Tiia Päivärinnan gradu palkittiin SKHS:n gradupalkinnolla

Suomen kirkkohistoriallinen seura on myöntänyt 19.1.2022 gradupalkinnon TM Tiia Päivärinnalle gradustaan ”Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itsensä oikeuttamisen keinot aviomiehen kuoleman jälkeen vuosina 1548–1557”. Itä-Suomen yliopiston teologisella osastolla valmistunut gradu löytyy avoimesti julkaistuna: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/25592

Päivärinta tarkastelee pro gradu –tutkielmassaan Katharina Schütz Zellin toimijuutta ja itsensä oikeuttamista kahdessa Zellin tuottamassa tekstissä tämän leskeksi jäämisen jälkeen. Lähdemateriaalina ovat Schütz Zellin saarna aviomiehensä haudalla vuonna 1548 ja julkinen kirje Strasbourgin kaupungille vuonna 1557.

Gradupalkinnon myöntämisperusteissa on todettu, että tutkielma on toteutettu erittäin johdonmukaisesti ja ansiokkaasti. Se hyödyntää analyysimenetelmänä retoriikantutkimusta, mikä on relevantti valinta kysymyksenasetteluun nähden. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa Schütz Zellin toiminta-ajan loppupuolesta ja osoittaa, miten hänen on ollut mahdollista toimia julkisena uskonnollisena toimijana aviomiehen kuoleman jälkeen. Tutkielma on selkeästi ja erittäin hyvin rajattu ja tekijän fokus säilyy koko tutkielman ajan. Päivärinta hyödyntää lähdemateriaaliaan ansiokkaasti ja saa niistä paljon irti. Esimerkkien paljous ja tekijän analyysi luo nykylukijalle elävän kuvan Schütz Zellin persoonasta.

Tutkielma osoittaa tekijän hallitsevan hienosti tutkimuksen tekemisen olennaisuudet. Hän onnistuneesti paikantaa itsensä niin kansainväliseen kuin kotimaiseen tutkimuskenttään. Päivärinta tuottaa tutkielmallaan uutta tutkimustietoa reformaatioajan naisten toimijuudesta ja tavoista oikeuttaa itseään ja omaa toimijuuttaan, ja tätä kautta ylipäänsä kyseisen ajan yhteiskunnasta.

Lue lisää gradusta blogista: http://www.skhs.fi/strasbourgin-kirkkoaidin-tarina-katharina-schutz-zellin-toimijuus-ja-itseoikeutus-aviomiehen-kuoleman-jalkeen/

Vuosikirja 2021 – Kriisit kristinuskon historiassa

Kriisit kristinuskon historiassa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2021 (111) / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2021 (111). Toim. Petra Kuivala, Olli Lampinen-Enqvist & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2021. 288 sivua. ISBN 978-952-7455-00-5. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2021 vuosikirja Kriisit kristinuskon historiassa tarkastelee uskonnon ja kriisitilanteiden yhtymäkohtia. Artikkelit käsittelevät paitsi uskonnollisten yhteisöjen sisäisiä tulkintoja kriiseistä myös moninaisia historian vaiheita, joissa erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit ovat heijastuneet kirkkoihin ja niiden jäseniin. Luonnonmullistukset, onnettomuudet ja yhteiskunnallisten valtasuhteiden vaihtelut ovat muovanneet uskonnollista kokemusta, ja uskonnollinen kokemus on tarjonnut selitysmalleja kriisitilanteisiin. Uskonnolliset instituutiot, yhteisöt ja yksilöt ovat kokeneet myös sisäisiä kriisejä, joihin on haettu ratkaisuja esimerkiksi katumuksen kautta sekä uusia toimintamalleja luomalla. Yhdistävä tekijä vuosikirjan artikkeleissa onkin kriisitilanteiden luoma jännite jatkuvuuden ja muutoksen rajapinnoilla.

