SKHS:n kevätkokous siirtyy

Hyvät SKHS:n jäsenet,

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokousta ei järjestetä aiemmin suunnitellun mukaisesti maanantaina 30.3. klo 17. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on lisäksi sulkenut Tieteiden talon, jossa kokous oli tarkoitus pitää, ainakin 13.4.2020 asti.

Seuran hallitus on päättänyt toimia siten, että puheenjohtaja ja sihteeri avaavat muodollisesti kevätkokouksen maanantaina 30.3., ja tapaamisessa todetaan, että vallitsevien olosuhteiden vuoksi kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat siirretään käsiteltäväksi jatkokokoukseen, joka pidetään elokuussa. Kokouksen tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – Uuden tutkimuksen ilta 2.3.2020

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 klo 17.15–20.00.

Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Sali 505.

Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen alkamisesta. Tämän merkkivuoden johdosta SKHS:n kevään esitelmäilta pureutuu tähän teemaan. Illan aikana kuulemme puheenvuoroja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluiden historiasta ja siitä, millaisia motiiveja keskustelun osapuolilla on ollut, miten valtiovalta on niihin suhtautunut ja millainen kirkkopoliittinen ja poliittinen merkitys oppikeskusteluilla on ollut.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme alustavaa ilmoittautumista tilaisuuteen 26.2.2020 mennessä joko ilmoittautumislomakkeen kautta https://forms.gle/tmkLFdanxnCHkJvv9 tai sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.

klo 17.15 Seuran puheenjohtaja dos. Juha Meriläinen avaa tilaisuuden

klo 17.20 Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka

Arkkipiispa Martti Simojoen pyrkimys 1960-luvulla saada yhteys Viron luterilaiseen kirkkoon edellytti ulkopoliittista harkintaa. Tie Moskovan patriarkaatin kautta oli ainoa vaihtoehto, mutta oppikeskusteluihin ryhtyminen Venäjän ortodoksikirkon kanssa sisälsi poliittisen riskin. Moskovan patriarkaatin tehtävä oli KGBn ohjauksessa vetää Suomen luterilainen kirkko Prahan kirkkojen rauhanfoorumin. Mikäli Simojoki olisi lähtenyt tälle tielle, se olisi ollut Suomelle poliittisesti vahingollista. Kun Simojoki väisti tämän, oppikeskusteluista tuli ulkopolitiikkaa, ei Suomen hallituksen ohjaamana, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ymmärryksen ansiosta.

klo 17.50 Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana

Oppikeskusteluilla on aina ollut oma agendansa, joka ei ole ollut irrallaan vallitsevista poliittisista tilanteista. Millä tavalla neuvottelujen sisältö heijastaa muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta? Millaista politiikkaa kirkot käyttävät näissä oppikeskusteluissa? Molemmat kirkot elävät oman kirkkonsa ja yhteiskuntansa historian muokkaamalla tavalla, eivätkä nämä siteet voi olla vaikuttamatta keskinäiseen kanssakäymiseen tänäkään päivänä.

klo 18.20 Kahvitauko

klo 18.40 Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka

Esitelmässä käsitellään Neuvostoliiton uskontopolitiikan kaksisuuntaista luonnetta, joka valottaa Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen taustaa. Sisällöllisesti esitelmä tarkastelee Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa yhtäältä julistetun valtiollisen uskonnonvapauden ja toisaalta näissä maissa valtaa pitäneen kommunistisen puolueen uskonnonvastaisen ideologian suhdetta.

klo 19.10 Yhteinen keskustelu
Keskustelun puheenjohtajana toimii Juha Meriläinen.
Tilaisuus päättyy noin klo 19.45.

Hakuilmoitus: SKHS hakee kustannusjohtajaa

HAKUILMOITUS

Suomen kirkkohistoriallinen seura hakee mukaan toimintaansa sivutoimista KUSTANNUSJOHTAJAA.

Seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Kustannusjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:

– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä

– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä

– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:

– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan pe 31.1.2020 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Anni Suni (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti helmikuun aikana.

Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään viikolla 7. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

KIRJOITTAJAKUTSU: Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2020!

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita uskonnon ja vallan liitoskohdista kristinuskon historiassa. Vallankäyttö on osa kaikkea ihmisten välistä toimintaa, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan toisten käyttäytymiseen – suoraan tai epäsuorasti. Valta saa toimimaan tai estää toimimasta; se voi pakottaa, rajoittaa, suostutella, velvoittaa tai ohjailla huomaamattomasti. Se voi ilmetä esimerkiksi poliittisena vallankäyttönä, taloudellisena toimintakykynä, moraalisena vaatimuksena tai hengellisenä auktoriteettina.

