Kirjoittajan arkisto: skhs

Kevätkokous 24.4.2023

Päiväys
Kirjoittanut

Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestetään maanantaina 24.4.2023 klo 16.15. Paikkana on Tieteiden talo, sali 207 (2. krs), Kirkkokatu 6, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat, joihin lukeutuvat mm. tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajan lausunto.

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Mikäli haluat etäyhteyslinkin ja kokousmateriaalin sähköpostiisi, lähetä ilmoittautumisviestisi sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi. Osallistuminen kokoukseen Tieteiden talolla ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu valmis

Päiväys
Kirjoittanut

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut valmiiksi verkkojulkaisun kaikista luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista suomalaisista. Henkilöiden määräksi tietokone ilmoittaa luvun 4617. Pohjatyön teki jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piispa Otto Immanuel Colliander.

Collianderin uraauurtava julkaisu Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan ilmestyi kaksiosaisena vuosina 1910 ja 1918. Teokset julkaistiin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimitusten sarjassa, mutta Otavan kustantamina.

Ensimmäinen osa oli seurakuntamatrikkeli, jossa julkaistiin tiedot eri seurakunnissa toimineista papeista virkojensa mukaan kronologisessa järjestyksessä. Toisen osan eli henkilömatrikkelin oli määrä käsittää kaikki 1800-luvulla toimineet papit aakkosjärjestyksessä. Tämä osa ei päässyt sukunimien alkukirjaimissa E:tä pitemmälle. Julkaisutyön jatkaminen ei 1920-luvun oloissa ollut mahdollista.

Matrikkelintekijän ohjelmallisena lähtökohtana oli Suomen kansan omintakeinen kansallis-yhteiskunnallinen kehitys 1800-luvulla, ennen muuta niin sanottuna autonomian aikana. Paimenmuisto pyrki tarjoamaan vuosisadan uskonnollis-kirkollisten olojen tutkimista varten mahdollisimman täydellisen ja luotettavan aineskokoelman.

Suomen kirkkohistoriallinen seura työskenteli 2000-luvun alussa Collianderin paimenmuiston täydentämiseksi. Avuksi tuli vapaaehtoistyöntekijänä valtiotieteiden lisensiaatti Iikko B. Voipio, jolla oli tapana marssia työpäivänsä jälkeen Kansallisarkistoon tutkimaan Collianderin painamattoman aineiston mikrofilmejä. Voipio julkaisi toimittamansa version alun perin vuonna 2004. Hän täydensi 1800-luvun paimenmuistoa vuoteen 1920 saakka.

Voipion toteuttamaa paimenmuistohanketta on ohjannut Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kirkkohistoriallinen seura solmivat 2013 sopimuksen verkkojulkaisun toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kirkkohistoriallinen seura sai kustannuksiinsa sittemmin apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.

Colliander-hankkeen sijasta päädyttiin lopullisesti puhumaan Suomen papisto 1800–1920 -hankkeesta. Verkkojulkaisussa on otettu huomioon muun muassa asianomaisen syntymä- ja kuolinaika sekä puoliso(t). Lisäksi siitä käyvät selville asianomaisen varsinainen pappisura sekä opinnot, sivutoimet, opinto- ja edustusmatkat, erilaisten yhteisöjen jäsenyydet ja luottamustoimet.

Verkkojulkaisu on kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus, jonka tietoja on tarkistettu ja täydennetty erilaisten lähdesarjojen pohjalta. Lähdetiedot näkyvät asianomaisen tietojen yhteydessä; lukija voi ne siis tarkistaa.

Verkkojulkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/papisto. Esipuheessa on esitelty sen sisältö ja valmisteluvaiheet.

