Toimituksia

Kainuusta koko maailmaan. Juhlakirja professori Kaarlo Arffmanille 8.8.2025. Toim. Hannu Mustakallio, Timo Kapanen & Markku Kuorilehto
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 246. Helsinki, 2025. 416 sivua. ISBN 978-952-7455-07-4.

Professori Kaarlo Arffmanin juhlakirjassa Kainuu on kaiken lähtökohta, hänen kasvuympäristönsä. Arffman syntyi Sotkamossa ja pääsi siellä ylioppilaaksi. Sittemmin hän on julkaissut kokonaisesityksen kristinuskon historiasta.

Juhlakirjan jaottelu nousee Arffmanin kainuulaisesta taustasta ja professuurista Helsingin yliopistossa. Kirja koostuu 14 artikkelista, jotka on sijoitettu viiden teeman alle. Ne käsittelevät Kainuuta, Suomen vanhempaa kirkkohistoriaa, yleistä kirkkohistoriaa, reformaatiota ja Itä-Eurooppaa.

Kirja alkaa jubilaarin uraa ja tuotantoa käsittelevällä henkilöartikkelilla sekä bibliografialla, luettelolla hänen kirjallisesta tuotannostaan.

Kirjaa sisältää artikkelit:

• Markku Kuorilehto
  Professori Kaarlo Arffmanin julkaisutoiminta 1975–2025
• Tuija Laine
  Kansanopetuksen tila Kajaanin seurakunnassa isonvihan jälkeisinä vuosikymmeninä
• Esko M. Laine
  ”Varjele meitä pahalta äkilliseltä kuolemalta”. Äkilliset ja tapaturmaiset kuolemat Kainuussa 1749–1775
• Hannu Mustakallio
  Diakoniatyön alkuvaiheet Kainuussa
• Simo Heininen
  Paulus Juusten psalmien suomentajana
• Jyrki Knuutila & Markus Hiekkanen
  Ratsukappelit, saarnahuoneet ja rukoushuoneet. Suomen kirkollisen paikallishallinnon alin taso ja sen muutos 1200-luvulta 1900-luvulle
• Markku Kuorilehto
  Pohjois-Pohjanmaan papiston varallisuus Ruotsin ajan lopulla
• Hanna-Riitta Toivanen-Kola
  Bysanttilaiset tetrakonkit ja paratiisin neljä virtaa
• Jouko Talonen
  Zinzendorf-biografiat Suomessa 1908–1976
• Markku Heikkilä
  Sigfrid Sirenius kirkkososiologisen tutkimuksen edelläkävijänä
• Sini Mikkola
  Hurskaan aviomiehen merkki: Martin Lutherin rakkauden tunneilmaukset ja perhe-elämä
• Päivi Räisänen-Schröder
  Saksan talonpoikaissodan 1524/1525 muuttuva kuva historiankirjoituksessa
• Jaakko Olavi Antila
  Liettuan reformaation kuvaus saksalaisissa julkaisuissa 1915–1918
• Riho Saard
  20 virolaisen uskovan vetoomus huhtikuulta 1978 ja Suomen uuden tullilain ”raamattupykälä”
• Mikko Ketola & Hannu Mustakallio
  Eino Murtorinne ja Itä-Euroopan kirkkohistorian tutkimus Suomessa 1985–1999

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Havaintoja uskontojen kentällä. Juhlakirja Teuvo Laitilan täyttäessä 70 vuotta. Toim. Heta Hurskainen ja Maria Takala-Roszczenko
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 245. Helsinki, 2024. 359 sivua. ISBN 978-952-7455-05-0.

Havaintoja uskontojen kentältä on dosentti Teuvo Laitilan juhlakirja, jossa kaksikymmentäyksi suomalaista tutkijaa tarkastelee uskonnon ja kansallisuuden leikkauspisteitä, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden moninaisuutta Suomessa sekä uskonnon tiloja ja maisemia. Uskonto ei toimi irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta, vaan on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen ilmiöiden kanssa. Uskonto toimii sekä välineenä että motiivina laajempien yhteiskunnallisten muutosten tarkastelussa. Juhlakirjan kirjoittajat hyödyntävät monipuolisia tutkimusmenetelmiä ja teoreettisia lähestymistapoja, jotka valaisevat uskonnon merkitystä eletyssä ajassa.

Havaintoja uskontojen kentältä tarjoaa tuoreita näkökulmia uskontojen merkitykseen ja asemaan yksilöiden ja yhteisöjen elämässä, heijastaen Teuvo Laitilan laajaa ja syvällistä tutkimusosaamista uskontojen kentällä.

Kirja sisältää artikkelit:

• Pekka Metso
  Teuvo Laitila – kaikkien alojen asiantuntija
• Maria Takala-Roszczenko
  Ristisaatot Venäjänmaan luterilaisella rajamaalla vuonna 1900
• Paavo Ahonen
  Pastori Pihran afäärit
• Talvikki Ahonen
  Ortodoksisen papiston poliittinen aktiivisuus 1930-luvulla
• Elina Kahla
  Kansallispyhittäjä Sergei Radonesilaisen pääkallon kätkeminen esimerkkinä uskonnon ja politiikan kietoutumisesta yhteen
• Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen
  Balkanilainen vaikutus pyhän Athosvuoren Ksenofontoksen luostarissa 1300–1800-luvuilla
• Helena Kupari
  Katekumeenina ortodoksisessa palveluksessa: Situationaalisen oppimisen näkökulma
• Maija Penttilä
  Solidaarisuuden pysyvyys ja muutos Suomen venäjänkielisten arjen ylirajaisessa uskonnossa
• Heta Hurskainen
  Ukraina Suomen luterilaisen kirkon Itä-Euroopan työryhmän tarkastelussa 1990-luvun alussa
• Nora Repo-Saeed
  Islam uutisoinnissa kriittisen rotuteorian valossa
• Jan Pohjonen
  Kosovon sota ja uskonnon rooli kriisissä Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuosina 1998–1999
• Jere Kyyrö & Tiina Mahlamäki
  Suomalainen kansalaisuskonto eduskunnan Nato-keskustelussa keväällä 2022
• Teemu Taira
  Uskonnottomuuden (ja ateisminkin) normalisoituminen Suomessa
• Harri Huovinen
  Vaieta vai olla äänessä? 300-luvun kasteopettajien ohjeita kirkon uusille jäsenille
• Laura Kallatsa & Eemeli Hakoköngäs
  Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman: hautausmaat, hautaaminen ja nuorten aikuisten luontosuhde
• Serafim Seppälä
  Juonikas ja mysteerinen: David Bentley Hartin kauneuskäsitys
• Terhi Utriainen
  Uskontomaisema liikkeessä: Olga Tokarczukin Vaeltajat
• Esko Ryökäs
  Teuvo Laitila metodimurroksen keskellä
• Timo Kallinen
  Pyhät ja hyödylliset: Eläimet Afrikan uskontojen kohtaamisen historiassa
• Hanna Pöyry
  Dosentti Teuvo Laitilan bibliografia 1982–2024

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Simo Heininen. Afrikan kutsu – Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 244. Helsinki, 2024. 243 sivua. ISBN 978-952-7455-04-3.

Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat 9. heinäkuuta vuonna 1870 Ondongan kuningaskuntaan nykyisen Namibian pohjoisosassa. He kohtasivat kuningas Shikongo shaKalulun paikassa, jossa on nyt kuninkaan hautamuistomerkki ja Martti Rautasen patsas. Paikalla oli heinäkuussa vuonna 2020 tarkoitus juhlia Namibian ja Suomen 150-vuotista yhteistyötä.

