Suunnitelmien ja sattumien sekoitus

Petra Kuivala

Viime vuosina olen toistuvasti kohdannut erään kysymyksen.

”Miten suomalainen teologi on päätynyt tutkimaan katolista kirkkoa vallankumouksen Kuubassa?”

Täsmällistä vastausta minulla ei ole. Rehellisintä olisi sanoa, etten tiedä mutta tiedän kuitenkin. Usein sanon, että samaan aikaan täysin sattumalta ja täysin loogisesti.

Jatka lukemista

19.1. Reformaatio teemainen vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaseminaari ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä 19.1.2017, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista

 

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden ja Vuosikirjan julkistus

17.30 Seminaari: Reformaation monet kasvot: Uusia näkökulmia uuden ajan alun uskontohistoriaan

  • TM Sini Mikkola: Tonsuureista partoihin ja muita reformaatioajan ihmiskuvan muutoksia
  • FT, dos. Päivi Räisänen-Schröder: Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin
  • FT Rose-Marie Peake: Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

 

Vuosikirja 2016

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat kuitenkin syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.

Vuosikirjan 2016 tutkimusartikkelit:

Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430

Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä

Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen

Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla

Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus

Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa

 

Reformaatio-seminaari 15.–16.3.2017

REFORMATION SHAPING CULTURE AND SOCIETY – REFORMAATIO KULTTUURIN JA YHTEISKUNNAN MUOKKAAJANA, 15.–16. maaliskuuta 2017

http://maxpixel.freegreatpicture.com/Art-Facade-Luther-Was-Here-Mural-Luther-1611156.

http://maxpixel.freegreatpicture.com/Art-Facade-Luther-Was-Here-Mural-Luther-1611156.

TUCEMEMS, Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Turun Historiallinen Yhdistys järjestävät kaksipäiväisen seminaarin reformaation merkityksestä suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle. Seminaarin ensimmäinen päivä on englanniksi, toinen suomeksi. Seminaariin on vapaa pääsy.

Luentosali II, Turun yliopiston päärakennus, Yliopistonmäki.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista Konsta-palvelussa.

HUOM! 15.3. opastuskierrokselle mahtuu maksimissaan 40 osallistujaa. Kierrokselle on erillinen ilmoittautuminen täällä.

PROGRAMME– OHJELMA

WEDNESDAY 15.3.2017

Session 1: The roots and reasons of the reformation
11.00 Welcome to Turku
11.05 Professor emeritus Bertil Nilsson (University of Gothenburg): Church before the reformation in the Northern Countries
12.00 PhD Ilmari Karimies (University of Helsinki): Medieval Augustinian theology and the Reformation.
(Professori Bernice Sundkvistin esitelmä peruuntunut.)
12.40 Lunch

Session 2: Christian sources of national identities
14.00 Professor Kurt Villads Jensen (Stockholm University): Christianity and Cultural encounters in the North during the Middle Ages and in the Reformation era.
14.45 Professor Jason Lavery (Oklahoma State University): Agents of the National Project? Historians and Finland’s Reformation.
15.45 Coffee

Keynote lecture
16.00 Professor Margot Kässmann (Special Envoy of the Council of the Evangelical Church in Germany (EKD) for the Anniversary of the Reformation 2017): The significance of the reformation today
17.00 Ending discussion

17.15 Excursion: Turku – a city of Reformation
Visit to the Turku Cathedral and a short walk in Turku. Guide: PhD, Adjunct Professor Liisa Seppänen (University of Turku)

TORSTAI 16.3.2017

Sessio 3: Reformaatio, kieli ja kansallinen identiteetti
09.30 Tervetulosanat
09.35 Professori emerita Kaisa Häkkinen (Turun yliopisto): Suomen kirjakielen synty reformaation aikana
10.20 FT Kaius Sinnemäki (Helsingin yliopisto): Suomi – Pyhä kieli?
10.50 FT Anneli Portman (Helsingin yliopisto): Suomi tsaarien suussa – luterilaisen kansallisen identiteetin rakentumisesta 1800-luvulla
11.30 Lounas (omakustanteinen)

