Gradupalkinto lukuvuodelta 2017–2018

Suomen kirkkohistoriallisen seuran gradupalkinto lukuvuoden 2017–2018 parhaasta pro gradu -työstä myönnettiin perjantaina 18.1.2019 pidetyssä vuosijuhlassa TM Veera Lupuselle hänen gradustaan otsikolla ”Alakoululaisen Abraham. Raamatun tekstin muokkaaminen viidessätoista uskonnon oppikirjassa”. Lupusen tutkielma on jätetty Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lokakuussa 2017, ja se on arvioitu arvosanalla laudatur. Jatka lukemista

SS:n viimeiset aseenkantajat Suomessa

André Swanström

SS:n viimeiset aseenkantajat Suomessa

Syksyllä 2017 ilmestyivät tässä blogissa ensimmäiset suomalaisten SS-miesten historiaa uudelleenarvioivat kirjoitukseni ja vuotta myöhemmin syvensin kirjassani Hakaristin ritarit pohdintoja samasta aihepiiristä. Aiempaa suomalaista SS-historiankirjoitusta kohtaan esittämäni kritiikki on nostanut esiin merkillisen erityispiirteen suomalaisten sotahistorian harrastajien – niin amatöörien kuin jopa joidenkin akateemisten tutkijoiden – joukossa. SS-miehemme tuntuvat olevan sankarijoukko, joiden sädekehään ei sovi kajota, ja ollakseen ”isänmaallinen” on tutkijan syytä muistaa tämä. Kriittisiäkin huomioita sisältävä kirja on helppo kuitata vihervasemmistolaista agendaa ajavaksi ja todeta, että tutkija haluaa syyllistää kollektiivisesti koko SS-pataljoonaa yhtenäisenä roistojoukkona tai ruoskia nykypolven suomalaisia kehottaen meitä kaikkia kyyristymään henkisesti tuntien häpeää suomalaisuudestamme. Tällaista agendaa tai viestiä ei kirjani kuitenkaan sisällä. Jatka lukemista

Lisää digitointeja saatavilla

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset julkaistiin alkukesästä ja loputkin teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Uusi kustannusjohtaja esittäytyy

Toukokuun alussa seuran kustannusjohtajana aloitti teologian maisteriksi vastikään valmistunut Anni Suni. Annin työt kustannusjohtajana ovat alkaneet vauhdikkaasti muun muassa silppurin uhkaamaksi joutuneiden kirjojen pelastamisreissulla ja jo aiemmin digitoitujen kirjojen julkaisemisella.

Jatka lukemista

Digitoidut julkaisut nyt luettavissa

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!

Jatka lukemista

Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.

Simo Heininen

”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Tarja-Liisa Luukkanen

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Joulukuun 2017 alussa antamassaan haastattelussa arkkipiispa Kari Mäkinen kehotti kristittyjä perehtymään tieteeseen. Mäkisen mukaan tieteen ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa. Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan tutkii todellisuutta omista lähtökohdistaan, eikä tieteen väheksymiseen ole arkkipiispan mukaan näinä aikoina syytä. Aina ei Suomessa ole ajateltu näin, varsinkaan kirkon ja sen johdon piirissä.

Jatka lukemista

Uskonto ja uhri Neuvosto-Karjalassa: Mietteitä Ikitie-elokuvan äärellä

Niko Huttunen

Kävin jokunen viikko sitten katsomassa Antti Tuurin romaaniin perustuvan Ikitie-elokuvan. Sen on ohjannut AJ Annila ja pääosaa esittää Tommi Korpela. Elokuvassa on onnellinen loppu, mutta päällimmäisenä mieleen jäi teloitusjono. Tavallisesti niistä kerrotaan natsien Itä-Euroopassa suorittamien juutalaispuhdistusten yhteydessä, mutta tämä on suomalaisten historiaa. Myös usko on voimakkaalla tavalla läsnä elokuvassa.

Jatka lukemista