Vuosijuhlaa vietettiin 19.1.2023

Päiväys
Kirjoittanut
SKHSn vuosijuhlaa Pyhän Henrikin muistopäivänä, 19.1.2023 perinteisin menoin. Tieteiden talolla ja etäyhteyksin juhlaan osallistui yhteensä 40 henkilöä.
Juhlassa muistettiin seuran kunniajäseniksi keväällä 2022 kutsuttuja professori Markus Hiekkasta ja professori Jouko Talosta sekä hallituksen pitkäaikaisesta työskentelystä pois siirtynyttä Milla Bergströmiä.
Seuran gradupalkinto luovutettiin Saara-Maria Kajavalle hänen tutkielmastaan ”Kuinka pyhimyksiä tehdään? Nuoria maallikoita koskevat kanonisaatiohankkeet katolisessa kirkossa Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen jälkeen.” Gradu on hyväksytty Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa maaliskuussa 2022. Kajava esitteli vuosijuhlassa gradunsa keskeiset tutkimustulokset.
Vuosikirja ”Uskonto ja arjen historia” julkaistiin Vuosijuhlassa. Artikkeliteoksen toimittajat Petra Kuivala ja Annaleena Sevillano esittelivät teoksen sisältöä juhlaväelle. Niin ikään vuosijuhlassa juhlistettiin SKS:n verkkojulkaisua Suomen kirkon papisto 1800-1920, jonka taustoja professori Hannu Mustakallio valotti puheenvuorossaan.
Vuosijuhlaesitelmän piti professori Päivi Salmesvuori aiheesta ”Matti Kurikka (1863–1915) ja uskonto”. Esitelmässään Salmesuori pohti toimittaja ja työnväenaktivisti Matti Kurikan suhdetta kirkko-instituutioon. Salmesuori on ollut mukana Matti Kurikkaa koskevassa tutkimushankkeessa, josta SKS on julkaissut teoksen ”Lannistumaton — Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella”. Teos on luettavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/346697

Vuosikirja 2022 – Uskonto ja arjen historia

Päiväys
Kirjoittanut

Uskonto ja arjen historia. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2022 (112). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2022. 247 sivua. ISBN 978-952-7455-01-2. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja vuodelle 2022 kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä: kuten vuosikirja osoittaa, uskonto kietoutuu osaksi arkea aina politiikasta hengellisiin harjoituksiin ja rokotuskampanjoista saarnaamiseen. Näiden teemojen äärellä teos luotaa myös lähteitä ja lähestymistapoja, jotka tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa.

Kirja sisältää artikkelit:

  • SINI MIKKOLA & PÄIVI RÄISÄNEN-SCHRÖDER: Reformaatioajan kirjeenvaihto ja eletty uskonto: Tapaustutkimuksena Elisabeth von Braunschweig-Lüneburgin (1510–1558) kirjeet
  • NIKO HUTTUNEN: Stefan Löfvingin uskonnollinen maailma: sotilaan eletty uskonto 1700-luvulla
  • REETTA KALLANNE: Uskonto keskitysleirillä: Suomalaisen hengellisen toiminnan ja uskonnollisen diskurssin roolit inkeriläisten parissa Kloogan keskitysleirillä toisessa maailmansodassa
  • HANNU MUSTAKALLIOMaallikkosaarnaajana pappien rinnalla. Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939
  • ESKO M. LAINE: ”Viattomien lasten pelastamiseksi ja isänmaan hyväksi”. Papit, lukkarit sekä papinpuolisot isorokkorokotusten alkuvaiheessa 1803–1807

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja postitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosijuhla 19.1.2023 ja Vuosikirjan julkistaminen

Päiväys
Kirjoittanut

Seuran vuosijuhlaa vietetään perinteiseen tapaan Pyhän Henrikin muistopäivänä, 19.1.2023 klo 16.30, Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 Helsinki, Sali 505. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Suoratoiston linkki https://helsinki.zoom.us/j/64870750320?pwd=ZEhxS3N5aFJydm1NSDlzaXJrcTl6Zz09

Meeting ID: 648 7075 0320; Passcode: 220118

Vuosijuhlaesitelmän pitää Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori aiheesta Matti Kurikka (1863–1915) ja uskonto. Esitelmässään Salmesuori pohtii toimittaja ja työnväenaktivisti Matti Kurikan suhdetta kirkko-instituutioon ja miten hän sijoittui esoterian kenttään.

Juhlassa julkistetaan myös SKHS:n gradupalkinnon saaja sekä Vuosikirja 2022 Uskonto ja arjen historia, jota jaetaan jäsenille vuosijuhlassa.