Myös kristinusko ja valta ovat kietoutuneet yhteen lukemattomin eri tavoin. Kirkot ja niiden sisällä vaikuttavat yksilöt tai ryhmittymät ovat käyttäneet poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta olleet myös monenlaisen vaikutuksen kohteina. Oli kyseessä sitten investituurariita tai puoluepolitiikka seurakuntavaaleissa, valtionkirkko tai Kirkkovaltio, paavillinen antikommunismi, vapautuksen teologia tai evankelikaalisen oikeiston lobbarit, uskontoa on vaikea erottaa vallankäytöstä. Vaikka vallankäyttö käsitetään usein ylhäältä tulevana saneluna – jossa uskonnonkin nähdään näyttelevän omaa osaansa – uskonto voi myös tuoda valtaa ruohonjuuritasolle voimaannuttamalla ja tarjoamalla vähemmistöille ja alistetuille resursseja vastustaa vallanpitäjiä ja esittää näille vaatimuksia. Teemanumeromme kysyy, keillä on ollut valtaa kristinuskon historiassa, miten valta on saatu ja miten se on ilmennyt.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  21.10.2019 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2020 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

 

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit

Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija,

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2020 aikana?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota sunnuntaihin 22.9.2019 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta.

Puhujaksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Glossa ry:n Uuden tutkimuksen iltaan

Tiedoksi erityisesti keskiajan ja kirkkohistorian tutkijoille!

Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Glossa ry järjestävät yhteistyössä Uuden tutkimuksen illan maanantaina 4. marraskuuta 2019, Tieteiden talolla Helsingissä. Illan teemana on ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”, ja esitelmän pitäjiä haetaan avoimella haulla.

Uuden tutkimuksen illat ovat perinteisesti esitelleet nimensä mukaisesti uutta tutkimusta vaihtelevista teemoista. Hakuun voivat osallistua kaikki aihepiirin äärellä olevat tutkijat, aina graduntekijöistä kokeneempiin tutkijoihin. Esitelmien pituus on puhujien määrästä riippuen 30–45 minuuttia ja tavallisesti esitelmän ohessa on mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun. Tilaisuus on suomenkielinen, esitelmät on yleensä pidetty suomeksi, mutta esitelmän voi pitää halutessaan myös ruotsiksi tai englanniksi.

Oletko kiinnostunut kertomaan omasta tähän aihepiiriin liittyvästä tutkimuksestasi? Lähetä lyhyt esittelyteksti tutkimuksestasi (noin 1500 merkkiä) osoitteeseen info(at)skhs.fi torstaihin 29.8. mennessä. SKHS:n ja Glossan edustajat valitsevat ehdotusten joukosta iltaan 2–3 esitelmää. Valinnoista kerrotaan haun päättymistä seuraavan viikon nro 36 aikana.

Lisätietoja antaa SKHS:n sihteeri Olli Saukko: info(at)skhs.fi

Väitöstilaisuus 11.5.2019: Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus

TM, FM Anna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee lauantaina 11.5.2019 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 238). Seura myy väitöskirjaa ennen väitöstilaisuutta ja väitöksen jälkeen kirja on saatavilla Tiedekirjasta.

Uuden tutkimuksen ilta ma 25.3.: ”Kirkko ja yhteiskunta Suomessa”

Tämän kevään Uuden tutkimuksen illan teemana on ”Kirkko ja yhteiskunta Suomessa”.

Maaliskuu 25.3.2019 klo 17.15–20.00 (Tieteiden talo, sali 404)

Huom! Tarjoilujen arvioimiseksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ti 19.3. mennessä seuraavan lomakkeen kautta: https://goo.gl/forms/SRDLZfLARDyjuWlb2
Vaikka ilmoittautuminen unohtuisi, esitelmiä saa tulla vapaasti kuuntelemaan.

Ennen Uuden tutkimuksen iltaa pidetään samassa salissa klo 16.30 seuran kevätkokous, johon kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita.

Illan aikana on kahvitauko, jossa on tarjolla pientä suolaista, ja lisäksi on myynnissä illan puhujien teoksia sekä muita teemaan liittyviä SKHS:n julkaisuja. Tervetuloa siis myös kirjaostoksille!

Ohessa esitelmien otsikot ja esittelyt:

* Yrjö Tala, Teologian tohtori:
Kirkon kipupisteet 100 vuotta sitten

Niin sanottu yhtenäiskulttuuri ei liene koskaan merkinnyt täyttä yhtenäisyyttä, sillä vastavirtaan kulkijoita on aina ollut – enemmän tai vähemmän. Osa suomalaisista jätti 1900-luvun alussa lapsensa kastamatta eikä taipunut enää papin vihittäväksi. Miten heille kävi yhteiskunnassa, missä kirkolla oli lähes monopoliasema väestökirjanpitäjänä ja avioliittoon vihkijänä? Kastamattomat jäivät ”suden” kirjoihin ilman kansalaisoikeuksia, ja ne parit, jotka oli vihitty muualla kuin papin edessä eivät saaneet täyttä tunnustusta avioliitolleen tai eivät saaneet sitä lainkaan. Valtion ja kirkon valtakoneistot toimivat hitaasti ja osin haluttomasti oikeudettomien hyväksi, mutta toimivat kuitenkin. Lyhyin askelin mentiin eteenpäin myös Venäjän Suomessa. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä toimia oli, että kumpikin epäkohta korjattiin.

* Ville Jalovaara, Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti:
Myrskyä ja mystiikkaa – luterilainen kirkko ja Suomen tasavallan presidentit

Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Dosentti Ville Jalovaara kertoo syyskuussa 2018 ilmestyneen tutkimuksensa Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko keskeisistä tutkimustuloksista.

