Toimituksia

Eletty reformaatio

Päiväys
Kirjoittanut

Eletty reformaatio. Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa. Toim. Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 243. Helsinki, 2023. 260 sivua. ISBN 978-952-7455-02-9.

Eletyn uskonnon tutkimus on viime vuosikymmeninä avannut hedelmällisiä näkökulmia eritoten maallikoiden uskonnollisuuden tutkimukseen. Käsillä oleva artikkelikokoelma on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka soveltaa eletyn uskonnon lähestymistapaa erityisesti protestanttisiin reformaatioihin. Samalla se liittyy yleisempään metodologiseen keskusteluun eletyn uskonnon käsitteestä ja tutkimuksesta. Teos tuo esiin kristinuskon historiallisen monimuotoisuuden sekä virallisen ja epävirallisen uskonnonharjoituksen tiiviin yhteenkietoutumisen uuden ajan alussa.

Kirja kokoaa yhteen eri teologian ja historia-alojen tutkijoiden analyysejä 1500–1600-luvun eletystä uskonnosta Saksassa, Suomessa ja Englannissa. Kirjoittajat hyödyntävät eletyn uskonnon konseptia kukin oman alansa näkökulmasta ja testaavat sen toimivuutta eri historiallisissa konteksteissa ja erilaisilla lähdeaineistoilla, joita ovat esimerkiksi opilliset ja hartauskirjoitukset, ruumissaarnat, kirkkohallinnon dokumentit, kirjeet ja päiväkirjat sekä kirkkotaide. Tuloksena on rikas panoraama uuden ajan alun protestanttiseen uskonelämään, jossa maallikkojen eletty uskonto nivoutui monin tavoin viralliseen perinteeseen ja teologiaan.

Teos on suunnattu kaikille kristinuskon ja arjen historiasta kiinnostuneille. Se sopii myös yliopistolliseksi oppikirjaksi.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Sisällysluettelo:

  1.  Johdanto: Eletty reformaatio – mitä se on ja miten sitä voi tutkia?
    Päivi Räisänen-Schröder & Sini Mikkola
  2.  Tunteet, eletty teologia ja reformaatio: Elämäntavan tulkintamalli
    ymmärtämisen apuna
    Karin Kallas-Põder ja Risto Saarinen
  3.  Suutari ja saarnamies Paul Glockin (k. 1585) eletty uskonto
    Päivi Räisänen-Schröder
  4.  ”Rukoillen lähestyn Teidän Majesteettianne”: Eletty uskonto
    Wittenbergin yliopiston opiskelijoiden kirjeissä kuningas Kustaa Vaasalle
    1530–1539
    Sari Timonen
  5.  Kirjeet, kohtaamiset ja kokemukset teologian tukena: Eletyn teologian
    näkökulma Martin Lutherin ja saksalaisen ritarikunnan
    vuorovaikutukseen
    Tapio Leinonen
  6.  Äitinsä kohdusta valittu: Maallikkoreformaattori Katharina
    Schütz Zellin uskonnollisen identiteetin rakentaminen ja arkipäivän
    uskonnollisuus
    Sini Mikkola
  7.  Sisarukset, eletty uskonto ja valta 1600-luvun Englannissa
    Sara Ala-Hynnilä
  8.  Papinrouvien arjen hengellisyys ruumissaarnojen elämäkerroissa
    1600-luvun jälkipuolen Suomessa
    Miia Kuha
  9.  Rahvaan tavat ja yhdenmukaisuuden ihanne: Luterilainen ortodoksia
    ja paikallinen tapa eletyn uskonnon muovaajina Kemissä
    myöhäiskaroliinisena aikana
    Esko M. Laine
  10.  Pyhämaan uhrikirkon kuoriaidan maalaukset vuodelta 1667:
    Varhaismoderni ikonografia eletyn uskonnon visuaalisena
    ilmentymänä
    Hanna Pirinen

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa

Päiväys
Kirjoittanut

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 242. Helsinki, 2022. 253 sivua. ISBN 978-952-5031-99-7.

Mikä on raamatullista? Valtiokirkko vai kansanusko? Ovatko körttiläiset kerettiläisiä? Mikä ihmeen evankelikaalisuus?

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa valaisee suomalaisen kirkkohistorian keskeisiä termejä, sanoja ja käsitteitä käsitehistorian näkökulmasta. Teoksessa monet itsestään selvänä pidetyt kirkkohistorialliset ilmiöt paljastuvat käsitehistoriallisen analyysin valossa sekä julkisen argumentaatiokamppailun tuloksiksi että merkityksiltään kulttuurisiksi ja aikasidonnaisiksi.