Kirja sisältää artikkelit:

  • OUTI SIHVONEN: Persecution, Epidemic and Schism: Cyprian’s Third Century Crisis
  • KIRSI SALONEN & REIMA VÄLIMÄKI: Kriisi ja mahdollisuus: verkostoanalyysin näkökulma Bonifatius IX:n kuuriaan lännen suuressa skismassa
  • IGNACIO URÍA: Crisis and Renewal in the Cuban Catholic Church during the First American Occupation. The Role of Apostolic Delegate Placide Chapelle, 1898–1905
  • AULI SAARSALMI-PAALASMAA: Seventh-day Adventists’ Earthquake Special and Alternative Perspectives on the 1906 San Francisco Earthquake
  • IRMA TAPANINEN: Totuuden etsijä – Algoth Untolan uskonnollinen epäily ja kirjailijuuden kriisi
  • JUHA KOIVULAHTI: Suuren tuntemattoman edessä – kriisituen tuleminen osaksi Suomen puolustusvoimien sotilaspapiston tehtävänkuvaa 1990-luvulla
  • MIKKO KETOLA: Jan Aartsin tapaus Helsingin katolisessa hiippakunnassa 2000-luvun alussa
  • OLLI SAUKKO: Amerikkalaiset juutalaiset, Obaman perintö ja Yhdysvaltain presidentinvaalit Commentary-lehdessä 2015–2016

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 242. Helsinki, 2021. 253 sivua. ISBN 978-952-5031-99-7.

Mikä on raamatullista? Valtiokirkko vai kansanusko? Ovatko körttiläiset kerettiläisiä? Mikä ihmeen evankelikaalisuus?

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa valaisee suomalaisen kirkkohistorian keskeisiä termejä, sanoja ja käsitteitä käsitehistorian näkökulmasta. Teoksessa monet itsestään selvänä pidetyt kirkkohistorialliset ilmiöt paljastuvat käsitehistoriallisen analyysin valossa sekä julkisen argumentaatiokamppailun tuloksiksi että merkityksiltään kulttuurisiksi ja aikasidonnaisiksi.

Kirjassa kokeneet kirkkohistorian tutkijat tarkastelevat itselleen tuttuja historian ilmiöitä käsitehistorian metodein ja haastavat myös näin aiempia käsityksiä tutuista kirkkohistoriallisista ilmiöistä.

Ajallinen yhtymäkohta useimpien käsitteiden kesken on 1800-luvun puolimaissa alkaneessa suomalaisen julkisen kulttuurin murroksessa. Kun suomen kielen sanastoa ja niiden myötä käsitteistöä sekä synnytettiin että uusinnettiin, myös kirkkohistorian käsitteistö oli murroksessa.

Teos on suunnattu paitsi historiantutkijoille, teologeille ja opiskelijoille myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kirkoista ja kirkollisista käsitteistä. Kirja on sekä itsenäinen kokoelma että osa Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisemaa trilogiaa; sitä voi lukea myös rinnakkain Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus (2011) ja Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit (2013) -teoksien kanssa.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Vuosijuhla 2022 pidetään etäyhteyksin

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä, ke 19.1.2022, kello 17.15–19. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Korona-tilanteesta johtuen vuosijuhla pidetään, tälläkin kertaa, ainoastaan virtuaalisesti zoom-verkkoyhteyden välityksellä. Linkki tapahtumaan:

https://helsinki.zoom.us/j/61280786904?pwd=SHRTQi96RW5ON1BJOFVZVy91YWhNdz09

Vuosijuhlaesitelmän pitää yliopistonlehtori, taidehistorian dosentti Elina Räsänen, joka on myös SKHS:n hallituksen jäsen. Aiheena on ”Kuvakalsketta? Maskun kirkon myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi ja sen uudistaminen.”
Esitelmä käsittelee Maskun kirkossa olevaa, vuoden 1500 tienoilla valmistunutta alttarikaappia. Tämä esine uudistettiin 1700-luvun alussa sopimaan sen käyttöön luterilaisessa kirkossa. Esitelmässä tarkastellaan myös laajemmin keskiajan katolisen taiteen myöhempiä vaiheita kuvakalske-käsitteen avulla.
Lisäksi Vuosijuhlassa julkistetaan Vuosikirja 2021 Kriisit kristinuskon historiassa sekä juhlistetaan seuran uusinta toimitusten sarjan julkaisua Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa, joka ilmestyi vuoden vaihteessa. Niin ikään Vuosijuhlan ohjelmaan kuuluu seuran gradupalkinnon julkistus.
OHJELMA:
  • Avaussanat, seuran puheenjohtaja Juha Meriläinen
  • Gradupalkinnon saajan julkistaminen
  • Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa ­-kirjan esittely
  • Kriisit kristinuskon historiassa -teemaisen vuosikirjan 2021 julkistus
  • Kunniajäsen Pentti Lempiäisen muistosanat
  • Vuosijuhlaesitelmä: Kuvakalsketta? Maskun kirkon myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi ja sen uudistaminen. Yliopistonlehtori, taidehistorian dosentti Elina Räsänen.
  • Mahdollisuus kysymyksiin ja keskustelu
  • Tilaisuus päättyy viimeistään klo 19.00.

