Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden yhteisseminaari 30.5.2016 (Tartto)

Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden yhteisseminaari

Viron ja Suomen yhteistyö – kirkot ja kirkkohistorioitsijat

  1. toukokuuta 2016 Tarton yliopiston senaatin salissa

Seminaari järjestetään Tartossa vuonna 1996 pidetyn Viron ja Suomen kirkkohistorioitsijoiden konferenssin 20-vuotispäivän kunniaksi

15.15 Seminaarin avaus. Viron kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtajan, professori Riho Altnurmen tervetuliaissanat

Esitelmät

15.30 Jukka Yrjölä “Across the Sea: The Relations Between the Finnish and the Estonian Lutheran Churches During the Inter-war Period”

16.00 Mikko Ketola “The Holy See and Estonia Between the World Wars”

16.30 Kristel Engman “To Assist and to Educate: Some aspects of Educational Cooperation Between Estonian and Finnish Lutheran Churches During the Cold War”

17.00-17.15 tauko

17.15 Toivo Pilli “The Relations Between Estonian and Finnish Free Churches Before and After Estonia’s Regained Independence”

Keskustelut

17.45 Puheenvuoroja ja muisteluksia 20 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä ja verkostojen toiminnasta. Keskustelua tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.

Kyösti Väänäselle tunnustuspalkinto paimenmuistotyöstä

Kyösti Väänäselle Pyhän Henrikin säätiön tunnustuspalkinto paimenmuistotyöstä

Pyhän Henrikin säätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon dosentti Kyösti Väänäselle merkittävästä henkilö- ja kirkkohistoriallisesta hakuteoksesta. Dosentti Väänänen on laatinut Turun hiippakunnan paimenmuiston vuosilta 1554–1721.

vaananen

Kuva: Länsi-Savo/Taru Hokkanen

 

 

 

 

 

 

 

Turun hiippakunnan paimenmuisto on historiallinen papiston matrikkeli, joka jakautuu henkilö- ja seurakuntaosioon. Se koskee Turun hiippakunnan aluetta, joka kyseisellä aikakaudella käsitti koko läntisen Suomen Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään saakka.

Paimenmuisto julkaistiin vuonna 2011 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen verkkosivuilla. Suomen kirkkohistoriallinen seura oli pannut hankkeen alkuun jo vuonna 1955.

Hakuteos palvelee paitsi monien eri alojen akateemisia tutkijoita myös sukututkijoita. Paimenmuisto on kaikkien halukkaiden vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/. Paimenmuistosivuilla käykin kuukausittain yli tuhat vierailijaa.

Pyhän Henrikin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala luovutti 17.5.2016 pidetyssä tilaisuudessa dosentti Väänäselle  palkinnon, joka on suuruudeltaan 4 000 euroa.

Pyhän Henrikin säätiö nosti esiin paimenmuiston suurtyönä, sillä dosentti Väänänen tutki ja kokosi olennaisen osan Turun hiippakunnan yli 700-vuotista historiaa.

Tunnustuspalkinnon perusteluissa todetaankin, että osa arkkihiippakunnan identiteettiä on olla ”kaikkien hiippakuntien äiti” ja kristillisen kirkon kaikkein vanhin ja juurevin osa Suomessa.

Lisätietoja:
Pyhän Henrikin säätiö
Paimenmuisto

 

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen illat 2016-2017

Hyvä kirkkohistorian asiantuntija,

oletko halukas kertomaan tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle? Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2016–2017 Uuden tutkimuksen iltoihin.

SKHS:n Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka-huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15. pääsääntöisesti Helsingin yliopistolla. Luennot koskevat uusinta tutkimusta kirkkohistorian saralta niin Suomesta kuin maailmalta. Esitelmien teemat ovat vaihdelleet kuluvana lukuvuonna antiikin ja keskiajan lapsuudesta Ukrainan ortodoksiin kirkkoihin 2010-luvulla (http://www.skhs.fi/toiminta/utit/).

Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä ja keskustelusta, mutta myös 2-3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Kuulijakunta koostuu niin SKHS:n jäsenistä kuin myös muista aiheesta kiinnostuneista. Puhujaksi voivat tulla niin kokeneet esitelmän pitäjät kuin tuoreet tekijätkin.

Kiinnostuneita pyydämme esittämään alustavan otsikon lähettämällä sähköpostia seuran sihteerille (info[at]skhs.fi) 23.5. mennessä.

Huhtikuun Uuden tutkimuksen ilta 4.4.: Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

Huhtikuun uuden tutkimuksen-ilta järjestetään 4.4.2016 kello 17.15 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (vuorikatu 3, 5b kerros, Helsinki) yhteistyössä keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:n kanssa.

Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategiat

Myöhäisantiikissa asketismi haastoi perinteiset perhe-elämän normit ja käytännöt. Asiasta käytiin kirkon sisällä kiivasta keskustelua 300- ja 400-luvuilla – historioitsijan kannalta oleellista on, että meille säilyneitä tekstejä analysoimalla voidaan saada tietoa myöhäisantiikin perheistä ja lapsuudesta sekä ideologiselta että jokapäiväisen elämän kannalta. Vuonna 2015 ilmestynyt Ville Vuolannon kirja, Children and Asceticism in Late Antiquity. Continuity, Family Dynamics and the Rise of Christianity (Ashgate), on ensimmäinen jossa lapsuuden ja perheen suhdetta asketismiin tarkastellaan kristillisen ideologian kontekstissa, ja ensimmäinen, jossa myöhäisantiikin lapsia tarkastellaan perhedynamiikan kautta. Peruskysymyksenä kirjassa ja illan esitelmässä on, miksi vanhemmat halusivat, että heidän lapsistaan tulee askeetteja, sen sijaan, että nämä jatkaisivat sukuaan. Tämän kysymyksen kautta tarkastellaan kristillisen perheideologian kehitystä, lasten asemaa myöhäisantiikin perheissä, asketismin leviämistä kristinuskon piirissä, sekä perhestrategioita ja jatkuvuusstrategioita teoreettisina inhimillisen toiminnan ymmärtämisen apuvälineinä.

FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)

Ristiretkeläisyys vaikutti lapsuuteen sydänkeskiajalla läntisen Euroopan ja Lähi-idän alueella monin eri tavoin. Lapset osallistuivat ristiretkille liikkeen alkuvaiheesta asti erilaisissa rooleissa pyhiinvaeltajina, tukijoina, sivustakatselijoina, pakolaisina ja panttivankeina. Heidän osallisuuteensa viitataan, usein sivumennen, ristiretkikronikoissa, oikeudellisissa asiakirjoissa, ristiretkistä kertovissa sankarilauluissa sekä monissa muissa ristiretkien tutkimuksen kannalta keskeisissä lähderyhmissä.

Ristiretkiliike oli yksi varhaisia eurooppalaisia massaliikkeitä, jonka suosio lännessä kesti satoja vuosia. Liikkeen kannalta oleellisimpia toimijoita lasten joukossa eivät niinkään olleet aktiivisesti ristiretkellä sotatoimia tukeneet lapsisotilaat, kuin suuret massat, jotka kasvoivat aikuisuuteen yhteisössä, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti erityyppisiä ristiretki-instituutiota. Ideologian jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten sitouttaminen oli ensiarvoisen tärkeää. Monet tulevista ristiretkeläisistä syntyivät sukuihin, joissa ristiretkille osallistumisesta muodostui perinne heti vuodesta 1096 lähtien. Toiset omaksuivat ideologian kirkon opetuksen, tarinankertojien ja ritarikulttuurin vaikutuspiirissä. Ristiretket synnyttivät visuaalisesti ja auditiivisesti rikasta kulttuuriperinnettä, joka oli koko keskiaikaisen yhteisön saatavilla.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Maaliskuun uuden tutkimuksen ilta ja kevätkokous 7.3.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 7.3.2016 klo 16.00 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B-kerros, Helsinki). Tervetuloa!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen kello 17.15. alkaen maaliskuun uuden tutkimuksen ilta.

Dos. Teuvo Laitila esitelmöi aiheesta:

Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi

Alustuksessa kerrotaan lyhyesti Ukrainan kirkollisen tilanteen kehityksestä maan itsenäistymisen (kesällä1991) jälkeen. Päähuomio kohdistuu Moskovan patriarkaatin alaiseen autonomiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon sekä siitä yksipuolisesti itsenäistyneeseen samannimiseen kirkkoon, josta käytetään selvyyden vuoksi nimitystä Kiovan patriarkaatti.