Kirjassa kokeneet kirkkohistorian tutkijat tarkastelevat itselleen tuttuja historian ilmiöitä käsitehistorian metodein ja haastavat myös näin aiempia käsityksiä tutuista kirkkohistoriallisista ilmiöistä.

Ajallinen yhtymäkohta useimpien käsitteiden kesken on 1800-luvun puolimaissa alkaneessa suomalaisen julkisen kulttuurin murroksessa. Kun suomen kielen sanastoa ja niiden myötä käsitteistöä sekä synnytettiin että uusinnettiin, myös kirkkohistorian käsitteistö oli murroksessa.

Teos on suunnattu paitsi historiantutkijoille, teologeille ja opiskelijoille myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kirkoista ja kirkollisista käsitteistä. Kirja on sekä itsenäinen kokoelma että osa Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisemaa trilogiaa; sitä voi lukea myös rinnakkain Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus (2011) ja Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit (2013) -teoksien kanssa.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870

Päiväys
Kirjoittanut

Simo Heininen. Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 241. Helsinki, 2021. 97 sivua. ISBN 978-952-5031-98-0.

Martti Rautanen (1845–1926) oli inkeriläisen maaorjan poika. Hänestä tuli merkittävin niistä kymmenestä lähetyssaarnaajasta, jotka aloittivat työnsä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.

Päiväkirjan ensimmäinen osa alkaa lokakuussa 1868 ja päättyy toukokuuhun 1870, jolloin lähetit saapuivat Ambomaalle. Sen jälkeen Rautanen jatkoi päiväkirjaansa saksaksi, morsiamensa ja vaimonsa Friedan kielellä. Viimeinen merkintä on 27. huhtikuuta 1925, jolloin ensimmäiset Ambomaan papit vihittiin.

Laajat saksankieliset päiväkirjat ovat tärkeä ja runsaasti käytetty Namibian varhaisen historian ja etnografian lähde.

Päiväkirjojen nyt julkaistava alkuosa kertoo matkasta Afrikkaan ja runsaan vuoden oppiajasta saksalaisella lähetysasemalla. Se on kirjoitettu suomeksi. Äidinkieltään venäjää Rautanen käytti kertoessaan kosinnastaan ja seurustelustaan. Päiväkirja antaa kuvan herkän, mutta päämäärästään tietoisen 23-vuotiaan nuorukaisen havainnoista ja mielenmaisemasta ennen saapumista lähetysalueelle.

Simo Heininen on aiemmin julkaissut kokoelman Martti Rautasen kirjeitä Carl Hugo Hahnille vuosilta 1888–1895 (SKHST 237).

Kirja on saanut avustusta Suomen Lähetysseuran tutkimusrahastosta sekä TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.

Julkaisuehdotuksia toivotaan toimitusten sarjaan

Päiväys
Kirjoittanut

Hei kirkkohistorian, historian tai teologian alan tutkija!

Etsitkö käsikirjoituksellesi kustantajaa, tai onko sinulla hyvä idea kokoomateoksen toimittamisesta?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) etsii parhaillaan julkaisuehdotuksia toimitustensa sarjaan vuodelle 2022. Sarjassa julkaistaan tieteellisiä monografioita, artikkelikokoelmia, väitöskirjoja ja lähde-editioita. Vuodesta 1895 julkaistun sarjan tieteellisen tason takaa vertaisarviointi, ja jokainen kirjoittaja saa käsikirjoituksen viimeistelyyn tuekseen osaavan toimittajan.

SKHS:n hallitus arvioi julkaisuehdotusten sopivuuden toimitusten sarjaan. Olennaista on tutkimuksen yhteys kristinuskon historian teemoihin sekä historiantutkimukselle ominaiset lähestymistavat ja metodit. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löydät seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Jos SKHS voisi olla sinulle sopiva kustantaja, lähetä julkaisuehdotuksesi seuran kustannusjohtajalle (Olli Lampinen-Enqvist): kustannus@skhs.fi. Ehdotuksessa tulisi olla alustava otsikko, lyhyt abstrakti sekä arvio käsikirjoituksen valmistumisajankohdasta.

Väitöskirja: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993

Päiväys
Kirjoittanut

Antti Luoma. Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 240. Helsinki, 2020, 429 sivua. ISBN 978-952-5031-96-6

SKHS:n toimitusten sarjassa on julkaistu uusi tutkimus: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993. Kyseessä on Antti Luoman väitöskirja, jonka julkinen tarkastaminen tapahtui 7.11. Helsingin yliopistossa.