Sessio 4: Luther ja luterilaisuus – näkökulmia
12.30 Tervetuloa
12.35 Professori Antti Laato (Åbo Akademi): Toledot Jeshu -traditio ja Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset
13.05 TT, dosentti Niko Huttunen (Helsingin yliopisto): Luterilaisen esivaltaopin kehitys Suomessa
13.35 TM, tohtorikoulutettava Sini Mikkola (Helsingin yliopisto): Moninainen naiseus Lutherin ajattelussa
14.05 Kahvi

Sessio 5: Uudelleen järjestyminen kirkossa ja yhteiskunnassa
14.30 FT, dosentti Liisa Seppänen (Turun yliopisto): Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan
15.00 Emeritus arkkipiispa Jukka Paarma: Reformaation tuomat muutokset Suomen kirkolliseen elämään
15.30 FT Virpi Mäkinen (Helsingin yliopisto): Reformaation merkitys köyhäinhoidon uudistamisessa Euroopassa
16.00 Loppukeskustelu, seminaarin päätös

Seminaari on saanut taloudellista tukea Turun kaupungilta sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä.

Seminaaritallenteet löytyvät täältä.

CFP: Protestantism and Negotiating Identities 24–26 August 2017

CALL FOR PAPERS

Protestantism and Negotiating Identities
24–26 August 2017
https://blogs.helsinki.fi/negotiatingidentities/

The year 2017 marks the 100th anniversary of Finland’s independence, but also 500 years since the beginning of the Reformation at Wittenberg. Historically Protestantism and national identity have been closely intertwined in Finland, first as a part of the Lutheran Swedish sphere until 1809 and then as a religious frontier under Orthodox Russia in the 19th and early 20th centuries and next to the atheistic Soviet Union since the independence until the 1990s. While the majority of Finns are members of the Finnish Evangelical-Lutheran Church, contemporary Finnish society is largely secular and increasingly pluralist both culturally and religiously.

But how is national identity negotiated in a contemporary secular and pluralist society such as Finland or in other North European countries? Or is national identity – in the singular – a misleading construct that should give way to understanding how different ethnic, religious and other minorities experience, understand and negotiate national identity from their perspectives?

Nationalism, on the other hand, has been on the rise in Northern Europe in the recent decade. But if nationalism is to be understood as a secularizing process, which goes hand in hand with privatization of religion and increasing pluralism in society, it is somewhat puzzling why nationalistic sentiments have been on the rise in secular pluralist societies. Is religiosity newly on the rise or does secularism breed new religious frontiers between traditional religion (e.g. Islam) and non-religious people? Since religion and nationalism have been researched largely in different scholarly domains, there is a new need for a more integrating and interdisciplinary approach to understand how national identity is negotiated in the context of religious pluralism, on the one hand, and in the context of the rising role of religion in public discussion, on the other.

We envision the conference as a forum for encouraging academic research on how religion, especially Protestant Lutheran faith, and national identities may be intertwined and how their relationship may be negotiated in contemporary secular societies beyond mere historical accounts. To achieve these ends we convene together scientists from the social sciences, humanities, law, education, theology, and arts to discuss Protestantism and the negotiation of identities in 21st century North European countries.

Possible questions may be related but not confined to the following:
– How has national identity been negotiated (and is being renegotiated) in Protestant Lutheranism context in Finland and in North Europe?
– How has national identity influenced and kept on influencing Protestantism in Finland and in North Europe?
– What are and have been the main channels and agents that have tied together religion and national identity in North Europe?
– What rhetorical, linguistic and other means are used to build national identity in the 2010s?
– What role do scientific institutions play in the negotiation of national identity?
– Minorities and national identity: who is allowed to and on which conditions to participate in building national identity? For instance, the Sami, Roma, Orthodox and Swedish-speaking people in Finland?
– Integration of asylum seekers and immigrants: what are they integrating to and what role (subtle or overt) does religion play in the demands? How are (secular) Lutheranism and Muslims being brought together?
– New perspectives on the role of the arts in bridging (secular) Lutheranism and national identities.

