Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2020 ensimmäinen sääntömääräinen kokous oli tarkoitus pitää maanantaina 30.3. Korona-pandempian vuoksi kokousta ei voitu kuitenkaan pitää.
Kevätkokouksen uusi ajankohta on tiistai 25.8.2020 klo 17.00. Paikkana on Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämien asioiden lisäksi hallituksen uuden jäsenen valinta.
Joseph Alanen: Kukkien tarves, 1919–1920, öljy kankaalle. Yksityiskokoelma. Kuva: Milla Bergström.
Milla Bergström
Tampereella on toki aina mukava käydä, mutta juuri tänä kesänä kannattaa vierailla Tampereen taidemuseossa. Siellä on esillä suurelle yleisölle ehkä vähemmän tunnetun taiteilijan Joseph Alasen (1885–1920) tuotantoa. Joseph Alanen – Jugend • Kalevala • Tampere tuo näytille kaikkiaan miltei 140 teosta, pääasiassa Alasen omintakeisia Kalevala-aiheisia töitä. Jatka lukemista
Tunnelmia Suomen tiedekustantajien liiton opintomatkalta syyskuussa 2019. The Association of Learned & Professional Society Publishers -konferenssi pidettiin Old Windsorissa.
Kahden ja puolen vuoden mittainen pestini Suomen kirkkohistoriallisen seuran sihteerinä päättyy tänä kesänä. Seura jää minun jälkeeni hyviin käsiin. Seuraajakseni on valittu TM Antti Luoma. Lisäksi seura on saanut keväällä uuden kustannusjohtajan. Tehtävään valittiin dos. Päivi Räisänen-Schröder. Uudet toimihenkilöt esittäytyvät tässä blogissa alkusyksystä! Jatka lukemista
HAKUILMOITUS
Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) hakee sihteeriä. Sihteeri toimii seuran toiminnanjohtajana ja samalla hallituksen sihteerinä. Tehtävä on sivutoiminen.
SKHS on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.
Sihteerin tehtäviin kuuluvat hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen sekä jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen. Lisäksi sihteeri vastaa seuran viestinnästä verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta sekä pääosin seuran tapahtumien käytännön järjestelyistä. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa.
Työskentely SKHS:n sihteerinä tarjoaa mahdollisuuden tutustua tieteellisen seuran toimintaan, verkostoitua teologisen tiedekunnan ja muiden tieteellisten seurojen piirissä, perehtyä ajankohtaisiin kirkkohistoriallisiin teemoihin ja työskennellä itsenäisesti ja luovasti osana pientä dynaamista yhteisöä. Jatka lukemista
Hyvät SKHS:n jäsenet,
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokousta ei järjestetä aiemmin suunnitellun mukaisesti maanantaina 30.3. klo 17. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on lisäksi sulkenut Tieteiden talon, jossa kokous oli tarkoitus pitää, ainakin 13.4.2020 asti.
Seuran hallitus on päättänyt toimia siten, että puheenjohtaja ja sihteeri avaavat muodollisesti kevätkokouksen maanantaina 30.3., ja tapaamisessa todetaan, että vallitsevien olosuhteiden vuoksi kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat siirretään käsiteltäväksi jatkokokoukseen, joka pidetään elokuussa. Kokouksen tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 19.–20.3.2020 Tieteiden talolla Helsingissä. Konferenssin työryhmiä on tietoisesti kannustettu monitieteisyyteen, ja sitä monet niistä myös onnistuneesti ovat. Tässä blogissa esitellään suurilta osin kirkkohistorian alalle tai sen tienoille sijoittuvaa sisältöä konferenssin ohjelmasta. Esittely ei ole luonnollisesti täysin kattava, joten erinomaiseen ohjelmakattaukseen kannattaa paneutua itsekin perusteellisesti. Jatka lukemista
Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja
Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 klo 17.15–20.00.
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Sali 505.
Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen alkamisesta. Tämän merkkivuoden johdosta SKHS:n kevään esitelmäilta pureutuu tähän teemaan. Illan aikana kuulemme puheenvuoroja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluiden historiasta ja siitä, millaisia motiiveja keskustelun osapuolilla on ollut, miten valtiovalta on niihin suhtautunut ja millainen kirkkopoliittinen ja poliittinen merkitys oppikeskusteluilla on ollut.
Kahvitarjoilun vuoksi toivomme alustavaa ilmoittautumista tilaisuuteen 26.2.2020 mennessä joko ilmoittautumislomakkeen kautta https://forms.gle/tmkLFdanxnCHkJvv9 tai sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.
klo 17.15 Seuran puheenjohtaja dos. Juha Meriläinen avaa tilaisuuden
klo 17.20 Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka
Arkkipiispa Martti Simojoen pyrkimys 1960-luvulla saada yhteys Viron luterilaiseen kirkkoon edellytti ulkopoliittista harkintaa. Tie Moskovan patriarkaatin kautta oli ainoa vaihtoehto, mutta oppikeskusteluihin ryhtyminen Venäjän ortodoksikirkon kanssa sisälsi poliittisen riskin. Moskovan patriarkaatin tehtävä oli KGBn ohjauksessa vetää Suomen luterilainen kirkko Prahan kirkkojen rauhanfoorumin. Mikäli Simojoki olisi lähtenyt tälle tielle, se olisi ollut Suomelle poliittisesti vahingollista. Kun Simojoki väisti tämän, oppikeskusteluista tuli ulkopolitiikkaa, ei Suomen hallituksen ohjaamana, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ymmärryksen ansiosta.
klo 17.50 Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana
Oppikeskusteluilla on aina ollut oma agendansa, joka ei ole ollut irrallaan vallitsevista poliittisista tilanteista. Millä tavalla neuvottelujen sisältö heijastaa muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta? Millaista politiikkaa kirkot käyttävät näissä oppikeskusteluissa? Molemmat kirkot elävät oman kirkkonsa ja yhteiskuntansa historian muokkaamalla tavalla, eivätkä nämä siteet voi olla vaikuttamatta keskinäiseen kanssakäymiseen tänäkään päivänä.
klo 18.20 Kahvitauko
klo 18.40 Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka
Esitelmässä käsitellään Neuvostoliiton uskontopolitiikan kaksisuuntaista luonnetta, joka valottaa Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen taustaa. Sisällöllisesti esitelmä tarkastelee Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa yhtäältä julistetun valtiollisen uskonnonvapauden ja toisaalta näissä maissa valtaa pitäneen kommunistisen puolueen uskonnonvastaisen ideologian suhdetta.
klo 19.10 Yhteinen keskustelu
Keskustelun puheenjohtajana toimii Juha Meriläinen.
Tilaisuus päättyy noin klo 19.45.
Otfried Czaika: Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg. Utgåva med inledande kommentarer. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 235. Skara / Helsingfors, 2019. 168 s. ISBN 978-952-5031-89-8.
1536 (förmodligen) utkom i Stockholm ett litet häfte med polemiska visor riktade mot den romerska kyrkan. Titeln är Några Wijsor om Antichristum. Idag finns enbart två exemplar bevarade som dock intressant nog representerar två olika upplagor. I båda exemplaren finns dessutom en del handskrivna tillägg, främst psalmtexter, både kända och hittills okända psalmer från 1500-talet. Några Wijsor om Antichristum ger därmed inte bara en inblick i 1500-talets teologiska kontroverser utan ger också en bild av den evangeliska församlingssångens framväxt i Sverige under denna tid. Texten till Några Wijsor om Antichristum samt de handskrivna tilläggen görs här tillgänglig i en kritisk utgåva. En utförlig kommentar belyser verket ur bokhistoriska och teologiska perspektiv och förankrar dem i en bredare historisk kontext.
Boken är utgiven av Skara stifthistoriska sällskap och Finska kyrkohistoriska samfundet.
Boken är tillgånlig i Tiedekirja. Pris 28 e.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2019 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2019 (109).
Toim. Sini Mikkola ja Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki, 2020. 254 s.
ISBN 978-952-5031-95-9. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.
Maria tuudittaa käsivarsillaan kuollutta Kristusta ja katsoo tämän haavoja. 1300-luvun kristitty katsoo pietá-veistosta ja eläytyy Raamatun kertomukseen tunteiden ja mielikuvituksen tasolla. Kärsimys yhdistää äidin, pojan ja katsojan. Kohtaus herättää myötätuntoa ja katumusta, mutta vuolaasti virtaava veri muistuttaa myös eukaristian riemusta. Toisen aikakauden ihmiset näkevät ja kokevat veistoksen ehkä toisin.
Kristinuskon historia on tunteiden, aistimusten ja kokemuksellisuuden historiaa. Jo ajatus inkarnaatiosta nosti ruumiillisen kokemuksen kristillisen ihmiskuvan keskiöön, eikä esimerkiksi hyveitä ja paheita, syntiä ja kääntymystä voi käsitellä tunteista erillään. Toisaalta uskonelämän muodot, kuten liturgia ja kirkkotaide, saavat merkityksensä siitä kontekstista – paitsi teologisesta, myös tilallisesta ja kehollisesta – jossa ne koetaan. Käsillä oleva teos kurottaa 300-luvun Egyptin erämaasta 1800-luvunsavupirtin hämärissä lukeviin suomalaisiin, keskiajan Islannista nykyajan laulutyöpajoihin.
Vuosikirja julkaistiin seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivän tienoilla perjantaina 17.1.2020. Vuosikirjaa myy Tiedekirja.
Vuosikirjan 2019 tutkimusartikkelit:
Jussi Junni: Kilvoittelun kukinto – Miten vapaus tunteista johtaa rakkauteen Euagrios Pontoslaisen (345–399) mukaan?
Kirsi Kanerva: The Practice of Repentance in Medieval Iceland: Indigenous Ideas and Christian Influences
Marika Räsänen, Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen & Seppo Heikkinen: Keskiaikainen liturgia elettynä ja koettuna
Hanna Pirinen: Seurasaaren Karunan kartanokirkon taulumaalaukset vuonna 1704
Olli Viitaniemi: Kirjahylly savupirtissä? Hartauskirjojen välitys, hankinta ja vieroksunta Savo-Karjalassa kustavilaisella ajalla
Katsaukset
Jouko Talonen: In memoriam: Heinrich Wittram 1931–2018
Tapio Vähäkangas: Erään herra Henrikin virkaura
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaa vietettiin perjantaina 17.1.2020 Helsingissä, teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Juhlassa esiteltiin perinteiseen tapaan tuore vuosikirja sekä gradupalkinnon voittaja. Vuosijuhlaesitelmän piti kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä (kuvassa), ja esitelmää oli kuulemassa suuri joukko seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Pyhän Henrikin muistopäivän aatonaattoon sopivasti esitelmän otsikkona oli ”Ikivanhaa ja ultrauutta. Piispa Henrik, Lalli ja kirkkohistorian uudet tuulet”.