Seuraa ja osallistu Kirkkohistorian päivää suoratoiston kautta

Kirkkohistorian päivää, 3.12., on mahdollista seurata Youtubesta suoratoiston kautta: https://youtu.be/GzwLe4VDNgE

Kysymyksiä esitelmöitsijöille voi lähettää tapahtuman aikana padlet-sivuston kautta: https://padlet.com/sinimikkola/8244x3p0twl7e7ff 

PÄIVÄN OHJELMA

9.15 Tapahtuman avaus. Seuran edustaja, yo-lehtori Sini Mikkola

9.30 Prof. Simo Heininen Matka Afrikkaan. Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870, jonka SKHS on julkaissut syyskuussa 2021 toimitustensa sarjassa

9.45–10.15 Keynote, dos. Anu Koskivirta Varhaismodernin ajan kuolemanrangaistukset – tutkimuseettisiä ulottuvuuksia

10.15-10.30 Keskustelua

10.30-10.50 Esitelmä 2: väitöskirjatutkija, TM Tuomo Törmänen Tutkimuskohteena uskonnollisen vakaumuksen identifioiminen ja tutkimusetiikka

10.50–11.00 Kommentti, yo-lehtori Aini Linjakumpu

11.10-11.30 Esitelmä 3: dos. Tarja-Liisa Luukkanen Tutkimus ja tutkimusetiikka vai valta ja tulkintavalta  – huomioita suomalaisen kirkkohistorian historiasta

11.30–11.40 Kommentti, dos. Jari Eilola

11.40–12.45 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.20 Esitelmä 4: FT Rose-Marie Peake Uuden ajan alun nunnista, queer-luennasta ja etiikasta

13.20–13.30 Kommentti, dos. Päivi Salmesvuori

13.30–13.50 Esitelmä 5: väitöskirjatutkija, FM Katja Weiland-Särmälä Pappisperheen aineeton perintö -kysymyksiä sukuarkiston äärellä.

13.50–14.00 Kommentti, prof. Charlotta Wolff

14.00–14.30 Kahvit

14.30–15.30 Paneelikeskustelu, mukana esitelmöitsijät

Strasbourgin kirkkoäidin tarina – Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itseoikeutus aviomiehen kuoleman jälkeen

Tiia Päivärinta

Ilman aiempaa tietoani ja harkintaani ovat suuni ja sydämeni auenneet teille, enkä kykene hillitsemään itseäni. Olen julistanut teille kaikki Jumalan neuvot, jotka Hän on minulle paljastanut.

Näin saarnasi reformaattori Katharina Schütz Zell aviomiehensä haudalla vuonna 1548. Katharina Schütz Zell (1498–1562) oli strasbourgilaiseen käsityöläisperheeseen syntynyt tyttö, joka sai nuoruusvuosinaan opetusta kotonaan ja oppi muun muassa lukemaan ja kirjoittamaan. Schütz Zell kiinnostui uskonasioista nuorena, ja tutkittuaan Raamattua ja reformaatiovaikuttajien tekstejä hän kääntyi evankeliseen uskoon jo vuoden 1521 tienoilla.