Confirmed keynote speakers
• Peter A. Kraus, University of Augsburg
• Philip W. Barker, Keene State College
• Katja Valaskivi, University of Tampere
• Jarkko Hautamäki, University of Helsinki

Organizers

The conference is co-organized by The Finnish Society of Church History, The Finnish Psychological Society, The Westermarck Society, the Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (Tucemems), and members of the ProFini 2017 -research network. The ProFini 2017 network (Protestant Roots of Finnish National Identities) is a multidisciplinary network of about 40 scholars who are interested in surveying and critically evaluating the societal effects of the Reformation, especially that of Lutheranism, as a way of honoring academically the first centennial of Finland’s independence and the fifth centennial since the beginning of the Reformation in 2017. The network is in cooperation with Finland 100 Together – the Project on the centenary of Finland’s independence administered by the Prime Minister’s Office and the Reformation 500 project of the Evangelical Lutheran Church of Finland.

Conference Venue

The conference takes place at the House of Sciences (Tieteiden talo), a short walking distance from the Centre Campus of the University of Helsinki.

Proposals

We call for three types of proposals: 1. oral presentations, 2. poster presentations, and 3. workshops. Oral presentations will be for 30 minutes: 20 minutes for presentation and 10 minutes for discussion. A separate poster session will be arranged during the second day of the conference. Please indicate in your abstract whether you would like to have your abstract reviewed primarily as an oral or as a poster presentation. Papers not accepted as oral presentations will be automatically evaluated as poster presentations. Workshops will be allotted one or more 90 minute sessions. The language of the conference is English, but a few sessions or a workshop can be in Finnish and/or Swedish.

Anonymous proposals of maximum 500 words should be submitted by 20 February 2017 through EasyChair (see instructions below). Abstracts will be evaluated by the organizing committee. Notification of acceptance will be sent by 20 March 2017.

Correspondence

For all correspondence concerning the symposium, please contact the conference organizers through the conference’s email address negotiatingidentities[at]gmail.com.

With best regards,
The Organizing Committee

Jarkko Hautamäki
Andreas Häger
Anna-Maija Pirttilä-Backman
Anneli Portman
Kirsi Salonen
Kaius Sinnemäki
Sanna Supponen
Jouni Tilli

Submitting through EasyChair

All the abstracts should be submitted through EasyChair. The deadline is February 20th, 2017.

Step 1. Existing users may login to EasyChair with their existing account (user name and password). New users must register an account on the EasyChair website. The system will send you instructions through email on how to finish the registration of the account. Sometimes university spam filters block emails from EasyChair. Please make sure to check your spam folder and change your email setting to avoid EasyChair emails from being blocked.
Step 2. Go to the NEGID 2017 EasyChair submission page.
Step 3. Login with your username and password.
Step 4. Click NEW SUBMISSION (at the top of the page).
Step 5. Fill in the form and upload your anonymous abstract, following the instructions. Then submit.
Step 6. EasyChair sends a confirmation e-mail to you. Please check that everything is as it should be.

If you wish to revise your abstract or other information later, you can save that information in the system and return later, until the submission deadline.

The Holy See’s Foreign Policies

The Holy See’s Foreign Policies in Inter-War Europe. Ed. Milla Bergström & Kirsi Salonen. Publications of the Finnish Society of Church History 232. Helsinki, 2016. 207 p. ISBN 978-952-5031-85-0.

the-_holy_see_etuk_netti-1

 

 

 

 

 

 

The Holy See’s Foreign Policies in Inter-War Europe is a collection of essays that offers new viewpoints and interpretations of the pontificates of Benedict XV (1914–1922) and Pius XI (1922–1939). The volume gives an overview of the framework within which the Holy See was navigating while trying to ensure the religious well-being of the faithful all over Europe after the Great War.

The first part of the volume describes how national tensions affected the Vatican’s foreign policies and the Catholic Church on local level in Germany, the Free City of Danzig, Eastern Galicia and Malta, while the second part analyses the Holy See’s missionary activities: the visit of Cardinal Willem van Rossum to Finland, the religious situation in Estonia and the Crusade of Prayers for Russia.

Price 28 € in Tiedekirja.

Kevät 2017 alustava ohjelma

 

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaseminaari ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivänä 19.1.2017, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden ja Vuosikirjan julkistus

17.30 Seminaari: Reformaation monet kasvot: Uusia näkökulmia uuden ajan alun uskontohistoriaan

  • TM Sini Mikkola: Tonsuureista partoihin ja muita reformaatioajan ihmiskuvan muutoksia
  • FT, dos. Päivi Räisänen-Schröder: Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin
  • FT Rose-Marie Peake: Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

Uti helmikuu 6.2. (Tieteiden talo , sali 312)

FT Antti Räihä, Tutkijatohtori (JY): Kirkkoherrojen valinta ja kysymys pätevästä kirkkoherrasta 1700-luvun Vanhassa Suomessa.

Uti maaliskuu 6.3. (Tieteiden talo, sali 312)

Marianna Ridderstad, FT, arkeoastronomia (HY): Suomen varhaisimpien kirkkojen ja hautojen suuntauksia.
Uti huhtikuu 3.4.(Tieteiden talo, sali 312)

FT Sami Louekari (TY): Modernin projekti ja edistyksen esikuvat? Papisto Suomen maatalouden kehittäjänä 1740–1850.

 

Joulukuun Uuden tutkimuksen ilta: Kirkon kalenteri 60/70 vuotta

Kirkon kalenteri 60/70 vuotta

Maanantaina 12.12. klo 17–19 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, sali 312
Uuden tutkimuksen ilta on kaikille avoin esitelmätilaisuus, johon seura, Kirkon kalenterin toimituskunta puheenjohtajansa kirkkoneuvos Pekka Huokunan johdolla sekä Kirjapaja toivottavat lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Ohjelmassa on kolme esitelmää ja keskustelu.

Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja, FT, dosentti

Suomalainen almanakka itsenäisyyden aikana

Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, mutta itsenäisyyspäivä merkittiin almanakkaan vasta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1934. Nykyään kansallisessa kalenterissamme on kuusi virallista ja 13 vakiintunutta liputuspäivää. Millä tavalla nämä ja muut merkkipäivät ovat löytäneet tiensä almanakkaan? Mitä kalenterimme kertoo suomalaisen yhteiskunnan arvoista?
Suomalaisen kalenterin pohjana on luterilainen kirkkovuosi pyhäpäivineen. Myös nimipäivillä on vahvat kirkolliset juuret. Millaisia haasteita yhteiskunnan sekularisoituminen ja monikulttuuristuminen asettaa kansalliselle kalenterille? Entä miltä almanakkamme näyttää 50 vuoden kuluttua?

Hannu Mustakallio
Kirkkohistorian professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina

Luterilaisen kirkon piispainkokous teki vuonna 1946 päätöksen erityisen kirkollisen kalenterin julkaisemisesta. Sen oli määrä tarjota tietoa Suomen kirkon elämästä eräiden ennen toista maailmansotaa ilmestyneiden vastaavien vuotuisjulkaisujen tavoin. Kirkkokansan kalenteria julkaistiin vuosille 1947 – 1956. Vuodesta 1957 alkoi Kirkon kalenterin meidän aikaamme ulottuva sarja, jossa on ilmestymässä vuotta 2017 koskeva teos.
Ensimmäisen Kirkkokansan kalenterin julkaisemisesta on kulunut 70 vuotta, ensimmäisen Kirkon kalenterin ilmestymisestä taas 60 vuotta.
Professori Hannu Mustakallio tekee juhlaseminaarin esitelmässään selkoa siitä, millaisia kirkollisia kalentereita Suomessa julkaistiin 1900-luvun alusta 1930-luvulle ja miten niissä dokumentoitiin erilaisten tekstien välityksellä kirkollista elämää. Varsinaisesti Mustakallio tarkastelee toisen maailmansodan jälkeisten kalenterien pitkää sarjaa.
Mitkä tahot ovat huolehtineet kalenterien julkaisemisesta? Mitä kalenterit kertovat kulloisestakin julkaisuajankohdasta? Millaisiin osastoihin kalenterien sisältö on jakautunut? Keitä Kirkkokansan kalenteri ja Kirkon kalenteri ovat palvelleet?