Inkerinsuomalaisia pidettiin Neuvostoliitossa suomalaisina, mutta Suomessa heistä vaiettiin useita vuosikymmeniä kylmän sodan ilmapiirin vuoksi. Tilanne alkoi muuttua 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton uudistuspolitiikka mahdollisti Suomessa aiempaa vapaamman keskustelun.

Suomalaiset kokivat voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomea puhuneiden inkerinsuomalaisten kanssa. Aineellinen ja henkinen tuki inkeriläisille kanavoitui pääasiassa heidän luterilaisiin seurakuntiinsa. Nämä olivat käytännössä ainoita inkerinsuomalaisten näkyviä toiminnallisia rakenteita, jotka kattoivat laajasti heidän asuinkeskittymiään.

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko aloitti itsenäisen toimintansa Venäjällä vuoden 1992 alussa. Sen nousuun vaikutti inkerinsuomalaisten kansallinen ja kirkollinen herääminen. Käsillä oleva tutkimus kertoo siitä, mikä oli suomalaisten ja Suomen kirkon rooli Inkerin kirkon nousussa. Miten innostus inkerinsuomalaisten tukemiseen vaikutti Inkerin kirkon jälleenrakentamiseen ja uudelleenperustamiseen?

Tutkimus on ensimmäinen historia-alan väitöskirja Neuvostoliiton hajoamisen vuosina tapahtuneesta Inkerin kirkon noususta. Se perustuu laajaan kansainväliseen ja kotimaiseen lähdeaineistoon sekä aikalaiskokijoiden haastatteluihin.

Kirjaa voi ostaa ja tilata Tiedekirjasta: https://www.tiedekirja.fi/…/inkerin-kirkon-nousu-ja…

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija, 

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2021 aikana? 

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/  

 Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota tiistaihin 15.12.2020 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta. 

Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg

Päiväys
Kirjoittanut

Otfried Czaika: Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg. Utgåva med inledande kommentarer. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 235. Skara / Helsingfors, 2019. 168 s. ISBN 978-952-5031-89-8.

1536 (förmodligen) utkom i Stockholm ett litet häfte med polemiska visor riktade mot den romerska kyrkan. Titeln är Några Wijsor om Antichristum. Idag finns enbart två exemplar bevarade som dock intressant nog representerar två olika upplagor. I båda exemplaren finns dessutom en del handskrivna tillägg, främst psalmtexter, både kända och hittills okända psalmer från 1500-talet. Några Wijsor om Antichristum ger därmed inte bara en inblick i 1500-talets teologiska kontroverser utan ger också en bild av den evangeliska församlingssångens framväxt i Sverige under denna tid. Texten till Några Wijsor om Antichristum samt de handskrivna tilläggen görs här tillgänglig i en kritisk utgåva. En utförlig kommentar belyser verket ur bokhistoriska och teologiska perspektiv och förankrar dem i en bredare historisk kontext.

Boken är utgiven av Skara stifthistoriska sällskap och Finska kyrkohistoriska samfundet.

Boken är tillgånlig i Tiedekirja. Pris 28 e.

Aatteiden ja herätysten virrassa

Päiväys
Kirjoittanut

Timo Kapanen ja Nico Lamminparras (toim.). Aatteiden ja herätysten virrassa. Jouko Talosen juhlakirja. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 239. Helsinki, 2019. 326 sivua. ISBN 978-952-5031-94-2.

 

Aatteiden ja herätysten virrassa luotaa historiallisia ilmiöitä moniulotteisesti suurella
kauhalla. Teos koostuu eri alojen tasokkaista asiantuntija-artikkeleista ja katsauksista,
jotka käsittelevät kirkko- ja poliittisen historian kotimaisia ja kansainvälisiä teemoja.
Historian, ja siinä inhimillisen toiminnan osuuden ymmärtäminen, on avain yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainoastaan laaja-alainen tietämys voi antaa tukevan perustan aatteellisten virtausten käsittelemiseen.

Artikkeleiden virrassa soljuvat eri tutkimusalojen uusimmat näköalat. Uskonnon ja
politiikan rajapinnoissa jubilaarin vahvuudet tulevatkin parhaiten esille. Kirjan artikkelit ovat kuin käsikirja tälle sukupolvelle – koonti siitä, miten kirkollista tutkimusta voi lähestyä lukuisista, jopa yllättävistäkin tulokulmista.

Teos on Helsingin yliopiston kirkkohistorian professorin Jouko Talosen juhlakirja ja kunnianosoitus hänen laajasta tutkimusvaikutuksestaan. Professori Jouko Talonen halkoo virtoja luovien lukuisten dosentuurien kautta: Pohjoismaiden kirkkohistoria (Itä-Suomen yliopisto), Suomen kirkkohistoria (Oulun yliopisto), Poliittinen historia (Turun yliopisto).