Schütz Zell oli alun perin suunnitellut elävänsä itsenäistä elämää hyläten ajatuksen avioliiton solmimisesta. Evankelisen ajattelutavan mukaisesti Schütz Zell kuitenkin alkoi uskoa pystyvänsä toteuttamaan kutsumustaan palvella seurakuntaa ja levittää omia näkemyksiään uskosta parhaiten avioliitossa. Niinpä hän avioitui vuonna 1523 pastori Matthäus Zellin kanssa. Zelleistä tuli yksi ensimmäisistä protestanttisista pappispariskunnista, ja he toimivat suunnannäyttäjinä protestanttisen pappilakulttuurin syntymiselle Strasbourgissa. He kohosivat pariskuntana keskeiseen asemaan yhteisön uskonnollisen elämän johtajina ja muun muassa köyhäinhoitotyön merkittävinä edistäjinä. Tämän lisäksi Schütz Zell oli tuottelias kirjoittaja, ja hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa saarna, apologia, sielunhoidollisia tekstejä ja kirjeitä. Zellit hoitivat Matthäuksen pappisvirkaa yhdessä, mikä tarkoitti sitä, että myös Katharinan toimijuus ulottui laajasti kodin ulkopuolelle. Koska naisen julkista toimijuutta ei pidetty 1500-luvulla sopivana, sai Schütz Zell osakseen runsaasti kritiikkiä.

Keskeinen käännekohta Schütz Zellin elämässä oli aviomiehen kuolema vuonna 1548. Tämä mullisti Schütz Zellin elämän. Aiemmin hän oli saattanut toimia aviomiehensä arvostetun aseman turvin yhteisen viranhoidon nimissä. Leskeksi jäätyään hänen oli perusteltava toimintansa uudella painokkuudella sekä tukijoilleen että vastustajilleen. Oikeutuksen hän löysi monesta eri näkökulmasta. Keskeinen keino oli esimerkiksi oman nöyryyden ja vaatimattoman palvelijan roolin korostaminen. ”No niin rakkaat ystävät, olen pidätellyt teitä jo liian kauan. Älkää ärsyyntykö minuun: sydämeni on täynnä suuria murheita – suu puhuu sen mikä sydämestä virtaa.” Sitaatti on Schütz Zellin saarnasta aviomiehensä haudalla ja ilmentää hänen haluaan korostaa nöyrän naisen asemaa, mikä oli tärkeää kahdesta syystä. Nöyryys sai Schütz Zellin toiminnan näyttämään enemmän naisiin kohdistuneita käyttäytymisvaatimuksia vastaavalta. Toiseksi Schütz Zell pyrki tekemään yleisölleen selväksi, että oli Jumalan palveluksessa oleva kuuliainen nainen, ei suinkaan valtaa tavoitteleva rettelöitsijä.

Schütz Zellistä tuskin voidaan puhua mainitsematta hänen tekemäänsä köyhäinhoitotyötä. Hän vastaanotti kotiinsa uskonnollisia pakolaisia muista kaupungeista, hoiti sairaita, auttoi köyhiä ja vieraili vankien luona. Köyhäinhoitotyö sai alkunsa avioliiton aikana, mutta jatkui Schütz Zellin jäätyä leskeksi aina hänen kuolemaansa saakka. Schütz Zellin köyhäinhoitotyöllä oli kaksi puolta. Yhtäältä hän käytti harjoittamaansa hyväntekeväisyyttä keinona oikeuttaa muuta julkista toimintaansa, kuten kirjoittamista. Toisaalta Schütz Zellin täytyi myös pystyä perustelemaan asemansa Strasbourgin kaupungin köyhäinhoitotyön merkittävänä hahmona. Schütz Zell itse kuvasi työtään seuraavasti: ”Otin vastaan pakolaisia sekä köyhiä, autoin ylläpitämään kirkkoa, ja tein hyvää heille kaikille omalla kustannuksellani ilman kenenkään taloudellista tukea; suojelin rehellisiä saarnaajia ja vieraita.” Kyseinen sitaatti korostaa Schütz Zellin pyrkimystä tuoda esille oman toimijuutensa hyödyt yhteisölle. Schütz Zellin ajatuksena oli korostaa yhteisölle hyödyllistä toimintaa, jolloin hänen muu toimintansa olisi hyväksyttyä ikään kuin hoivaamistyön ohella.

