Visa Immonen
Keskiajan luostarilaitoksen monikasvoisuus vaatii poikkitieteistä ja laaja-alaista tutkimusotetta. Näin todettiin eri alojen tutkijat yhteen koonneessa tapaamisessa ”Monastic Europe – Landscape & Settlement Conference”. Tapahtuma järjestettiin elokuussa 2015 Irlannin länsirannikolla sijaitsevassa, Ennis-nimisessä pikkukaupungissa. Jatka lukemista
Huhtikuun uuden tutkimuksen-ilta järjestetään 4.4.2016 kello 17.15 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (vuorikatu 3, 5b kerros, Helsinki) yhteistyössä keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:n kanssa.
Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla
dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategiat
Myöhäisantiikissa asketismi haastoi perinteiset perhe-elämän normit ja käytännöt. Asiasta käytiin kirkon sisällä kiivasta keskustelua 300- ja 400-luvuilla – historioitsijan kannalta oleellista on, että meille säilyneitä tekstejä analysoimalla voidaan saada tietoa myöhäisantiikin perheistä ja lapsuudesta sekä ideologiselta että jokapäiväisen elämän kannalta. Vuonna 2015 ilmestynyt Ville Vuolannon kirja, Children and Asceticism in Late Antiquity. Continuity, Family Dynamics and the Rise of Christianity (Ashgate), on ensimmäinen jossa lapsuuden ja perheen suhdetta asketismiin tarkastellaan kristillisen ideologian kontekstissa, ja ensimmäinen, jossa myöhäisantiikin lapsia tarkastellaan perhedynamiikan kautta. Peruskysymyksenä kirjassa ja illan esitelmässä on, miksi vanhemmat halusivat, että heidän lapsistaan tulee askeetteja, sen sijaan, että nämä jatkaisivat sukuaan. Tämän kysymyksen kautta tarkastellaan kristillisen perheideologian kehitystä, lasten asemaa myöhäisantiikin perheissä, asketismin leviämistä kristinuskon piirissä, sekä perhestrategioita ja jatkuvuusstrategioita teoreettisina inhimillisen toiminnan ymmärtämisen apuvälineinä.
FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)
Ristiretkeläisyys vaikutti lapsuuteen sydänkeskiajalla läntisen Euroopan ja Lähi-idän alueella monin eri tavoin. Lapset osallistuivat ristiretkille liikkeen alkuvaiheesta asti erilaisissa rooleissa pyhiinvaeltajina, tukijoina, sivustakatselijoina, pakolaisina ja panttivankeina. Heidän osallisuuteensa viitataan, usein sivumennen, ristiretkikronikoissa, oikeudellisissa asiakirjoissa, ristiretkistä kertovissa sankarilauluissa sekä monissa muissa ristiretkien tutkimuksen kannalta keskeisissä lähderyhmissä.
Ristiretkiliike oli yksi varhaisia eurooppalaisia massaliikkeitä, jonka suosio lännessä kesti satoja vuosia. Liikkeen kannalta oleellisimpia toimijoita lasten joukossa eivät niinkään olleet aktiivisesti ristiretkellä sotatoimia tukeneet lapsisotilaat, kuin suuret massat, jotka kasvoivat aikuisuuteen yhteisössä, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti erityyppisiä ristiretki-instituutiota. Ideologian jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten sitouttaminen oli ensiarvoisen tärkeää. Monet tulevista ristiretkeläisistä syntyivät sukuihin, joissa ristiretkille osallistumisesta muodostui perinne heti vuodesta 1096 lähtien. Toiset omaksuivat ideologian kirkon opetuksen, tarinankertojien ja ritarikulttuurin vaikutuspiirissä. Ristiretket synnyttivät visuaalisesti ja auditiivisesti rikasta kulttuuriperinnettä, joka oli koko keskiaikaisen yhteisön saatavilla.
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 7.3.2016 klo 16.00 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B-kerros, Helsinki). Tervetuloa!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen kello 17.15. alkaen maaliskuun uuden tutkimuksen ilta.
Dos. Teuvo Laitila esitelmöi aiheesta:
Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi
Alustuksessa kerrotaan lyhyesti Ukrainan kirkollisen tilanteen kehityksestä maan itsenäistymisen (kesällä1991) jälkeen. Päähuomio kohdistuu Moskovan patriarkaatin alaiseen autonomiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon sekä siitä yksipuolisesti itsenäistyneeseen samannimiseen kirkkoon, josta käytetään selvyyden vuoksi nimitystä Kiovan patriarkaatti.