* Mia Nieminen, Tohtorikoulutettava:
Asiantuntijat Pohjois-Suomen valtalehti Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kirjoituksissa 2010-2015

Vanhoillislestadiolaisuus päätyi vuosituhannen alussa historiansa intensiivisimmän mediahuomion kohteeksi. Yhteiskunnallinen keskustelu koski erityisesti liikkeen piirissä ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia, hoitokokouksia sekä naisten ja lasten asemaa. Myös opilliset kysymykset sekä liikkeen suhde kirkkoon ja yhteiskuntaan olivat esillä. Yhteiskunta, media, asiantuntijuus sekä vanhoillislestadiolaisuus elivät ajanjaksolla omien murroskausiensa keskellä. Muutosten myötä kokemuspohjaisen ja yhteiskunnallisen asiantuntijuuden rooli vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kysymyksissä kasvoi, minkä lisäksi naisasiantuntijat nousivat aiempaa enemmän esille. Aiemmin pääosin positiivisessa valossa näyttäytynyt liike oli esillä aiempaa kriittisemmän mediahuomion kohteena.

Vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus pe 18.1.2019

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivän aattona pe 18.1.2019, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy.

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden. Gradupalkinnon, uuden kunniajäsenyyden ja vuosikirjan julkistus

17.30 Vuosijuhlaesitelmä – Prof. Simo Heininen: Ambomaan kutsu ja kirous. Miksi ensimmäiset lähetyssaarnaajat epäonnistuivat?
– Heinisen teos ”Suomalaisen lähetystyön kriisi: Martti Rautasen kirjeet Carl Hugo Hahnille 1888–1895” julkaistaan vuosijuhlan yhteydessä.

19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e).

Huomaathan:
– Halutessanne osallistua illalliselle, ilmoitattehan sihteerille osallistumisesta ennakkoon su 13.1. mennessä: info(at)skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.
– Jos haluatte noutaa oman vuosikirjanne vuosijuhlasta, ilmoitathan tästä seuran kustannusjohtajalle kustannus(at)skhs.fi su 13.1. mennessä, jotta osaamme varata juhlaan sopivan määrän vuosikirjoja.

Vuosikirja 2018 – Vapaaehtoisuus ja osallisuus / Frivillighet och delaktighet

”Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.” (Sananl. 28:27)

Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Toisen hyväksi toimimisen juuret löytyvät muun muassa Jeesuksen kehotuksesta tehdä toisille se, mitä toivoisi itselle tehtävän. Kristillisessä ihmiskuvassa korostuu jokaisen ihmisen kutsua toimia Jumalan käsinä maailmassa.

Tässä vuosikirjassa käsitellään vapaaehtoisuutta ja osallisuutta sekä toisaalta niiden kääntöpuolia: rajoitteita, velvoitteita ja pakkoa. Kirjassa pohditaan sitä, miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta sekä millä tavoin kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa. Teos avaa näköaloja Suomen kirkkohistoriaan 1700-luvulta 1900-luvulle vapaaehtoisuuden sekä toisaalta osallisuutta rajoittavien tekijöiden ja velvoitteiden perspektiivistä, yksilötasolta kokonaisiin yhteisöihin.

Vuosikirjan 2018 tutkimusartikkelit:

Ella Viitaniemi: Yksi päätös, kaksi ratkaisua: Kangasalan ja Pirkkalan kivikirkkohankkeiden päätöksentekoprosessit 1750- ja 1760-luvuilla

Maare Paloheimo: Kauppiaat kahden kirkkokunnan kaupungissa: Helsinkiläisporvareiden kiista uuden luterilaisen kirkon palkka- ja ylläpitokustannuksista 1820-luvun lopussa

Jakob Dahlbacka: Den jungbergska kontroversen – Ett uttryck för pietismens mobiliserande kraft i 1850-talets Munsala?

Juha Koivulahti: Hengellinen vapaaehtoistoiminta Hyvinkään asemanseudulla 1858–1896

Matleena Sopanen: Maallikkosaarnaajan paikka – Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan saaneiden maallikoiden työala vuosina 1869–1923

Ilkka Huhta: Kun vapaus pakottaa – Pastori Ragnar Wegeliuksen lyhyt pappisura Suomen luterilaisessa kirkossa 1917–1924

Antti Luoma: Suomalainen Inkeri-herätys ja Kirkon Ulkomaanavun reagointi siihen 1988­–1992

CFP: CIHEC Annual General Meeting 11.–13.6.2019

CIHEC (Commission Internationale d’Histoire et d’Etudes du Christianisme, International Commission for Comparative Ecclesiastical History) järjestää 11.–13.6.2019 konferenssin Lyonissa, Ranskassa.

Konferenssiin toivotaan englannin- ja ranskankielisiä esitelmiä, yhteydenotot 31.12.2018 mennessä. Lisätietoja tämän linkin takaa ranskaksi ja englanniksi: http://www.cihec.org/conferences/

Suomen kirkkohistoriallinen seura on CIHECin jäsen.