Mikko Ketola
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, TT, dosentti

Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen

Millainen on ollut ekumeniaa ja muita kirkon kansainvälisiä suhteita ja yhteyksiä koskevien kirjoitusten osuus Kirkkokansan ja Kirkon kalenterissa? Ovatko ne olleet säännöllinen vai satunnainen piirre, millä tavalla niiden sisältöä ja teemoja voi luokitella, ketkä ovat olleet kirjoittajina ja miten ajan erityiset kansainväliset kirkolliset tapahtumat tai kehitykset ovat niissä eri vuosikymmenillä heijastuneet?

Then Swenska Psalmeboken 1582

 Otfried Czaika
Then Swenska Psalmeboken 1582. Utgåva med inledande kommentarer. Skara Stiftshistoriska Sällskaps skriftserie 87 & Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 227. 472 s. ISBN 978-952-5031-77-5. Pris 35 €.

34388

Psalmboken räknas till ”folkböckerna”. Reformationen gjorde församlingssången populär. Bara några få år efter att de första tyska psalmböckerna publicerats utkom omkring 1530 även i Sverige andliga sånger och visor. Sedan 1500-talets mitt går dessa verk under beteckningen Then Swenska Psalmeboken. Psalmboken brukades inte bara i kyrkan utan också för den privata andakten och i vardagslivet. Den gick ofta i arv, vilket resulterade i att de flesta böckerna med tiden blev helt sönderlästa. För några år sedan upptäcktes dock ett närmast fullständigt exemplar av Then Swenska Psalmeboken 1582. Denna utgåva gör hela detta verk – inklusive kalendarium, medicinska råd om åderlåtning m m – tillgängligt i transkriberad form, utförd av Anita Eldblad, Uppsala. Inledning och kommentar är skrivna av Otfried Czaika, sedan 2013 professor i kyrkohistoria vid Det teologiske meninghetsfakultet i Oslo. Den omfattande kommentaren belyser inte bara själva objektet – det unika exemplaret – utan också den svenska psalmhistorien på 1500-talet.

Pentti Laasonen in memoriam

Suurien salaisuuksien äärellä
Pentti Laasonen in memoriam

Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium

Arvostettu työtoveri, opettaja ja ystävä, Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian emeritusprofessori ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran kunniajäsen, teologian tohtori Pentti Laasonen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 14.10.2016 Helsingissä 87 vuoden yhdeksän kuukauden ja 20 päivän iässä.

Jatka lukemista

25.11.2016 TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran 125-vuotisjuhlaseminaari perjantaina 25.11.2016 klo 10–17 Tieteiden talolla salissa 104 (Kirkkokatu 6)

Ohjelma

10–12 Juhlaseminaarin avaus

Prof. Hannu Mustakallio & Prof. Markku Heikkilä:
Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustaminen ja alkuvaiheet

12–13 Lounastauko, omakustanteinen

13–15 Seurojen asema tieteellisessä kentässä ja kielipolitiikka
Prof. Simo Heininen, Yleinen kirkkohistoria suomalaisessa kirkkohistoriassa
Prof. Simo Knuuttila, Suomeksi julkaiseminen
Prof. Serafim Seppälä, Teologian kääntäminen suomeksi

15–15.30 Kahvitauko

15.30–16.30 Uuden vuosituhannen trendit ja haasteet
Dosentti Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
Prof. Jaana Hallamaa, Teologian uusi tuleminen
Prof. Risto Saarinen, Julkaisemisen uudet trendit

16.30–17.15: Paneeli: Teologiset seurat tulevaisuudessa:
TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, piispa Tapio Luoma,
SKHS:n kustannusjohtaja Milla Bergström, dos. Päivi Salmesvuori.

17–19 Iltajuhla

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen seminaariin ja iltajuhlaan on auki 18.11. asti

Lisätietoja seurojen sihteereiltä: info[at]skhs.fi & stksj[at]pro.tsv.fi