Patsaan jalustaan on kirjoitettu Rautasen kahdeksan toverin nimet. He jättivät eri syistä lähetyskentän, ja heistä tiedetään vähemmän. Tämä kirja kertoo kaikkien pioneerilähettien elämästä. Se selvittää heidän taustansa, koulutuksensa, perheensä, työnsä Ambomaalla sekä paluunsa syyt ja kunkin myöhemmät kohtalot.

Kirja kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen, josta ovat aikaisemmin ilmestyneet kokoelma Martti Rautasen kirjeitä sekä hänen päiväkirjansa vuosilta 1868–1870 (SKHST 237 ja 241).

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 242. Helsinki, 2022. 253 sivua. ISBN 978-952-5031-99-7.

Mikä on raamatullista? Valtiokirkko vai kansanusko? Ovatko körttiläiset kerettiläisiä? Mikä ihmeen evankelikaalisuus?

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa valaisee suomalaisen kirkkohistorian keskeisiä termejä, sanoja ja käsitteitä käsitehistorian näkökulmasta. Teoksessa monet itsestään selvänä pidetyt kirkkohistorialliset ilmiöt paljastuvat käsitehistoriallisen analyysin valossa sekä julkisen argumentaatiokamppailun tuloksiksi että merkityksiltään kulttuurisiksi ja aikasidonnaisiksi.

Kirjassa kokeneet kirkkohistorian tutkijat tarkastelevat itselleen tuttuja historian ilmiöitä käsitehistorian metodein ja haastavat myös näin aiempia käsityksiä tutuista kirkkohistoriallisista ilmiöistä.

Ajallinen yhtymäkohta useimpien käsitteiden kesken on 1800-luvun puolimaissa alkaneessa suomalaisen julkisen kulttuurin murroksessa. Kun suomen kielen sanastoa ja niiden myötä käsitteistöä sekä synnytettiin että uusinnettiin, myös kirkkohistorian käsitteistö oli murroksessa.

Teos on suunnattu paitsi historiantutkijoille, teologeille ja opiskelijoille myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kirkoista ja kirkollisista käsitteistä. Kirja on sekä itsenäinen kokoelma että osa Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisemaa trilogiaa; sitä voi lukea myös rinnakkain Yleisen kirkkohistorian lähteet ja tutkimus (2011) ja Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit (2013) -teoksien kanssa.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Simo Heininen. Matka Afrikkaan – Martti Rautasen päiväkirja 1868–1870. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 241. Helsinki, 2021. 97 sivua. ISBN 978-952-5031-98-0.

Martti Rautanen (1845–1926) oli inkeriläisen maaorjan poika. Hänestä tuli merkittävin niistä kymmenestä lähetyssaarnaajasta, jotka aloittivat työnsä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.

Päiväkirjan ensimmäinen osa alkaa lokakuussa 1868 ja päättyy toukokuuhun 1870, jolloin lähetit saapuivat Ambomaalle. Sen jälkeen Rautanen jatkoi päiväkirjaansa saksaksi, morsiamensa ja vaimonsa Friedan kielellä. Viimeinen merkintä on 27. huhtikuuta 1925, jolloin ensimmäiset Ambomaan papit vihittiin.

Laajat saksankieliset päiväkirjat ovat tärkeä ja runsaasti käytetty Namibian varhaisen historian ja etnografian lähde.

Päiväkirjojen nyt julkaistava alkuosa kertoo matkasta Afrikkaan ja runsaan vuoden oppiajasta saksalaisella lähetysasemalla. Se on kirjoitettu suomeksi. Äidinkieltään venäjää Rautanen käytti kertoessaan kosinnastaan ja seurustelustaan. Päiväkirja antaa kuvan herkän, mutta päämäärästään tietoisen 23-vuotiaan nuorukaisen havainnoista ja mielenmaisemasta ennen saapumista lähetysalueelle.

Simo Heininen on aiemmin julkaissut kokoelman Martti Rautasen kirjeitä Carl Hugo Hahnille vuosilta 1888–1895 (SKHST 237).

Kirja on saanut avustusta Suomen Lähetysseuran tutkimusrahastosta sekä TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 20 euroa.