Jälkimmäinen on osaksi Ukrainan poliittisen johdon tuella muodostamaan yhden, koko Ukrainan käsittävän kirkon ja on siinä tukeutunut myös Konstantinopolin patriarkaattiin. Edellinen on vedonnut siihen, että se on ainoa kirkko-oikeudellisesti laillinen ortodoksinen kirkko Ukrainassa. Kirkkojen väliset suhteet ovat olleet enemmän tai vähemmän jännitteisiä. Venäjän poliittinen toiminta Itä-Ukrainassa 2010-luvulla ei kuitenkaan ole noussut kirkoissa niin keskeiseksi kuin ulkopuolinen olisi voinut odottaa. Alustuksessa valotetaan kirkkojen roolia ja pohditaan syitä niiden toiminnalle – tai sen puuttumiselle.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet. Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

Vuoden 2015 gradupalkinto

Suomen kirkkohistoriallinen seura myönsi vuoden 2015 pro gradu -palkinnon FM Joonas Tammelalle (JY, Suomen historia) pro gradusta Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä. Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa. Palkinto julkistettiin seuran vuosijuhlassa 19.1.2016.

Lisätietoja palkinnosta.

Tutustu palkittuun graduun Jyväskylän yliopiston sivujen kautta.

 

 

Vuosikirja 2015

SuomeVuosikirja_2015_etukansin kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2015 (105). Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2015. 190 s. ISBN 978-952-5031-83-6. ISSN 0356- 0767. ISSN-L  0356- 0767. Hinta 30 e.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran 105. vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2016. Teoksen julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös seuran juuri alkanutta juhlavuotta. Tuore 105. vuosikirja ilmestyi Suomen kirkkohistoriallisen seuran 125-vuotisjuhlavuoden aluksi. Kunnioitettavan iän saavuttanut seura on edelleen vireä ja kehittyvä!

Tällä kertaa vuosikirjan tutkimusartikkelit liikkuvat muistin transkulttuurisuudesta arkeologiseen tutkimukseen:

* Filosofian maisteri, arkeologi Hanna-Maria Pellinen selvittää artikkelissaan Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa, kuinka pappilarakennukset sijoittuivat suhteessa kirkkopaikkoihin, ja pohtii, mikä sijoittumiseen on vaikuttanut.
* Dosentti Kim Groop tarkastelee artikkelissaan August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet, miltä  muisto August Herman Franckesta näyttää Hallessa tänään, kuinka muistoa kuvataan ja kenelle.
* Teologian maisteri Johanna Björkholm-Kallio on puolestaan selvittänyt Suomen lähetysseuran lähettikoulutuksen vaiheita sodan jälkeisessä Suomessa artikkelissaan Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950.

Vuosikirjassa muistettiin myös edesmenneitä ansioituneita tutkijoita, Hannu Välimäkeä (Hannu Mustakallio) ja Aune Jääskistä (Päivi Salmesvuori), vierailtiin muun muassa Kuubaa käsitelleessä konferenssissa sekä arvioitiin tutkimuksia, elokuvia ja ikoninäyttelyä.

Vuosikirjan tutkimusartikkelit on perinteisesti valittu julkaistaviksi niiden käytyä läpi vertaisarvioinnin. Keväällä 2015 Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi vuosikirjalle virallisen vertaisarviointitunnuksen, joka vahvistaa käytäntöä entisestään. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että artikkelien vertaisarviointi toteutetaan kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Vuosikirjan vertaisarvioidut artikkelit on merkitty vertaisarviointitunnuksella.
Vertaisarviointitunnus
Vuosikirjan tutkimusartikkelit

Hanna-Maria Pellinen, fil. maist, Turun yliopisto
Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa

Kim Groop, docent, Åbo Akademi
August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet

Johanna Björkholm-Kallio, teol. maist., Järvenpää
Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta

Helmikuun Uuden tutkimuksen ilta

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta

maanantaina 1.2.2016 kello 17.15

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

dosentti Anna Kuismin

Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina

”Tämän olen minä sitäw warten kiriotanu että usiammat miehistä owat naininet että työläs on waimoin tulla autuaxi.” Näin kirjoitti noormarkkulainen talonemäntä Kaisa Juhantytär vuonna 1831. Kaisa on yksi ns. kansankirjoittajista, joiden tekstejä on nostettu esiin arkistoista ja unohtuneista julkaisuista Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa -verkoston piiriissä. Anna Kuismin esittelee tätä aineistoa ja sen herättämiä tutkimuskysymyksiä.

 

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Vuosijuhla 19.1.2016

Vuosijuhla järjestetään Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, 5. krs., Sali 505), Helsingissä tiistaina 19.1.2016 klo 16.00 alkaen. Juhla alkaa kahvitilaisuudella ja seuran vuosikirjan 2015 julkistamisella.

Juhla jatkuu vuosijuhlaesitelmällä ja seuran vuosittaisen gradupalkinnon julkistamisella. Vuosijuhlaesitelmän pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen aiheesta Naiset kirkon palveluksessa 1700-luvulla. Turun tuomiokirkon öylätinleipojat ja kynttiläntekijät.

Tervetuloa!