Juhlakirjan kirjoittajat:

Alatalo Jani, Alenius Kari, Altnurme Riho, Antila Jaakko, Arffman Kaarlo, Auranen Ari, Auvinen Ville, Bexell Oloph, Dahlbacka Ingvar, Heininen Simo, Kakkuri Teemu, Kapanen Timo, Kinnunen Mauri, Knuutila Jyrki, Laaninen Timo, Lamminparras Nico, Laucinsh Voldemaars, Lauha Aila, Luoma Antti, Martikainen Jouko, Mustakallio Hannu, Petkunas Darius, Rohtmets Priit, Ruotsila Markku, Saard Riho, Salomäki Hanna, Snellman Gerd, Tala Yrjö, Tiensuu Kyllikki, Toivanen-Kola Hanna-Riitta, Vuori Timo.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Juhlakirjan julkaisutilaisuus perjantaina 13.12.2019 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa ja salissa 532 (Vuorikatu 3, 5 krs).

 

Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958

Päiväys
Kirjoittanut

Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 238. Helsinki, 2019. 432 sivua. ISBN 978-952-5031-93-5.

Tunnepitoisen nationalistisen heimoaatteen ja pietistisen uskonnollisuuden sävyttämä vuorovaikutus Suomen ja Unkarin luterilaisten kirkkojen välillä oli kukoistanut 1930-luvulla, mutta toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen kehitys oli lähes katkaissut sen. Unkarin 1956 kansannousun aikaan yhteyttä ryhdyttiin jälleen elvyttämään. Kirkot eivät voineet rakentaa suhdettaan irrallaan kylmän sodan asetelmasta, vaan Unkarin yhteiskunnallinen ja kirkkopoliittinen tilanne heijastui kaikkeen kanssakäymiseen. Taustalla vaikutti nyt myös kommunistien hallitsema Unkarin valtion kirkollisasiainvirasto. Innostus yhteydenpitoon oli molemmissa kirkoissa joka tapauksessa aitoa ja osallistuminen laajapohjaista, vierailujen ja avustustoiminnan värittämää.

Anna-Maija Viljanen-Pihkala luo tutkimuksellaan kokonaiskuvan siitä, millaiseksi suomalais-unkarilainen luterilainen vuorovaikutus muotoutui vuosien 1956–1958 poliittisissa jännitteissä. Tutkimus asettaa vuorovaikutuksen poliittis-yhteiskunnalliseen ja ekumeeniseen kontekstiinsa ja tuo uutta tietoa yhteydenpidon motiiveista, sen eri tasoista ja vuorovaikutuksen konkreettisista muodoista. Tutkimus pohjautuu laajaan kansainväliseen ja kotimaiseen lähdeaineistoon.

Teoksen voi hankkia 13.5. alkaen Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Suomalaisen lähetystyön kriisi

Päiväys
Kirjoittanut

Simo Heininen. Suomalaisen lähetystyön kriisi – Martti Rautasen kirjeet Carl Hugo Hahnille 1888–1895. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 237. Helsinki, 2019. 120 sivua. ISBN 978-952-5031-91-1.

Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat astuivat juhannusaattona 1868 laivaan Helsingin satamassa. Heillä oli päämäärä. Sen oli nuorelle lähetysseuralle osoittanut Carl Hugo Hahn, joka johti saksalaisen Reinin lähetysseuran työtä Hereromaalla, nykyisen Namibian keskiosissa.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin suomalaisten lähetysalalla Ambomaalla oli jäljellä ainoastaan yksi kymmenestä pioneeriläheteistä, Martti Rautanen. Hän kirjoitti 30 kirjettä isälliselle ystävälleen ”rakkaalle setä Hahnille”. Suomen Lähetysseuran tapana oli sensuroida lähettien Lähetyssanomiin kirjoittamat kirjeet, mutta Hahnille Rautanen saattoi vapaasti purkaa sydäntään. Kirjeet ovat Rautasen voiman vuosilta, jolloin suomalainen lähetystyö oli hänen varassaan. Ne antavat kaunistelemattoman kuvan Ambomaan lähetyksen arjesta ja ongelmista.

Aikaisemmin julkaisemattomat kirjeet ovat säilyneet Kapkaupungin arkistossa. Suomalaisen lähetystyön historiaan perehtynyt professori Simo Heininen on suomentanut ne sekä kirjoittanut niihin johdannon ja selitykset.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.

Kirja julkaistaan seuran vuosijuhlan yhteydessä perjantaina 18.1. klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki).