Kirjoittajan arkisto: skhs

Syksyn 2017 Uuden tutkimuksen illat

Päiväys
Kirjoittanut

ma 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), lokakuun Uuden tutkimuksen ilta

Dosentti Aleksandr Saksa: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta.

ma 6.11. 16.30 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), syyskokous ja marraskuun Uuden tutkimuksen ilta

Syyskokous & FT, Pekka Ketola alustaa aiheesta ”Onko 3D-tulostus uskon asia?”

ma 4.12. 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), joulukuun Uuden tutkimuksen ilta teemana kirjahistoria

FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900

TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuva muuttajina

FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920

Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Välkommen med och skriv en artikel till Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2018!

Päiväys
Kirjoittanut

 

INBJUDAN – Call for papers

Välkommen med och skriv en artikel till Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2018!

Vi tar gärna emot forskningsartiklar och översikter till årsskriften med anknytning till frivillighet och delaktighet inom kristendomens historia. Hur har kyrkornas medlemmar deltagit i kristen verksamhet och burit ansvar, och hur har kyrkor och kristna samfund verkat i det omgivande samhället? Man kan också vända på frågeställningen och studera tvång och begränsningar: hur har kyrkornas och de kristnas delaktighet begränsats eller hur har man utövat tvång inom dessa områden?

Gemensamt ansvar och frivilligt deltagande är ideal som har hört till den kristna traditionen redan från början. Församlingar, kloster och organisationer har under alla tider mottagit frivilliga bidrag eller arbetsinsatser och enskilda kristnas barmhärtighetsverk har haft politisk betydelse ända från beginerna till Mathilda Wrede. Diakonin är ett centralt exempel på kyrkornas arbete i samhället.

Å andra sidan har kyrkorna förpliktelser i förhållande till samhället, och kyrkornas interna arbetsfördelning har tidvis inskränkt medlemmarnas handlingsmöjligheter. Frågorna om beskattning, militärtjänst, nattvardstvång, rätten att predika samt samlings- och religionsfrihet är exempel på frihetens och delaktighetens avigsidor.

Vi välkomnar även artiklar som behandlar andra ämnen!

Du är också välkommen att föreslå böcker för recension eller erbjuda recensioner inom ämnesområdet historia. Inom kulturrecensionerna publicerar vi recensioner av skönlitterära verk med anknytning till kyrkans och religionens historia, samt artiklar om filmer, tv-serier, och utställningar med samma anknytning.

Kyrkohistoriska samfundets årsskrift är en anrik publikation som har utkommit sedan år 1911. Årsskriftens forskningsartiklar genomgår en peer review-granskning. Det årligen utkommande verket offentliggörs vid samfundets årsfest i januari på S:t Henriksdagen.

Skicka ett abstract av din planerade artikel per e-post till den ansvariga redaktören (piia.latvala [at] gmail.com) senast den 2 oktober 2017. Abstractet ska behandla artikelns ämne och vad som är nytt angående ämnet, t.ex. källmaterial, forskningsmetod eller infallsvinkel. Redaktionen skickar meddelande om sitt val i slutet av oktober till alla som har lämnat in ett abstract. Efter detta bör artikelmanuskripten lämnas in till årsskriftens redaktion senast den 16 mars 2018, varefter manuskripten genomgår peer review-granskning.

Man kan foga bilder eller annat grafiskt material till artiklarna som blivit antagna för publicering. Artikeln kan skrivas på svenska, finska eller engelska. Övriga språkval kan diskuteras med redaktörerna.

Kontaktuppgifter:

Piia Latvala, ansvarig redaktör, artiklar, piia.latvala [at] gmail.com

Olli Lampinen-Enqvist, översikter, recensioner, olli.lampinen[at] helsinki.fi

Ytterligare information från FKHS ges av samfundets sekreterare Sanna Supponen, info [at] skhs.fi.

Webbplats:  www.skhs.fi . Samfundet finns även på Facebook och Twitter (@Kirkkohistoria).

 

Call for papers: the yearbook 2018

Päiväys
Kirjoittanut

 

Call for papers

The Finnish Society of Church History invites writers to contribute to the yearbook of 2018.

The theme of the issue is volunteering and participation in the history of Christianity on the one hand. How have individuals participated in or contributed to their church or religious organization, and how have churches and religious organizations participated in society at large? On the other hand, there is tension with coercion and regulation: what kind of obligations or restrictions have limited the voluntary participation of Christians and churches?

Ideals of care, shared responsibility, volunteerism have featured in Christian tradition from the beginning. Local parishes, monasteries and organizations throughout history have benefited from donations and voluntary service. Individual Christians’ works of mercy, from beguines to Mathilda Wrede, have acquired political significance. On the level of church and society, diaconal work is a central example of participation.

On the other hand, society imposes obligations and restrictions on churches, and the churches’ internal (re)organization of responsibilites and power has at times limited members’ opportunities for action. Pertinent examples include issues of taxation, military service, obligatory Eucharist, the right to preach as well as freedom of assembly and freedom of religion.

We also welcome submissions on other topics.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Research articles go through a peer-review process. In addition to articles, we welcome reports and surveys of relevant issues; literature reviews; and culture reviews of fiction, films, games, exhibitions etc. The yearbook is published annually on the feast of Saint Henry in January.

Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala [at] gmail.com) by 2nd October, 2017. The abstract should explain the topic and what is novel about the article, whether it be the sources, method or perspective. You will be informed of the initial decision by the end of October. The deadline for the accepted articles is 16th March, 2018, after which they go through a peer-review process.

For submissions other than research articles, contact Olli Lampinen-Enqvist.

You may attach images (e.g. photographs or tables) to your text. We accept texts in Finnish, Swedish and English; for other languages, please consult the editors.

Contact:

Piia Latvala, editor-in-chief (articles): piia.latvala [at] gmail.com

Olli Lampinen-Enqvist (surveys, reviews, culture): olli.lampinen [at] helsinki.fi

For more information on the Finnish Society of Church History, please contact info [at] skhs.fi or visit http://www.skhs.fi/en/. You may also follow us on Facebook (Suomen Kirkkohistoriallinen Seura) and Twitter (@Kirkkohistoria).

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2018!

Päiväys
Kirjoittanut

KIRJOITTAJAKUTSU

Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2018!

Vuosikirjaan toivotaan tutkimusartikkeleita ja katsauksia vapaaehtoisuudesta ja osallisuudesta kristinuskon historiassa. Miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta, ja miten kirkot ja kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa? Kääntöpuolena ovat pakko ja rajoittaminen: miten kirkkojen ja kristittyjen osallisuutta on toisaalta rajoitettu tai miten siihen on velvoitettu?

Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Seurakunnat, luostarit ja järjestöt ovat kautta aikojen hyötyneet vapaaehtoisten lahjoituksista tai työpanoksesta, ja yksittäisten kristittyjen laupeudentyö on saanut poliittista merkitystä begiineistä Mathilda Wredeen. Diakonia on keskeinen esimerkki kirkkojen työstä yhteiskunnassa.

Toisaalta kirkoilla on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, ja kirkkojen sisäinen työnjako on ajoittain kaventanut jäsenten toimintamahdollisuuksia. Kysymykset verotuksesta, asepalveluksesta, ehtoollispakosta, oikeudesta saarnata sekä kokoontumis- ja uskonnonvapaudesta ovat esimerkkejä vapauden ja osallisuuden kääntöpuolesta.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita.

Voit esittää toimitukselle myös arvioitavia kirjoja tai tarjota kirja-arvioita historia-alalta. Kulttuuriarvioissa julkaisemme kirjallisuusarvioita eri tavoin kirkon ja uskonnon historiaa käsittelevistä kaunokirjallisista ja muista teoksista, jotka eivät ole tutkimuskirjallisuutta, sekä muun muassa elokuva-, televisiosarja- ja näyttelyarvosteluja ja -katsauksia.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse vastaavalle toimittajalle (piia.latvala [at] gmail.com)  2.10.2017 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi aihepiirin käsittelyn kannalta uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Tämän jälkeen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 16.3.2018 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.

Julkaistavaksi valittuihin teksteihin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista teksteistä voi neuvotella toimittajien kanssa.

Yhteystiedot:

Piia Latvala, vastaava toimittaja, artikkelit , piia.latvala [at] gmail.com

Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset, arvostelut, olli.lampinen[at] helsinki.fi

 

Jumalat, haltiat ja pyhät

Päiväys
Kirjoittanut

Teuvo Laitila. Jumalat, haltiat ja pyhät. Eletty ortodoksisuus Karjalassa 1000–1900. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 234. Helsinki, 2017. 258 sivua. ISBN 978-952-5031-87-4.

Miten Bysantin kristillisyys levisi Karjalaan? Millaista paikallista uskonnollisuutta se kohtasi ja mitä tuosta kohtaamisesta kehittyi?