TT Petra Kuivalan, ja TM Annaleena Sevillanon toimittama vuosikirja Uskonto ja arjen historia sisältää seuraavat tutkimusartikkelit:

Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder: Reformaatioajan kirjeenvaihto ja eletty uskonto: Tapaustutkimuksena Elisabeth von Braunschweig-Lüneburgin (1510–1558) kirjeet

Niko Huttunen: Stefan Löfvingin uskonnollinen maailma: sotilaan eletty uskonto 1700-luvulla

Reetta Kallanne: Uskonto keskitysleirillä: Suomalaisen hengellisen toiminnan ja uskonnollisen diskurssin roolit inkeriläisten parissa Kloogan keskitysleirillä toisessa maailmansodassa

Hannu Mustakallio: Maallikkosaarnaajana pappien rinnalla. Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939

Esko M. Laine: ”Viattomien lasten pelastamiseksi ja isänmaan hyväksi”. Papit, lukkarit sekä papinpuolisot isorokkorokotusten alkuvaiheessa 1803–1807

 

Vuosijuhlaillallista vietetään vuosijuhlan jälkeen, noin klo 19.30 alkaen, ravintola Sunnissa, Aleksanterinkatu 26, 2. krs. Omakustanteinen illallinen on kaikille seuran ystäville avoin juhlatilaisuus.

Sitovat ilmoittautumiset illalliselle tulee lähettää to 12.1. mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa menu-valinta sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Osallistumisen peruminen on mahdollista to 18.1. saakka, minkä jälkeen peruutuksia ei oteta enää vastaan.

Illallisella on kolme menuvaihtoehtoa:

Aleksanterin menu: 53 € 
Tattari ”risotto” paahdettua selleriä ja omenaa
Paistettua nieriää, maa-artisokkapyrettä ja sahramivoikastiketta
Cremé brule ja kompottia grillatusta persimonista

Keittiömestarin menu: 54€
Pintakypsennettyä taimenta, marinoitua fenkolia, kyssäkaalia ja savumuikkumajoneesiä
Poron ulkofilettä, mustajuuri-perunapyrettä, paahdettuja juureksia ja timjamikastiketta
Mustikkaa, jogurttia ja valkosuklaata

Sofia menu: 47 €
Kuohkea kastanja-herkkutattikeitto
Savustettua raita- ja keltajuurta, papupyrettä, mustakaalia ja macadamia pähkinää
Vegaaninen sitrusmarenkitartaletti

Syyskokouksen 2022 päätöksiä ja seuran uudet säännöt

Päiväys
Kirjoittanut

Seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestettiin 10.11.2022. Syyskokouksessa käsiteltiin talous- ja toimintasuunnitelma sekä henkilövalinnat ja määritettiin jäsenmaksun suuruus vuodelle 2023.

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin yliopisto-opettaja Niklas Antonssonin Åbo Akademista. Seuran puheenjohtajana vuonna 2023 valittiin jatkamaan dos. Juha Meriläinen. Hallituksen kokoonpanon löydät täältä: Seuran organisaatio

Syyskokous hyväksyi myös seuran hallituksen esityksen seuran uusiksi säännöiksi: SKHS säännöt. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt 9.12.2022.

Seuran syyskokous päätti vuoden 2023 jäsenmaksuista seuraavaa:
Jäsenmaksun suuruus: yhteisöiltä 50 €, vuosijäseninä olevilta henkilöiltä 35 € ja perustutkinto-opiskelijoilta 20 €.

Uuden tutkimuksen ilta 10.11. ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”

Päiväys
Kirjoittanut

Kaikille avoin Uuden tutkimuksen ilta pidetään torstaina 10.11.2022 klo 17.15 Tieteiden talolla, sali 504, Kirkkokatu 6. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä zoomin kautta: https://helsinki.zoom.us/j/66612282542?pwd=NzB0cEt4ZmJUbk84M3BsUnY0RU5rUT09

Uuden tutkimuksen illan aiheena on tällä kertaa ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”. Luennoitsijoina ovat:

Väitöskirjatutkija Reetta Kallanne: Papiston sotaretoriikkaa toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan

Väitöskirjatutkija Miro Leporanta: Menetetyt alueet ja Itäisen Euroopan ortodoksikirkot – esimerkkejä Venäjältä, Serbiasta ja Kreikasta

Aiemmin ilmoitettu dosentti Anna Ripatin esitelmä on valitettavasti peruuntunut.

Ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!

Said Tahseen (1904-1985 Syria): Saladin and Guy. Wikipedia Commons: Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Saladin_and_Guy.jpg

Viron kirkkohistoriallinen seura 25 vuotta

Päiväys
Kirjoittanut

Teksti ja kuvat: Mikko Ketola

Tarton yliopistossa järjestettiin 14.10.2022 juhlaseminaari Viron kirkkohistoriallisen seuran 25-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teemaksi oli valittu kirkkohistoriallisen tutkimuksen historia Virossa ja sen naapurimaissa Latviassa ja Suomessa. Tarton yliopiston kirkkohistorian professori Riho Altnurme puhui virolaisen kirkkohistorian tekijöistä, Latvian yliopiston kirkkohistorian professori Valdis Teraudkalns puolestaan Latvian kirkkohistorian merkkimiehistä ja allekirjoittanut viimeisen sadan vuoden jaksosta suomalaisen kirkkohistoriantutkimuksen kentällä. Nivoin esitykseeni myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran tärkeän roolin tutkimuksen edistäjänä ja julkaisijana.

Riho Altnurme

Valdis Teraudkalns

Näiden kolmen esityksen jälkeen seurasi vielä paneelikeskustelu, jossa puhuttiin erityisesti siitä, mitkä seikat erottavat ja yhdistävät yleistä historiantutkimusta ja kirkkohistoriaa. Sen osanottajina olivat alan ammattilaiset Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.

Paneelissa keskustelivat Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.

Seminaarin yhteydessä julkaistiin Viron teologisen aikakauskirjan, Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero ”Eesti Kirikuloo Selts 25”. Sen ovat toimittaneet Toomas Schvak ja Toivo Pilli. Se sisältää muun muassa virolaisen sisarseuramme historiaa kartoittavan Riho Altnurmen ja Priit Rohtmetsin artikkelin ”Eesti Kirikuloo Selts 1997–2022”. Itse kirjoitin numeroon artikkelin “Baltic German Church Life in Tallinn during the Second World War”

Toivo Pilli kädessään Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero.

 

Ennen juhlaseminaaria vierailimme hieman pienemmällä joukolla Raadin hautausmaalla tervehtimässä edesmenneitä kirkkohistorioitsijoita. Pääkohde oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisen Tarton kirkkohistorian professorin Olaf Sildin hauta. Se on merkittävä siksi, että hänen hautansa sijainti selvisi vasta aivan äskettäin. Sild kuoli 1944. Muut tärkeät kohteet olivat Marju Lepajõen, Pille Valkin ja Urmas Pettin haudat, kaikki 2000-luvulla kuolleita. Pysähdyimme myös Jakob Hurtin, 1907 kuolleen kansanrunouden kerääjän ja papin haudalla.

Hautausmaakierroksella olivat vasemmalta Toivo Pilli, Marina Viia, Jaan Bärenson, Priit Rohtmets, Madis Maasing, Riho Altnurme ja Kristian Luhamets.

Viron kirkkohistoriallinen seura perustettiin 1997, ja silloin hyväksytyn peruskirjan laati inkeriläissyntyinen maisteri Toivo Pilli. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin silloinen maisteri Riho Altnurme, joka piti kirkkohistorian kursseja sekä Tarton yliopistossa että Tallinnan teologisessa instituutissa. Toivo Pilli toimii nykyään seuran puheenjohtajana ja oli myös juhlaseminaarin juontaja.