Schütz Zell kohtasi paljon kritiikkiä julkisen roolinsa vuoksi. Hän muun muassa ajautui julkiseen konfliktiin aviomiehensä entisen kollegan Ludwig Rabusin kanssa. Schütz Zell kiisteli julkisessa kirjeenvaihdossaan Rabusin kanssa muun muassa oikeasta uskontulkinnasta. Kirjeessään Rabusille vuonna 1557 Schütz Zell joutui myös puolustamaan oikeuttaan toimia nimenomaan sukupuolensa näkökulmasta. ”En ole toiminut kuten naiselta odotetaan, mutta olen uskollisesti toiminut niiden odotusten mukaan, jotka Jumala on lahjana minulle pyhän hengen välityksellä suonut, suurella ilolla ja vaivalla päivin ja öin.” Schütz Zell tiedosti asemansa ongelmallisuuden sukupuolensa kannalta. Siksi hän pyrki vastaamaan osakseen saamaansa kritiikkiin siirtämällä vastuun omasta toiminnastaan Jumalalle samalla ikään kuin häivyttäen sukupuolensa merkitystä. Kyseinen keino oli tyypillinen etenkin ajan naistoimijoille. Siirtämällä vastuun omasta toiminnasta Jumalalle Schütz Zell vetosi kaikkien kristittyjen ylimpään auktoriteettiin, joka oli tehokas keino puolustautua vastustajien arvostelulta. Sukupuolen merkitys väheni, koska toiminnan taustalla oli Jumala eikä ihminen itse.

Edellä on esitelty muutama reformaattori Katharina Schütz Zellin itseoikeutuksen keinoista. Lisäksi hän käytti monenlaisia muitakin perusteluja rakentaessaan omaa auktoriteettiaan ja valta-asemansa oikeutusta. Schütz Zell muun muassa vetosi Raamattuun, muihin oppineisiin reformaattoriauktoriteetteihin ja omaan toimintaansa menneisyydessä. Schütz Zellin näkemys itsestään kirkkoäitinä, Jumalan valitsemana työkaluna maan päällä, laajat verkostot, jotka ylittivät tunnustuskuntien väliset rajat sekä asema köyhäinhoitotyön merkkihenkilönä muodostivat hänelle vahvan itseymmärryksen, jonka avulla hän oli valmis vastaamaan saamaansa kritiikkiin ja jatkamaan toimintaansa siitä huolimatta.

Enemmän Schütz Zellin toimijuudesta ja itseoikeutuksesta löytyy Itä-Suomen yliopistossa teologian osastolla tekemästäni gradusta Katharina Schütz Zellin toimijuus ja itsensä oikeuttamisen keinot aviomiehen kuoleman jälkeen vuosina 1548-1557.

Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870

Simo Heininen. Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 241. Helsinki, 2021. 97 sivua. ISBN 978-952-5031-98-0.

Martti Rautanen (1845–1926) oli inkeriläisen maaorjan poika. Hänestä tuli merkittävin niistä kymmenestä lähetyssaarnaajasta, jotka aloittivat työnsä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.

Päiväkirjan ensimmäinen osa alkaa lokakuussa 1868 ja päättyy toukokuuhun 1870, jolloin lähetit saapuivat Ambomaalle. Sen jälkeen Rautanen jatkoi päiväkirjaansa saksaksi, morsiamensa ja vaimonsa Friedan kielellä. Viimeinen merkintä on 27. huhtikuuta 1925, jolloin ensimmäiset Ambomaan papit vihittiin.

Laajat saksankieliset päiväkirjat ovat tärkeä ja runsaasti käytetty Namibian varhaisen historian ja etnografian lähde.

Päiväkirjojen nyt julkaistava alkuosa kertoo matkasta Afrikkaan ja runsaan vuoden oppiajasta saksalaisella lähetysasemalla. Se on kirjoitettu suomeksi. Äidinkieltään venäjää Rautanen käytti kertoessaan kosinnastaan ja seurustelustaan. Päiväkirja antaa kuvan herkän, mutta päämäärästään tietoisen 23-vuotiaan nuorukaisen havainnoista ja mielenmaisemasta ennen saapumista lähetysalueelle.

Simo Heininen on aiemmin julkaissut kokoelman Martti Rautasen kirjeitä Carl Hugo Hahnille vuosilta 1888–1895 (SKHST 237).

Kirja on saanut avustusta Suomen Lähetysseuran tutkimusrahastosta sekä TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.

Kirkkohistorian päivä 3.12. Historia, uskonto ja tutkimusetiikka (PÄIVITETTY 30.11.)

