Kirjoittajan arkisto: skhs

SKHS Helsingin Kirjamessuilla 22.–25.10.2015

Päiväys
Kirjoittanut

Tervetuloa 22.–25.10.2015 Helsingin Kirjamessujen osastolle 6 G 60 tutustumaan Teologisiin tieteellisiin seuroihin!

Osastolla esittäytyvät Suomen kirkkohistoriallinen seura, Suomen Eksegeettinen Seura, Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, Luther-Agricola-Seura, Diakonian Tutkimuksen Seura sekä Teologinen Aikakauskirja.

Yhteisosastollamme voit tutustua kirjoihimme, lehtiimme ja toimintaamme, osallistua arvontoihin sekä seurata mielenkiintoisia haastatteluja.

Ohjelmassa:

  • torstaista sunnuntaihin vaihtuvia kirjatarjouksia sekä aikakauslehtien vuosikertatilauksia alennettuun hintaan Teologisten tieteellisten seurojen kirjamessutarjoukset
  • torstaina 22.10. klo 17.00 alkaen yllätyspalkintojen arvonta
  • perjantaina 23.10. klo 17.00–17.30 köyhyystutkija Maria Ohisalon haastattelu suomalaisten huono-osaisuudesta
  • perjantaina 23.10. klo 18.00 alkaen yllätyspalkintojen arvonta
  • lauantaina 24.10. klo 13.00–13.30 historiantutkijat Juha Meriläinen ja Rose-Marie Peake keskustelevat yksilöistä ja yhteisöistä historiantutkimuksen kohteina
  • lauantaina 24.10. klo 15.00 alkaen yllätyspalkintojen arvonta
  • lauantaina 24.10. klo 16.00–16.30 Jaakko Heinimäki ja Ismo Dunderberg keskustelevat varhaisen kirkon harhaopeista
  • sunnuntaina 25.10. klo 15.00 alkaen yllätyspalkintojen arvonta
  • sunnuntaina 25.10. klo 16.00–16.30 historiantutkija Ilkka Huhta ja raamatuntutkija Niko Huttunen keskustelevat siitä, miten kirkko ja Raamattu näkyivät Suomen sisällissodassa 1918.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Tarjoukset Helsingin Kirjamessuilla 22.–25.10.2015

Syksyn 2015 Uuden tutkimuksen illat

Päiväys
Kirjoittanut

Syksyn Uuden tutkimuksen illat

2.11. Juutalaiset suomalaisten kristittyjen silmin 1900-luvun alkupuolella:
TM Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen ev-lut kirkossa 1918­-1932
VtT Timo Stewart: Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria

7.12.: Dosentti, FT Jyrki Paaskoski: Uusia tutkimusnäkökulmia Inkerin kirkon historiaan

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet. Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

Kirjanjulkistamistilaisuus 16.9. klo 17.15–18.30

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallinen seura toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi keskiviikkona 16. syyskuuta kirjauutuutensa Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet. På basis av Albin Simolins samling kompletterade och utgivna av Esko Häkli julkistamistilaisuuteen.

Tilaisuus pidetään klo 17.15–18.30 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Helsinki, Vuorikatu 3, 5B-kerros). Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista.

Teosta myydään sekä kirjanjulkistamistilaisuudessa että Tiedekirjassa ja sen verkkokaupassa.

Biskops_och_Etuk_Netti

Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet

Päiväys
Kirjoittanut

Esko Häkli Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet. På basis av Albin Simolins samling kompletterade och utgivna av Esko Häkli. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 231. Helsingfors, 2015. 445 s. ISBN 978-952-5031-81-2, ISSN 0356-0759. Pris 25 €.

Biskops_och_Etuk_NettiDet gamla Viborgska stiftet uppstod år 1554 och upphörde med sin verksamhet år 1713. Eftersom domkapitlets arkiv i Viborg förstördes i början av 1700-talet har protokollen samlats från de olika kyrkoarkiven. Från de ca 470 visitationer som forskningen kunnat identifiera har endast 130 visitationsprotokoll bevarats.

Protokollen från biskops- och prostvisitationer är viktiga förstahandskällor beträffande kyrkans verksamhet på lokal nivå inom undervisning och religiös uppfostran. De ger en konkret bild av den kyrkliga lokalförvaltningen samt kyrkans roll som övervakare av församlingsmedlemmarnas sedliga liv.

Förutom information om enskilda personer, om präster, ståndspersoner och allmogen, ger protokollen också en intressant inblick i hur vågorna från det storpolitiska livet, såsom det stora nordiska kriget, nådde även de mest avlägsna orterna i Finland.