Jälkimmäinen on osaksi Ukrainan poliittisen johdon tuella muodostamaan yhden, koko Ukrainan käsittävän kirkon ja on siinä tukeutunut myös Konstantinopolin patriarkaattiin. Edellinen on vedonnut siihen, että se on ainoa kirkko-oikeudellisesti laillinen ortodoksinen kirkko Ukrainassa. Kirkkojen väliset suhteet ovat olleet enemmän tai vähemmän jännitteisiä. Venäjän poliittinen toiminta Itä-Ukrainassa 2010-luvulla ei kuitenkaan ole noussut kirkoissa niin keskeiseksi kuin ulkopuolinen olisi voinut odottaa. Alustuksessa valotetaan kirkkojen roolia ja pohditaan syitä niiden toiminnalle – tai sen puuttumiselle.
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet. Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).
Suomen kirkkohistoriallinen seura myönsi vuoden 2015 pro gradu -palkinnon FM Joonas Tammelalle (JY, Suomen historia) pro gradusta Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä. Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa. Palkinto julkistettiin seuran vuosijuhlassa 19.1.2016.
Tutustu palkittuun graduun Jyväskylän yliopiston sivujen kautta.
Suome
n kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2015 (105). Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2015. 190 s. ISBN 978-952-5031-83-6. ISSN 0356- 0767. ISSN-L 0356- 0767. Hinta 30 e.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran 105. vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2016. Teoksen julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös seuran juuri alkanutta juhlavuotta. Tuore 105. vuosikirja ilmestyi Suomen kirkkohistoriallisen seuran 125-vuotisjuhlavuoden aluksi. Kunnioitettavan iän saavuttanut seura on edelleen vireä ja kehittyvä!
Tällä kertaa vuosikirjan tutkimusartikkelit liikkuvat muistin transkulttuurisuudesta arkeologiseen tutkimukseen:
* Filosofian maisteri, arkeologi Hanna-Maria Pellinen selvittää artikkelissaan Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa, kuinka pappilarakennukset sijoittuivat suhteessa kirkkopaikkoihin, ja pohtii, mikä sijoittumiseen on vaikuttanut.
* Dosentti Kim Groop tarkastelee artikkelissaan August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet, miltä muisto August Herman Franckesta näyttää Hallessa tänään, kuinka muistoa kuvataan ja kenelle.
* Teologian maisteri Johanna Björkholm-Kallio on puolestaan selvittänyt Suomen lähetysseuran lähettikoulutuksen vaiheita sodan jälkeisessä Suomessa artikkelissaan Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950.
Vuosikirjassa muistettiin myös edesmenneitä ansioituneita tutkijoita, Hannu Välimäkeä (Hannu Mustakallio) ja Aune Jääskistä (Päivi Salmesvuori), vierailtiin muun muassa Kuubaa käsitelleessä konferenssissa sekä arvioitiin tutkimuksia, elokuvia ja ikoninäyttelyä.
Vuosikirjan tutkimusartikkelit on perinteisesti valittu julkaistaviksi niiden käytyä läpi vertaisarvioinnin. Keväällä 2015 Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi vuosikirjalle virallisen vertaisarviointitunnuksen, joka vahvistaa käytäntöä entisestään. Tunnuksen myöntäminen edellyttää, että artikkelien vertaisarviointi toteutetaan kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Vuosikirjan vertaisarvioidut artikkelit on merkitty vertaisarviointitunnuksella.
Vuosikirjan tutkimusartikkelit
Hanna-Maria Pellinen, fil. maist, Turun yliopisto
Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa
Kim Groop, docent, Åbo Akademi
August Hermann Francke och det pietistiska minnets transkulturalitet
Johanna Björkholm-Kallio, teol. maist., Järvenpää
Missionärsutbildningens omstrukturering vid Finska Missionssällskapet 1945–1950
Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta
Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta
maanantaina 1.2.2016 kello 17.15
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).
dosentti Anna Kuismin
Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina
”Tämän olen minä sitäw warten kiriotanu että usiammat miehistä owat naininet että työläs on waimoin tulla autuaxi.” Näin kirjoitti noormarkkulainen talonemäntä Kaisa Juhantytär vuonna 1831. Kaisa on yksi ns. kansankirjoittajista, joiden tekstejä on nostettu esiin arkistoista ja unohtuneista julkaisuista Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa -verkoston piiriissä. Anna Kuismin esittelee tätä aineistoa ja sen herättämiä tutkimuskysymyksiä.