SKHS järjestää Kirkkohistorian päivän perjantaina 3.12.2021 teemalla Historia, uskonto ja tutkimusetiikka.

Tilaisuus järjestetään hybridimallina. Tämänhetkisestä korona-tilanteesta johtuen toivomme, että mahdollisimman moni osallistuisi tapahtumaan etäyhteydellä:

Suoratoisto Youtubessa: https://youtu.be/GzwLe4VDNgE
TAI
Etäyhteys tapahtumaa zoomin kautta: https://us06web.zoom.us/j/82531352119?pwd=ako1UHI2elp0NG11NXMrQytmczdTZz09

Kysymyksiä esitelmöitsijöille voi lähettää tapahtuman aikana padlet-sivuston kautta: https://padlet.com/sinimikkola/8244x3p0twl7e7ff 

Tapahtuma järjestetään muutoin suunnitellun ohjelman mukaisesti, mutta päivän päätteeksi suunniteltu ekskursio Kansallismuseon Toista maata näyttelyyn on peruttu. Tavoitteena on, että ekskursio voitaisiin toteuttaa ensi keväänä.

Tämänhetkiset rajoitukset eivät – ainakaan vielä – estä osallistumasta tapahtumaan tapahtumapaikalla, Tieteiden talon väistötiloissa, Helsingin Kauppakorkeakoulun vanhassa talossa, salissa A300 (Runeberginkatu 14-16). Tämän osalta tilanne saattaa kuitenkin muuttua hyvinkin nopealla varoitusajalla. Vahva suositus on, että erilaiset tapahtumat pidettäisiin pieninä, minkä vuoksi toivomme, että Kirkkohistorian päivään osallistutaan ensisijaisesti etäyhteydellä.

 

PÄIVÄN OHJELMA

9.15 Tapahtuman avaus. Seuran edustaja, yo-lehtori Sini Mikkola

9.30 Prof. Simo Heininen Matka Afrikkaan. Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870, jonka SKHS on julkaissut syyskuussa 2021 toimitustensa sarjassa

9.45–10.15 Keynote, dos. Anu Koskivirta Varhaismodernin ajan kuolemanrangaistukset – tutkimuseettisiä ulottuvuuksia

10.15-10.30 Keskustelua

10.30-10.50 Esitelmä 2: väitöskirjatutkija, TM Tuomo Törmänen Tutkimuskohteena uskonnollisen vakaumuksen identifioiminen ja tutkimusetiikka

10.50–11.00 Kommentti, yo-lehtori Aini Linjakumpu

11.10-11.30 Esitelmä 3: dos. Tarja-Liisa Luukkanen Tutkimus ja tutkimusetiikka vai valta ja tulkintavalta  – huomioita suomalaisen kirkkohistorian historiasta

11.30–11.40 Kommentti, dos. Jari Eilola

11.40–12.45 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.20 Esitelmä 4: FT Rose-Marie Peake Uuden ajan alun nunnista, queer-luennasta ja etiikasta

13.20–13.30 Kommentti, dos. Päivi Salmesvuori

13.30–13.50 Esitelmä 5: väitöskirjatutkija, FM Katja Weiland-Särmälä Pappisperheen aineeton perintö -kysymyksiä sukuarkiston äärellä.

13.50–14.00 Kommentti, prof. Charlotta Wolff

14.00–14.30 Kahvit

14.30–15.30 Paneelikeskustelu, mukana esitelmöitsijät

PERUTTU 16.15 Ekskursio Kansallismuseon Toista maata näyttelyyn. Oppaana näyttelyn suunnittelussa mukana ollut kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.

Kirjoittajakutsu Vuosikirjaan 2022 Uskonto ja arjen historiat

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja

Kirjoittajakutsu

Uskonto ja arjen historiat

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan artikkeleita aiheella uskonto ja arjen historiat.

Vuosikirjan teema kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arkeen liittyvät läheisesti esimerkiksi työ ja vapaa-aika, koti, terveys ja toimeentulo. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä – iltarukouksesta yhdistystoimintaan ja kirkollisista toimituksista hengellisiin yhteisöihin. Arki muodostaa sekä konkreettisen että kuvitteellisen tilan, jossa uskonto elää subjektiensa kautta. Siten arki on myös eletty kokemus, joustava ja moniulotteinen ympäristö uskonnon harjoittamiselle ja kokemiselle.

Teemanumero kysyy myös, millaisista lähteistä nousevat arjen historioiden äänet. Millaiset historialliset aineistot tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa? Tarkastelun kohteena voivat olla kirjalliset, suulliset tai aineelliset lähteet. Historiallisiin aineistoihin läheisesti liittyen vuosikirja toivoo myös artikkeliehdotuksia, jotka keskustelevat arjen tutkimuksen metodologiasta. Miten arkea voidaan tutkia? Kenen arkea ovat historiat, joita kristinuskon piirissä tutkitaan? Pohdittavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi toimijuus arjen kontekstissa, lähteiden rakentaman hierarkian uudelleen järjestäminen tai uudet teoreettiset lähestymistavat arjen ja uskonnon tarkastelemiseen.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 25.10.2021 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2022 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2022 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot: 

Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit

Annaleena Sevillano, katsaukset ja kirja-arviot

Sähköposti: vuosikirja[at]skhs.fi

 

The Yearbook of the Finnish Society of Church History

Call for Papers

Religion and the Histories of the Everyday

We are calling for contributions on the topic of Religion and the Histories of the Everyday.

The everyday may be considered through an emphasis on the quotidian life, the ordinary, and the usual. The everyday is marked by overlapping dynamics such as those of work and leisure as well as the domestic sphere and public life. Religion, too, claims a potent role in the quotidian: from domestic religious practices to spiritual expressions and more institutional agencies, the everyday creates a space, both concrete and imaginary, in which religion is performed and practiced by active subjects interweaving religion into their quotidian contexts. As such, the everyday is also a lived experience, a fluid and multifaceted environment for practicing and performing religion.

Additionally to approaching the many histories centering the quotidian life, the yearbook also considers the study of the everyday from historiographical and methodological perspectives. What sorts of historical data do we draw on when studying the intersections of Christianity and everyday life? Whose stories do we consider as the histories of quotidian life? We are interested in exploring the riches of written, oral, and material sources alike. Closely related to discussions on research data, we are particularly interested in new perspectives on conceptualizing and analyzing religion in the histories of the everyday.

Please send an abstract of your proposed article via email (vuosikirja [at] skhs.fi) by October 25, 2021. The proposal should include the topic of the article and justify its originality or novelty. You will be informed about the approval of the proposal in mid-November. The complete manuscript must be submitted by March 13, 2022, after which it is processed through a double-blind peer-review. We welcome articles in English, Swedish and Finnish.

We also publish surveys, reports, and reviews of scholarly books and related art and entertainment. They must be submitted by 31.8.2022. Please contact the editors for details and to arrange for review copies.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Its articles go through a peer review process in accordance with the criteria of the Federation of Finnish Learned Societies. The Yearbook will be published on January 19, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus).

Contact:

Petra Kuivala, editor-in-chief, articles

Annaleena Sevillano, editor, reviews and reports

Email: vuosikirja[at]skhs.fi

 

Somekoordinaattoria haetaan

Kiinnostaako vapaaehtoistyö tiedeviestinnän, sosiaalisen median ja tiedekustantamisen parissa? Tule tekemään Suomen kirkkohistoriallisen seuran somenäkyvyyttä ja markkinointia! Työskentelet yhteistyössä seuran sihteerin ja kustannusjohtajan kanssa. Tehtävän sisältö ja kuormittavuus ovat sovitettavissa omiin kiinnostuksenkohteisiisi ja aikatauluihisi. Tuotat esimerkiksi sisältöä Facebookiin ja Twitteriin, toimitat blogia ja saat ideoida vaikkapa podcasteja.

Tehtävästä ei makseta palkkiota, mutta saat sen ajaksi seuran ilmaisen jäsenyyden etuineen sekä käytännön kokemusta viestintätehtävistä ja suomalaisesta tiedekentästä. Tehtävä sopii erityisesti aloittelevalle väitöskirjatutkijalle tai opiskelijalle, joka suuntautuu viestinnän, tutkimuksen tai kustannusalan tehtäviin tai on kiinnostunut kirkkohistoriasta.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi (maks. 1 sivu) 30.9.2021 mennessä seuran sihteerille Antti Luomalle, info@skhs.fi.