Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!
Kirjoittajan arkisto: skhs
Hakuilmoitus
Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi
Seura hakee mukaan toimintaansa
KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan ke 28.3.2018 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.
Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Katri Antin (kustannus(at)skhs.fi).
Työ alkaa sovitusti huhti-toukokuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään alkuillasta ma 9.4.2018. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.
Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa
Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!
Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.
Simo Heininen
”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista
Vuosikirja 2017 – Sota ja pakolaisuus
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2017 (107).
Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2018. 336 s.
ISBN 978-952-5031-88-1. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.
Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi?
Kristityt ovat historian saatossa paenneet sotaa ja vainoa mutta myös sotineet ja vainonneet. Kristityt ja kirkot ovat ottaneet vastaan pakolaisia ja toimineet välittäjinä erilaisissa kriiseissä mutta myös sulkeneet ovia ja yllyttäneet kansoja toisiaan vastaan.
Kristinusko on ollut historiansa aikana rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta ja paljon muuta. Tässä vuosikirjassa perehdytään sodan ja pakolaisuuden teemoihin kristillisen kirkon historiassa. Aiheet kulkevat Ambomaan lähettien kohtaamasta hereroiden kansanmurhasta suomalaisiin SS-pappeihin ja Suomen kirkon sota-ajan suunnitelmista ja siirtoseurakunnista Serbian ortodoksisen kirkon toimiin Kosovon sodassa. Katsauksissa käsitellään myös Suomen ja Yhdysvaltojen pakolaispoliitiikka ja -keskustelua.
Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2018, pyhän Henrikin päivänä.
Vertaisarvioidut artikkelit:
Essi Huuhka: ”Kamalaa kuuluu Hereromaalta” – Suomalaisten Ambomaan-lähetystyöntekijöiden suhtautuminen hereroiden kansanmurhaan 1904–1905
André Swanström: Fasismi ja uskonto suomalaisten SS-pastorien ajattelussa ja toiminnassa
Teuvo Laitila: Serbian ortodoksinen kirkko, Kosovo ja sota 1998–1999
Timo Kapanen: ”Madjaarien sankarillinen kansa” – Unkarin hätä vuonna 1956 Kotimaa-lehdessä
Jaakko Ripatti: Vuoden 1939 suunnitelmia sota-ajan toiminnan järjestämiseksi kirkossa
Matti P. Pulkkinen: Oliko Elias Hänninen kommunisti vai radikaalipietisti?
Kim Groop: The Diet of Västerås in Swedish Church Historiography – Some Remarks
Katsaukset:
Esko M. Laine: In memoriam: Pentti Laasonen 1928–2016 – Suurien salaisuuksien äärellä
Hannu Mustakallio: In memoriam: Esko Koskenvesa 1938–2017 – Porvoon hiippakunnan tutkija ja Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri
Matti Välimäki: Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017
Markku Ruotsila: Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot
Seppo Häkkinen: Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939–1949
Ville Jalovaara: Jatkosodan presidentti Risto Ryti ja uskonto
Niklas Antonsson & Tove Höglund: NORDVECK samlades i pietismens högkvarter
Saara Murto: Ekumenian nykytilasta – Kirchliche Zeitgeschichte -lehden konferenssi Helsingissä 26.–28.10.2016
Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta.
SKHS:n gradupalkinto 2017
Gradupalkintouutisia!
Seura vietti perjantaina 19.1. vuosijuhlaa, jossa muun muassa julkistettiin uusi vuosikirja, kuultiin André Swanströmin vuosijuhlaesitelmä sekä jaettiin seuran gradupalkinto lukuvuoden 2016–2017 parhaasta kirkkohistorian alan pro gradu -työstä. Palkinto on 500 euron apuraha.
Tämän vuoden gradupalkinto myönnettiin TM Sari Timoselle (Helsingin yliopisto) hänen tutkielmastaan otsikolla ”Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa 1539–1551”. Onnittelut Sarille!
Tutkielmaan on mahdollista tutustua tarkemmin Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa: helda.helsinki.fi/handle/10138/177323
Kevään 2018 ohjelma
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus
Pyhän Henrikin päivänä pe 19.1.2018, kello 16.30–19.00
Tieteiden talo, Sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista
Ohjelma
16.30 Kahvitarjoilu
17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden, gradupalkinnon sekä Sota ja pakolaisuus -teemaisen vuosikirjan julkistus
17.30 Vuosijuhlaesitelmä: Suomalaiset sotilaspastorit SS-joukoissa, dosentti André Swanström
19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e (sis. yhtenäinen alkuruoka, 3 pääruokavaihtoehtoa, ja yhtenäinen jälkiruoka ottaen huomioon erikoisruokavaliot), ilmoittautuminen ennakkoon sihteerille su 14.1. mennessä info[@]skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.
Kevätkokous ja Uuden tutkimuksen ilta ma 5.3. klo 16.30 (Tieteiden talo, sali 312)
klo 16.30 Kevätkokous
klo 17.15 TT Suvi-Päivi Koski: Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi?
Lisäesitelmät mahdollisia.
Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen
Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa
Joulukuun 2017 alussa antamassaan haastattelussa arkkipiispa Kari Mäkinen kehotti kristittyjä perehtymään tieteeseen. Mäkisen mukaan tieteen ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa. Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan tutkii todellisuutta omista lähtökohdistaan, eikä tieteen väheksymiseen ole arkkipiispan mukaan näinä aikoina syytä. Aina ei Suomessa ole ajateltu näin, varsinkaan kirkon ja sen johdon piirissä.
Tiedekirjan joulumyynti on alkanut
Tiedekirja järjestää sekä myymälässään (Snellmaninkatu 13) että verkkokaupassaan joulumyynnin 27.11.-22.12.2017.
Joulukuun Uuden tutkimuksen ilta ma 4.12.
Joulukuun Uuden tutkimuksen illassa ma 4.12.2017 klo 17.00 kuulemme kolme kirjahistoriallisia teemoja sivuavaa esitelmää. Aiemmasta tiedosta poiketen UTI pidetään Tieteiden talon salissa 405 (Kirkkokatu 6, Helsinki).
FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900
Augustinus on läntisen kirkon keskeisimpiä kirkkoisiä. Hänen teoksiaan luettiin ahkerasti, ja tästä on jäänyt jälkiä myös teosten käsikirjoitusten marginaaleihin. Esitelmässään Jesse Keskiaho esittelee millaisia reunamerkintöjä muutamiin Augustinuksen teoksiin tehtiin niiden leviämisen ensimmäisenä viitenä satana vuotena, ja mitä ne voivat kertoa siitä, miten näitä teoksia luettiin.
TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuvan muuttajina
”Kirjastot owat waraittomain auttajat, kun kirjasto on joka kylässä ei tarwitse köyhänkään kaiwata siwistyksen ja opin alkeita – – jos siis rakastaa siwistyksen ja opin juurtumista Suomen kansassa, hänen täytyy myös kutsua ilmi siwistyksen ja opetuksen wälikappaleita, joiden seassa kirjastot owat parhaimpia ja waikuttawampia.” Sanomia Turusta 1856.
1800-luvun kirjastoherätys loi Suomeen kirjastojen verkoston. Samalla, kun suomenkielinen julkaisutoiminta laajeni, kirjastot toivat kirjat ja lehdet sekä kirjallisen kulttuurin että koulutuksen marginaalissa ja maagisen maailmankuvan vaikutuspiirissä eläneen maalaisrahvaan ulottuville. Vuonna 1874 pelkästään kunnankirjastoja oli 390, joista suomenkielisiä oli 337.
Rahvaan todellinen lukutaito oli heikko, ja kirjastot tukivat lukutaitoisuuden kehittymistä. Jos paikkakunnalla oli kirjasto, köyhäkin, jos hän oli lukutaitoinen tai opetteli lukutaitoiseksi, saattoi lukea satamäärin kirjallisuutta ilmaiseksi tai pientä lainausmaksua vastaan. Lainattavissa ollut kirjastojen tarjonta levitti tietoja ja taitoja, tarjosi viihdettä ja uskonnollista kirjallisuutta. Esitelmässään Tarja-Liisa Luukkanen tarkastelee suomalaisten 1800-luvun kirjastojen roolia rahvaan maailmankuvan muuttajina, rationaalisen maailmankuvan levittäjinä. Esitelmä perustuu tutkimukseen Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918 (2016).
FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920
Saamen kirjahistorian tutkimuksessaan Sophia Alix Capdeville on pyrkinyt osoittamaan, miten muutamat henkilöt onnistuivat edistämään saamenkielellä julkaistun kirjallisuuden määrän kasvua joidenkin henkilöiden vastustuksesta huolimatta. Ensin hän esittelee sellaisten suomalaisten pappien osuutta, joiden ansiosta saamenkielisen kirjallisuuden määrä lisääntyi. Toiseksi hän tuo esiin saamelaisten omaa osuutta ja työtä kyseisten teosten aikaansaamisessa. Lisäksi hän valottaa myös sitä, mitä mieltä saamelaiset olivat painettujen teosten käytöstä. Näin hän osoittaa saamelaisten aktiivista roolia teosten julkaisemisessa, sillä ilman heidän panostaan saamennoksia ei olisi ilmestynyt.
Esitelmä perustuu Capdevillen ranskankieliseen väitöskirjaan L’histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 á 1920 (2017), joka on luettavissa täällä: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52938. Teos sisältää suomenkielisen lyhennelmän.
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.