willem van Rossum to Finland, the religious situation in Estonia and the Crusade of Prayers for Russia.

Price 28 € in Tiedekirja.

 Otfried Czaika
Then Swenska Psalmeboken 1582. Utgåva med inledande kommentarer. Skara Stiftshistoriska Sällskaps skriftserie 87 & Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 227. 472 s. ISBN 978-952-5031-77-5. Pris 35 €.

Psalmboken räknas till ”folkböckerna”. Reformationen gjorde församlingssången populär. Bara några få år efter att de första tyska psalmböckerna publicerats utkom omkring 1530 även i Sverige andliga sånger och visor. Sedan 1500-talets mitt går dessa verk under beteckningen Then Swenska Psalmeboken. Psalmboken brukades inte bara i kyrkan utan också för den privata andakten och i vardagslivet. Den gick ofta i arv, vilket resulterade i att de flesta böckerna med tiden blev helt sönderlästa. För några år sedan upptäcktes dock ett närmast fullständigt exemplar av Then Swenska Psalmeboken 1582. Denna utgåva gör hela detta verk – inklusive kalendarium, medicinska råd om åderlåtning m m – tillgängligt i transkriberad form, utförd av Anita Eldblad, Uppsala. Inledning och kommentar är skrivna av Otfried Czaika, sedan 2013 professor i kyrkohistoria vid Det teologiske meninghetsfakultet i Oslo. Den omfattande kommentaren belyser inte bara själva objektet – det unika exemplaret – utan också den svenska psalmhistorien på 1500-talet.

Esko Häkli Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet. På basis av Albin Simolins samling kompletterade och utgivna av Esko Häkli. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 231. Helsingfors, 2015. 445 s. ISBN 978-952-5031-81-2, ISSN 0356-0759. Pris 25 €.

Det gamla Viborgska stiftet uppstod år 1554 och upphörde med sin verksamhet år 1713. Eftersom domkapitlets arkiv i Viborg förstördes i början av 1700-talet har protokollen samlats från de olika kyrkoarkiven. Från de ca 470 visitationer som forskningen kunnat identifiera har endast 130 visitationsprotokoll bevarats.

Protokollen från biskops- och prostvisitationer är viktiga förstahandskällor beträffande kyrkans verksamhet på lokal nivå inom undervisning och religiös uppfostran. De ger en konkret bild av den kyrkliga lokalförvaltningen samt kyrkans roll som övervakare av församlingsmedlemmarnas sedliga liv.

Förutom information om enskilda personer, om präster, ståndspersoner och allmogen, ger protokollen också en intressant inblick i hur vågorna från det storpolitiska livet, såsom det stora nordiska kriget, nådde även de mest avlägsna orterna i Finland.

Boken kan köpas från Tiedekirja

Esko Häkli Vanhan Viipurin hiippakunnan piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjat. Suomenkielinen johdanto

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta

Milla Bergström Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais–ukrainalaiset jännitteet 1921–1931. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 230. Helsinki, 2015. 357 sivua. ISBN 978-952-5031-80-5. Hinta 25 €.

Ensimmäisen maailmansodan lopputuloksena oli Eurooppa, joka sulki sisäänsä varjoja entisistä imperiumeista, niiden raunioista muodostettuja uusia valtioita sekä monia kohtaloonsa ja asemaansa tyytymättömiä vähemmistöjä. Yksi uusista valtioista oli Puola, missä helmikuussa 1922 paaviksi valittu Pius XI oli vastikään toiminut Pyhän istuimen diplomaattisena lähettiläänä.

Valtauskonnoltaan roomalaiskatolisen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoona ukrainalaista. Heidän vastahakoisuutensa tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja puolalaisten pyrkimykset painostaa heitä Puolalle uskollisiksi kansalaisiksi johtivat 1920- ja 1930-luvuilla jatkuviin jännitteisiin, jotka heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle.

Milla Bergström analysoi tutkimuksessaan Pyhää istuinta ohjanneita periaatteita Pius XI:n paaviuskauden aikaisissa puolalais–ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatapauksissa. Tutkimus antaa perusteellisen kuvan Pyhän istuimen päätöksentekoon vaikuttaneista periaatteista, toimintatavoista ja paavillisen diplomatian arkipäivästä Puolan jännittyneessä tilanteessa.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Lue kirja-arvio täältä.

Milla Bergström The Holy See, Poland and the Polish-Ukrainian Tensions in Eastern Galicia, 1921–1931. Summary.

Suurmiehistä rahvaannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa. Toim. Hanna-Maija Ketola, Juha Meriläinen, Sini Mikkola & Päivi Salmesvuori. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 229. Helsinki, 2014. ISBN 978-952-5031-79-9. Hinta 25 euroa.

