Suomen kirkkohistoriallisen seuran sihteerinä aloitti syksyllä 2017 Anna Ruokamo ja kustannusjohtajana Katri Antin.
Kirjoittajan arkisto: skhs
Uskonto ja uhri Neuvosto-Karjalassa: Mietteitä Ikitie-elokuvan äärellä
Niko Huttunen
Kävin jokunen viikko sitten katsomassa Antti Tuurin romaaniin perustuvan Ikitie-elokuvan. Sen on ohjannut AJ Annila ja pääosaa esittää Tommi Korpela. Elokuvassa on onnellinen loppu, mutta päällimmäisenä mieleen jäi teloitusjono. Tavallisesti niistä kerrotaan natsien Itä-Euroopassa suorittamien juutalaispuhdistusten yhteydessä, mutta tämä on suomalaisten historiaa. Myös usko on voimakkaalla tavalla läsnä elokuvassa.
6.11. Syyskokous ja uuden tutkimuksen ilta: Onko 3D-tulostus uskon asia?
Syyskokous
Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 6.11.2017 klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tervetuloa!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 17.15 alkaen marraskuun uuden tutkimuksen ilta.
Marraskuun uuden tutkimuksen ilta
6.11.2017 klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 312)
Onko 3D-tulostus uskon asia?
Pekka Ketola, FT
3D-tulostus on nopeasti yleistyvä teknologia, joka on jo jalkautunut mm. teollisuuteen, lääketieteeseen ja taiteeseen. Teknologia on synnyttänyt myös arkeologian, historian ja teologisen tutkimuksen sovelluksia, sekä inspiroinut käytännöllisiä ratkaisuja nykypäivän uskonnolliseen toimintaan.
Esitelmässä pohditaan 3D-tulostuksen ja teologian yhtymäkohtia, teologisen esineistön valmistukseen liittyviä näkökulmia, sekä ehdotetaan aiheeseen liittyviä kehityspolkuja ja mahdollisuuksia kirkkohistorian sovelluksissa. 3D-tulostus tulee olemaan olennainen osa kirkkohistorian tutkimusta, yhteisöllisyyden rakentamista ja tulevaisuuden seurakuntatoimintaa. Voiko 3D-tulostus olla työväline myös kirkkotulevaisuuden tutkimukselle?
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
SKHS Helsingin Kirjamessuilla
Tule kuuntelemaan keskusteluja reformaatiosta ja antisemitismistä Helsingin Kirjamessuille. Kirkkohistoriallinen seura on mukana Tiedekirjan osastolla (6g70) kahden tilaisuuden voimin.
Torstaina 26.10. klo 13–13.25 Reunahuomautuksia reformaatiosta.
Miltä reformaation historia näyttää tänä päivänä? Miten tulkinnat ovat muuttuneet, ja onko siitä enää mitään sanottavaa? Reformaation marginaaleja ja sydänmaita kartoittamassa yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja Luther-tutkija Sini Mikkola. Haastattelijoina Piia Latvala ja Olli Lampinen-Enqvist.
Perjantaina 27.10. klo 12–12.25 Kirkko ja antisemitismi
Miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko suhtautui antisemitismiin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä? Eurooppalainen antisemitismi eli vahvaa nousukautta vuosina 1917-1933. Miten tämä aate näkyi Suomessa kirkollisissa lehdissä, keskusteluissa ja piispojen näkemyksissä? Paavo Ahonen on kirjoittanut ensimmäinen perusteellisen tutkimuksen itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Häntä haastattelee tuoreen tutkimuksen tiimoilta dosentti André Swanström.
Tiedekirjan osastolla on myös muuta kinnostavaa, uskontoon ja historiaan liittyvää ohjelmaa:
Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset
André Swanström
Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset
Suomalaisista SS-miehistä on tähän mennessä vallinnut käsitys, jonka mukaan yksikään heistä ei ottanut osaa juutalaisten joukkomurhiin tai muihin sotarikoksiin. Tiedossa on kuitenkin, että varsinkin ns. divisioonan miehet eli SS-divisioona Wikingin yksiköihin hajalleen sijoitetut suomalaiset todistivat julmuuksia, kidutusta ja teloituksia, joiden uhreina olivat juutalaiset, paikalliset siviilit ja venäläiset sotavangit. Uudet, vasta päivänvaloon tuomani todisteet viittaavat vahvasti siihen, että suomalaisia oli mukana myös sotarikosten tekijöiden joukossa. Esimerkiksi SS-mies Olavi Kustaa Aadolf Karpalon kirje suomalaisten SS-miesten yhdysupseerille ja sotilaspastorille Ensio Pihkalalle on selvä todiste siitä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset todella osallistuivat holokaustin toteuttamiseen ja sotarikoksiin.
Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto
André Swanström
Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto
Olivatko toisen maailmansodan suomalaiset SS-miehet epäpoliittinen eliittijoukko tai isänmaanystäviä seikkailuretkellä? Olivatko he muuhun SS:ään verrattuna poikkeus yhdysupseereina toimivine sotilaspappeineen? Nämä suomalaisen SS-tutkimuksen itseoikeutetun auktoriteetin professori Mauno Jokipiin lanseeraamat ja totuutena toistetut lennokkaat luonnehdinnat kaipaavat selvästi lähempää tarkastelua.
Lokakuun Uti: Dosentti Aleksandr Saksa alustaa aiheesta: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja keskiajan tutkimuksen seuran Glossan esitelmätilaisuus
maanantaina 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312)
Dosentti Aleksandr Saksa alustaa aiheesta: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
Lue Saksan esitelmän tiivistelmä SKHS:n blogista: http://www.skhs.fi/viipuri-1500-luvun-alkupuolella
Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta
Aleksandr Saksa
Vuonna 1998 alkanut Viipurin arkeologisen tutkimuksen uusi vaihe on tuonut arvokasta tietoa kuvaan kaupungin alkuvaiheista ja sen kehityksestä. Kronologisesti tämä tutkimus käsittää keskiaikaa 1200-luvun lopulta alkaen ja uutta aikaa aina 1730-lukua saakka. Alkuvuosina kaivaukset tehtiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätion tuella Viipurin historiallisen keskustan itäisessä osassa Possen- ja Vahtitornin kadun kulmauksessa sekä keskustassa Luostarinkatu 8:ssa. Vuonna 2003 kaupungin länsiosassa Etelävallin kohdalla pelastuskaivaukset suoritettiin jo rakentajan kustannuksella, minkä jälkeen tämä on tullut välttämättömäksi toiminnaksi.
Haetaan mukaan toimintaan sihteeriä ja kustannusjohtajaa
HAKUILMOITUS
Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi
Seura hakee mukaan toimintaansa
SIHTEERIÄ
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen, jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen sekä tiedottaminen. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran toiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi
Lisätietoja antaa seuran sihteeri Sanna Supponen (info[at]skhs.fi).
Työ alkaa lokakuussa 2017.
KUSTANNUSJOHTAJAA
jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.
Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Milla Bergström (kustannus@skhs.fi).
Työ alkaa lokakuussa 2017 tai sovitun mukaisesti.
Sihteerin ja kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään iltapäivällä 3.10.2017. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.
Syksyn 2017 Uuden tutkimuksen illat
ma 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), lokakuun Uuden tutkimuksen ilta
Dosentti Aleksandr Saksa: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta.
ma 6.11. 16.30 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), syyskokous ja marraskuun Uuden tutkimuksen ilta
Syyskokous & FT, Pekka Ketola alustaa aiheesta ”Onko 3D-tulostus uskon asia?”
ma 4.12. 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), joulukuun Uuden tutkimuksen ilta teemana kirjahistoria
FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900
TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuva muuttajina
FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920
Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.