Karjalan historiaa ja uskonnollista kenttää on perinteisesti tarkasteltu kapeasti yhden kansan, alueen tai uskonnon muodon näkökulmasta. Jumalat, haltiat ja pyhät pyrkii ylittämään eri Karjaloiden ja etnisten ryhmien rajat ja tarkastelemaan elettyä uskontoa. Se vie tarkastelemaan Karjalan uskonnollista elämää kristinuskon saapumisesta alueelle aina Venäjän keisarikunnan lopulle.

Teos selvittää erilaisten perinteiden kohtaamista, rinnakkaiseloa ja kietoutumista toisiinsa. Mitä tiedetään niistä tavoista ja muodoista, joilla kristinuskosta tuli kansan elettyä ortodoksisuutta?

Jumalat, haltiat ja pyhät hahmottelee Karjalan monivaiheista uskontohistoriaa jatkuvuuden ja muutoksen näkökulmasta. Näin Karjalan värikkääseen uskonnollisuuteen avautuu monitasoinen näkymä.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Teuvo Laitila. Gods, Spirits and Saints – Lived Orthodox Christianity in Karelia, Northwest Russia, in 1000–1900. Summary

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Päiväys
Kirjoittanut

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista

Suomen papisto 1800–1920 ensimmäinen versio julkaistu

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteishankkeen Suomen papisto 1800–1920 ensimmäinen versio on nyt julkaistu.

Vuodesta 2011 lähtien Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta on työskennellyt toimittaakseen Suomen kaikkia luterilaisia pappeja vuosina 1801–1920 koskevan verkkojulkaisun.

Tämän sähköisen tietokannan lähtökohtana on vuosina 1910 ja 1918 julkaistu piispa O. I. Collianderin kaksiosainen Suomen kirkon paimenmuisto ja sen pohjana oleva aineisto. Painamattoman aineiston on koonnut ja toimittanut talkoopohjalta valt. lis. Iikko B. Voipio.

Alkuperäinen Collianderin paimenmuistoteos käsitti 1800-luvun seurakuntia ja niiden papistoa koskevan ensimmäisen osan (SKHST 8:1). Toiseen osaan (SKHST 8:2) sisältyi puolestaan yksityiskohtaisia henkilö- ja sukuhistoriallisia tietoja papeista, joiden sukunimet alkoivat kirjaimilla A–E. Nyt valmisteilla oleva tietokanta ei ole enää pelkkä Collianderin ja Voipion laatima käsikirjoitus, vaan kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus. Tietoja on tarkistettu ja täydennetty muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin ja seurakuntien historiatietojen pohjalta.

Suomen kirkkohistoriallinen seura on myös tässä paimenmuistohankkeessa tehnyt yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen kanssa. SKS:n biografiakeskus huolehtii verkkojulkaisun toteutuksesta ja ylläpidosta. Ensimmäinen osa (papit, joiden sukunimi alkaa F–K kirjaimella) julkaistiin maaliskuussa 2017. Hanketta tukee Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

 

Tapaus Württemberg

Päiväys
Kirjoittanut

Päivi Räisänen-Schröder

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin: Tapaus Württemberg

 

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että reformaation ja tunnustuksellisen luterilaisen opin juurruttaminen paikallistasolla ei ollut se suoraviivainen menestystarina, joksi se on historiankirjoissa pitkään kuvattu. Mikäli joku yhtenäinen ”reformaatio” tosiaan sai alkunsa Lutherin tomerasta teesien naputtelusta Wittenbergin linnankirkon oveen, sen leviäminen olikin jo paljon monisyisempi prosessi.

Jatka lukemista

CFP: Uuden tutkimuksen illat lukuvuosi 2017-2018

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvä asiantuntija,

oletko halukas kertomaan kirkkohistoriaan liittyvästä tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle?

Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2017–2018 Uuden tutkimuksen iltoihin.

Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka–huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä, mutta myös 2–3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Puhujiksi ovat tervetulleita niin kokeneet esitelmöitsijät kuin tuoreetkin tutkijat. Uuden tutkimuksen iltojen kuulija- ja keskustelijakunta koostuu SKHS:n jäsenistä sekä muista illan aiheesta kiinnostuneista. Lisätietoja aiemmista esitelmistä: http://www.skhs.fi/toiminta/utit/.

Kiinnostuneita pyydämme kertomaan esitelmän alustavan otsikon sekä toiveen esitelmän ajankohdasta 10.4.2017 mennessä seuran sihteerille (info[at]skhs.fi). Päätöksen Uuden tutkimuksen iltoihin hyväksyttävistä esitelmistä tekee seuran hallitus.