Virolaisilla ja suomalaisilla kirkkohistorioitsijoilla on ollut 25 vuoden kuluessa paljon henkilökohtaisia yhteyksiä ja yhteistyötä tutkimusprojektien ja verkostojen merkeissä. Näitä ovat olleet muun muassa ensimmäinen EU:n rahoittama humanistinen tutkimusprojekti Churches and European integration, jonka koordinaattorina professori Aila Lauha toimi 2001–2004. Jouko Talosen vetämä International Network of Baltic Church Historians puolestaan on yhdistänyt kaikkien Baltian maiden kirkkohistorian tutkijoita. Uusin yhteistyöfoorumi on ollut Euroopan komission rahoittama laaja Horizon2020-tutkimusprojekti Religious toleration and peace, jossa vuosina 2018–2022 on työskennellyt useita tutkijoita myös Tartosta ja Helsingistä.

Katso lisäksi:

Virolaiset ja suomalaiset kirkkohistorioitsijat tapasivat Tartossa 30.5.2016.

Vartijan erikoisnumero Virosta. Sisältää muun muassa Riho Altnurmen haastattelun. Vartija 5–6/2015. 

Mikko Ketola, Virolais-suomalainen tutkijakokous ”Eesti kirikulugu” Tartossa 7.–8.6. 1996. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996).

Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2023: Kristinusko ja nationalismi

Päiväys
Kirjoittanut

Kirjoittajakutsu, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja:

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan artikkeleita aiheesta kristinusko ja nationalismi.

Vuosikirjan teema kysyy, miten kristinusko ja nationalismi ovat kietoutuneet yhteen eri aikakausilla ja erilaisissa poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Millaisia seurauksia kristinuskon ja nationalismin kohtaamisella on ollut? Millaista historiantutkimusta nationalismin ja kristinuskon suhteesta on tuotettu?

Tarkastelun kohteena voivat olla niin kristillinen oppi ja ajatukset kuin kristilliset instituutiot, ryhmät ja yksilötkin. Tarkastelu voi rajautua Suomeen tai käsittää laajempia eurooppalaisia ja globaaleja näkökulmia. Olemme kiinnostuneita sekä pitkästä historiallisesta perspektiivistä että viimeaikaisesta kehityksestä. Olemme erityisen kiinnostuneita teemoista, lähteistä ja lähestymistavoista, jotka muuttavat, täydentävät ja haastavat vallitsevaa ymmärrystämme kristinuskon ja nationalismin toiminnallisesta ja diskursiivisesta suhteesta.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 31.10.2022 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja sen keskeinen uusi anti tutkimukselle: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2023 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2023 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot:
Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit
Annaleena Sevillano, katsaukset ja kirja-arviot
Sähköposti: vuosikirja[at]skhs.fi

Call for Papers: Yearbook of the Finnish Society of Church History

We are calling for contributions on the topic Christianity and Nationalism.
The focus of the Yearbook 2023 is the intersections of Christianity and nationalism in diverse political, social, and cultural contexts and across times. We are looking for articles that discuss both the histories and historiographies that have emerged from the entanglement of Christian and nationalistic thought and action.

The articles may discuss topics such as Christian teaching and thought as well as the agencies of religious institutions, groups, and individuals. They may focus on Finland or draw on broader European and global perspectives. Our attention spans from sweeping histories to contemporary development. In particular, we are looking for topics, sources, and approaches that revise, complement, or challenge the existing literature and knowledge on the functional and discursive ties of Christianity and nationalism.

Please send an abstract of your proposed article via email (vuosikirja [at] skhs.fi) by October 31, 2022. The proposal should include the topic of the article and justify its originality or novelty. The results of the selection process will be communicated to the authors in mid-November. The complete manuscript must be submitted by March 13, 2023, after which it is processed through a double-blind peer-review. We welcome articles in English, Swedish and Finnish.

We also publish surveys, reports, and reviews of scholarly books and related art and culture, which must be submitted by August 31, 2023. Please contact the editors beforehand for further details and to arrange for review copies.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Its articles go through a peer review process in accordance with the criteria of the Federation of Finnish Learned Societies. The yearbook’s release date is January 19, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus).

Contact:
Petra Kuivala, editor-in-chief, articles
Annaleena Sevillano, editor, reviews and reports
Email: vuosikirja[at]skhs.fi