Teoksen kannen kuvassa pyhä Geneviève (n. 433–n. 502) on Pariisin läheisellä kedolla lammaspaimenessa. Pariisin uskottiin pelastuneen Attilan joukkojen käsistä Genevièven pitkien rukousten ansiosta. Renessanssin aikana ja 1600-luvulla hänestä rakennettiin kuva vaatimattomana maalaistyttönä, jota esimerkiksi 1600-luvulla perustettu katolinen järjestö Laupeuden tyttäret piti esikuvanaan.

Yksilöt nostetaan usein jalustalle ja heitä käytetään edistämään erilaisia ideologioita. Suurmiehistä rahvaannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa on kokoelma artikkeleita, jotka pohtivat yksilötutkimuksen teemoja ja lähestymistapoja kristinuskon historian tutkimuksessa.

Lisäksi kirjassa käydään keskustelua, millaisia asioita on otettava huomioon yksilöitä jäljittäessä ja miten yhteisön merkitys näyttäytyy yksilöhistoriallisesti painottuneessa aiheessa. Kirjan artikkelit ovat tapauskertomuksia keskiajalta 1900-luvulle. Teos sopii sekä oppikirjaksi että kaikille kristinuskon historiasta kiinnostuneille.

Teos sisältää seuraavat artikkelit:

• Keiden historia ansaitsee tulla muistetuksi? (Päivi Salmesvuori)
• Uskonnon ja kirkon mies Martti Simojoki (Juha Seppo)
• J. W. Elonheimo, profeetta vai häirikkö? Totuus ja tarinallisuus historiantutkijan haasteena (Juha Meriläinen)
• Suunnannäyttäjä ja sivustakatsoja. Martin Lutherin kertomus yksilön ja yhteisön suhteen kuvaajana (Sini Mikkola)
• Onko kilvoituksella käsikirjoitusta? Mikrohistoriallinen tutkimusretki opettajatar Selma Hypénin kirjeenvaihtoon ja hengellisyyden jäsentymisen malleihin 1800-luvun lopun Suomessa (Olli Viitaniemi)
• Yksilö osana instituutiota. Heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? (Hanna-Maija Ketola)
• Maalaistytöstä uskonnollisen eliitin jäseneksi Rahvaan nainen ja laupeudentyön ihanteet 1600-luvun lopun Ranskassa (Rose-Marie Peake)
• Välähdyksiä kadonneesta elämästä. Yksilön uskonnolliset valinnan- ja toiminnan mahdollisuudet uuden ajan alun Saksassa (Päivi Räisänen-Schröder)
• Kan inthet sacrament efterlåtas. Seurakunnallisen kontrollin vaikutus tilattomien yksilöllistymiseen Ahvenanmaalla 1640‒1950-luvuilla (Paavo Alaja)
• Muurin takana. Yksilö birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla (Leena Enqvist)
• Herkkinä kasvun vuosinani kannoin huolta autuudestani. Suomalaissyntyisten herrnhutilaisten 1700-luvun hengelliset autobiografiat (Lebensläufe) kirkkohistoriallisena tutkimuskohteen (Esko M. Laine)
• Yksilö ja lukemisen historia 1700-luvulla (Minna Ahokas)
• Kenen tarina kerrotaan ja miten? (Jenni Krapu)

 Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta.

Hannu Suni Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867–1913. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 228. Helsinki, 2014. 200 sivua. ISBN 978-952-5031-78-2. Hinta 25 euroa.

Suomalainen yhteiskunta koki 1800-luvun lopulla monitasoisen muutosprosessin. Suuret nälkävuodet 1867–1868 herättivät monissa epäilyksiä siitä, oliko Jumala todella yhteiskunnallisten rakenteiden takana vai oliko kyseessä sittenkin ihmisten luoma järjestely. Murroskausi ja sen mukanaan tuomat liberaalit aatteet haastoivat suomalaisten perinteiset tulkinnat todellisuudesta.

Esa Paavo-Kallion, torpparin pojan, elämä ja toiminta avaavat kiinnostavan näkökulman tuohon aikakauteen. Kouluja käymätön Paavo-Kallio pääsi vuonna 1878 Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin. Aluksi nuori opettaja innostui fennomaanisista kasvatusihanteista, mutta sittemmin hän irtautui niistä. Paavo-Kallio alkoi kyseenalaistaa absoluuttisiksi ymmärrettyjä yhteiskuntarakennelmia ja ajan myötä hänestä tuli suorastaan röyhkeä opettaja ja saarnamies.

Kansakoulunopettaja Esa Paavo-Kallio sai vuonna 1896 Tammelan kirkkoneuvostolta saarnakiellon. Teologian tohtori Hannu Sunin tutkimus selvittää, mistä opettajan uhmakkuudessa oli lopulta kysymys.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta.

Hannu Suni Ein dreister Lehrer. Die Wirklichkeitsauffassungen des Esa Paavo-Kallio, die Hungerjahre und der Konflikt der Welten 1867–1913. Zusammenfassung.