Boken kan köpas från Tiedekirja

 

Esko Häkli Vanhan Viipurin hiippakunnan piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjat. Suomenkielinen johdanto

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta

Kirkkohistorian päivä 2015

Päiväys
Kirjoittanut

Kirkkohistorian päivä 25.9. kello 9-13

Tieteiden talo, Sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Ekumenia yhteiskunnan peilinä

Kirkkohistorian päivässä 2015 pureudutaan ajankohtaisiin ekumeenisiin kysymyksiin ja uusimpaan kirkkohistorialliseen, ekumeenista liikettä koskevaan tutkimukseen. Päivän esitelmät ovat englanniksi.

9.00–9.15 Avaus

9.15–10.30 Keynote

  • Keynote: Professor Thomas Bremer (Münster/Katolinen teologinen tiedekunta): Russia and the West: The Idea of a ’Russian World’ and the Russian Orthodox Church
  • Responssi: dr, director Kaisamari Hintikka (Geneve/LWF)

10.30–11 Kahvi

11.00–11.45 Sessio 1

  • TT Matti Peiponen: The Commission of the Churches on International Affairs: world politics and the ecumenical movement in the aftermath of the WW II
  • TT Jenni Krapu: Obstacles to ecumenism in Finland 1940-1960

12.00–12.45 Sessio 2

  • TT Heta Hurskainen: The Ecumenical Dialogue between the Finnish Lutheran Church and the Russian Orthodox Church (1970-2014) as a Period Piece
  • TT Antti Laine: The WCC Programme to Combat Racism as an answer to the call for social justice in the 1960s

Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen oheisen e-lomakkeen kautta 20.9. mennessä kahvitarjoilujen mitoittamiseksi ja mahdollisista muutoksista ilmoituksen saamiseksi sähköpostitse: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/63036/lomake.html

Lisätietoja seuran sihteeriltä: info[at]skhs.fi

Tervetuloa!

Toimitukset-sarjaan 2016 julkaisuja

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallinen seura tekee arviota ensi vuonna toimitusten sarjaan mahdollisesti tulevista teoksista. Mikäli olet suunnittelemassa julkaisua ensi vuodelle ja arvelet, että SKHS olisi yksi kustantajavaihtoehto, pyydän laittaamaan asiasta tietoa 15.8. mennessä seuran sihteerille osoitteeseen (info[at]skhs.fi) ja alustavan otsikon/työnimen.

Call for Contributions: The Reformation 500 years

Päiväys
Kirjoittanut

The Yearbook of the Finnish Society of Church History 2016

The Reformation: 500 Years

The year 2017 marks the 500th anniversary of the Reformation. The Finnish Society of Church History is now calling for writers to contribute to the yearbook of 2016. The theme of the yearbook is Reformation and its impact, and we invite discussion of the theme from various perspectives. How and why did the Reformation begin and what were its consequences? How did the upheavals of the 16th century affect the Catholic Church? Recent scholarship has entertained the concept of the ‘long Reformation’, but what does that mean? How gendered is the historiography of the Reformation; what was the role of women in what has been largely labeled as a men’s project? In what ways has the Reformation been interpreted by posterity?

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. It contains peer-reviewed articles, overviews of contemporary issues, and reviews. The yearbook’s release date is 19th of January 2017, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus). The publication of the book thus opens the jubilee year of the Reformation.

We welcome scholarly articles (max. 65.000 characters including spaces), surveys and reports (max. 10.000 characters including spaces) as well as book, film, exhibition and other culture reviews (max. 6.000 characters including spaces). You may attach images (e.g. photographs or tables) to the articles, surveys and reports. We accept submissions in Finnish, Swedish and English. If you wish to write in another language, please contact the editors.

Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala @ gmail.com) by 30th September, 2015. The abstract should explain what is new about the article, whether it be the source material, method or perspective. Everyone who has submitted a proposal will be informed of the result by the end of October. The deadline for the accepted articles is 15th April, 2016, after which they go through a referee process.

If you wish to submit a survey, a report or a review, please contact Olli Lampinen-Enqvist (olli.lampinen @ helsinki.fi) as soon as possible but by the end of 2015 at the latest.

Kirjoittajakutsu: Reformaatio 500 vuotta -teemavuosikirja

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016

Reformaatio 500 vuotta

Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu nyt kirjoittajia vuoden 2016 teemavuosikirjaansa. Vuosikirjassa käsitellään reformaatiota ja sen vaikutushistoriaa eri näkökulmista. Mistä ja miksi reformaatio alkoi ja mitä seurauksia sillä on ollut? Mitä katolisessa kirkossa tapahtui 1500-luvun mullistusten jälkeen? Historiantutkimuksessa on alettu puhua pitkästä reformaatiosta, mutta mitä se tarkoittaa? Kuinka sukupuolittunut reformaation historiakuva on ja mikä rooli naisilla oli miesten projektiksi leimautuneissa kirkon uudistusvaatimuksissa? Miten jälkipolvet ovat tulkinneet reformaation perintöä?

Seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Se sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin pureutuvia kirjoituksia sekä arvosteluja. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Näin reformaatiota käsittelevä teemavuosikirja ilmestyy juhlavuoden alkajaisiksi.

Vuoden 2016 teemavuosikirjaan ovat tervetulleita tieteelliset artikkelit (maksimissaan 65 000 merkkiä välilyönteineen), kirjoitukset ja katsaukset (maks. 10 000 merkkiä välilyönteineen) sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut (maks. 6 000 merkkiä välilyönteineen). Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista artikkeleista voi neuvotella toimittajien kanssa.

Abstrakti suunnitellusta artikkelista lähetetään sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle, piia.latvala @ gmail.com, 30.9.2015 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi uutta, esimerkiksi siinä käytetty lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä tuloksesta. Hyväksyttyjen artikkeleiden tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.4.2016, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin, olli.lampinen @ helsinki.fi, mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.

 

 

 

Huhtikuun Uuden tutkimuksen ilta 13.4.

Päiväys
Kirjoittanut

Huhtikuun Uuden tutkimuksen ilta järjestetään maanantaina 13.4. kello 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B kerros). Tohtorikoulutettava Jelisei Heikkilä esitelmöi aiheesta:

Avioerokäytäntöjen kirkko-oikeudelliset uudistukset Venäjän ortodoksisen kirkon 1917–1918 kirkolliskokouksessa

Tultaessa 1900-luvulle Venäjän avioliittolaki oli eurooppalaisiin maihin verrattuna hyvin tiukka. Laillisesti valtio tunnusti vain virallisten uskonnollisten yhteisöjen avioliitot. Avioeroa ennen vuoden 1918 vallankumousta oli hyvin vaikeaa saada. Valtio hyväksyi avioeron vain niissä tapauksissa, joissa Pyhä synodi oli niitä puoltanut. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että esimerkiksi vuonna 1913 Venäjän keisarikunnassa 98,5 miljoonaa ortodoksia kohden haettiin 3 791 valtion hyväksymää avioeroa (0,038%). Uskonnonvapausuudistus 17. huhtikuuta vuonna 1905 uudisti myös avioliittolakia: eri uskonnollisten tunnustusten väliset avioliitot sallittiin, jonka seurauksena alkoi laaja keskustelu siviiliavioliiton käyttöönotosta.

Erilaiset suunnitelmat ja näkemykset avioeroprosessien reformoimisesta jatkuivat aina vuoteen 1916 saakka, kunnes ne lopulta siirtyivät vuosien 1917–1918 kirkolliskokouksen päätettäväksi. Vuosien 1917–1918 Venäjän ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen kirkko-oikeusjaostossa laajaa keskustelua aiheutti hyväksyttävät määritelmät avioerosyistä. Kokouksen akateemikot – piispat, juristit, Pyhän synodin yliprokuraattori ja suurin osa papistosta olivat avioerosyiden määritelmien laajentamisen kannalla. Samalla he kannattivat myös avioeroprosessin osittaista siirtämistä maalliseen tuomioistuimeen. Kokoukseen osallistuneet maaseutuedustajat, sekä maaseudulla toiminut papisto olivat sen sijaan uudistusten jyrkkiä vastustajia.

Venäjän keskustoimeenpanokomitea ja kansanneuvoston komissaarit säätivät 16. joulukuuta 1917 uudistetun lain koskien avioeroa ja siviiliavioliittoa. Uudistetussa laissa ei osoitettu mahdollisiin avioerosyihin, riitti että kaksi osapuolta päättivät erota. Tämä loi suuren ristiriidan vallinneeseen käytäntöön, jossa avioliittoa pidettiin kirkollisena toimituksena, sakramenttina joka on ortodoksisen kirkon mysteerio.

Kirkko ei ehtinyt käydä loppuun aloittamaansa kirkko-oikeudellista keskustelua tulevasta avioeromallista, vaan se oli pakotettu käsittelemään valtion uutta avioerolakia. Vuosien 1917–1918 kirkolliskokousta valmisteleva aika näkyi muun muassa piispojen, sekä eri kirkollisten tahojen keskusteluna kirkollisissa ja maallisissa lehdistöissä. Niissä esitettiin useita näkemyksiä ja malleja, kuinka vanhentunutta avioero -ja avioliittolakia tulisi uudistaa. Itse vuosien 1917–1918 kirkolliskokouksessa pyrittiin käytännössä ratkaisemaan edellä mainitut ongelmat ja löytämään uusia kirkollisen avioelämän malleja uudessa uskonnottomassa yhteiskunnassa.

Kirkollinen avioliittoinstituutio joka oli koko 1800- ja 1900-luvun alun oikeuslaitoksen suojelema tuhoutui vallankumouksen myötä. Avioerokäytännön uudistamisella oli kuitenkin paradoksaalinen tavoite Venäjällä – säilyttää kristillisen perheen yhtenäisyys