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
Vuosijuhla järjestetään Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, 5. krs., Sali 505), Helsingissä tiistaina 19.1.2016 klo 16.00 alkaen. Juhla alkaa kahvitilaisuudella ja seuran vuosikirjan 2015 julkistamisella.
Juhla jatkuu vuosijuhlaesitelmällä ja seuran vuosittaisen gradupalkinnon julkistamisella. Vuosijuhlaesitelmän pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen aiheesta Naiset kirkon palveluksessa 1700-luvulla. Turun tuomiokirkon öylätinleipojat ja kynttiläntekijät.
Tervetuloa!
Kello 16.00 alkaen Tieteiden talolla salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Juhla alkaa kahvitilaisuudella ja seuran vuosikirjan 2015 julkistamisella. Vuosikirjan ovat toimittaneet TT Piia Latvala ja TM Olli Lampinen-Enqvist. Juhla jatkuu vuosijuhlaesitelmällä ja seuran vuosittaisen gradupalkinnon julkistamisella. Vuosijuhlaesitelmän pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen aiheesta Naiset kirkon palveluksessa 1700-luvulla. Turun tuomiokirkon öylätinleipojat ja kynttiläntekijät.
Lukukausien aikana joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).
1.2. Dosentti Anna Kuismin: Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina.
7.3. Dosentti Teuvo Laitila: Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi
4.4. Dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategiat & FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta
maanantaina 7.12.2015 kello 17.15
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).
Jyrki Paaskoski: Uusia tutkimusnäkökulmia Inkerin kirkon historiaan
Inkerin kirkon neljä vuosisataa, Kansa, kulttuuri, identiteetti
Inkerin kirkon neljä vuosisataa -teoksen alaotsikoksi on nostettu määreet ”Kansa, kulttuuri, identiteetti”. Kirjoittajien tavoitteena ei ole ollut tarkastella ainoastaan Inkerin kirkon ja seurakuntien tai inkeriläisten hengellistä elämää, vaan kirjassa on pyritty laajasti pohtimaan sitä, miten kirkko ylläpiti, vahvisti ja säilytti inkeriläisten identiteettiä niissä valtavissa muutoksissa, joita sen vimeiseen 400 vuoteen on sisältynyt.
Valtiollisista ja yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta Inkerin kansa säilytti identiteettinsä ainutlaatuisen ytimen, ja sen tarkasteleminen on ollut tutkijoiden yhteisenä tavoitteena. Samalla kirja haluaa osallistua ja ottaa kantaa aikaisempaan Inkeri-tutkimukseen ja avata nykyhetkestä käsin nousevia uusia näkökulmia Inkerin kirkon ja inkeriläisten 400-vuotiseen historiaan. Kirja kertoo hienovaraisella tavalla myös siitä, että Inkeri-tutkimuksessa on tapahtumassa paradigmaattisia muutoksia. Uhriajattelun sijaan kirjassa korostetaan historiallista kontekstualisointia, tehdään komparaatioita ja tutkitaan horisontaalisten ja aikajänteeltään pitkien mentaalisten tasojen kautta avautuvia ylihistoriallisia näköaloja.
Teoksen kirjoittajia ovat FT Mika Sivonen (Uef), dos. FT. Jyrki Paaskoski (HY), prof. emer. Eino Murtorinne (HY), TM Varpu Myllyniemi (HY) prof. emer. Jouko Sihvo (HY). Tilaisuudesta on mahdollista ostaa teos tekijöiltä alennettuun hintaan. Sen voi myös tilata Heli Sundholmilta heli.sundholm[at]suomenlahetysseura.fi.
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
Maanantaina 2.11. kello 17.15.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).
TM Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen ev-lut kirkossa 1918-1932
Monista muista Euroopan maista poiketen Suomessa ei koskaan ole sorruttu laajoihin juutalaisvastaisiin toimiin, ja siksi on valitettavan usein tulkittu myös antisemitististen ajatusten pysähtyneen maamme rajoille. Ennakkoluuloinen suhteutuminen juutalaisiin ei itsenäisyyden alussa ollut kuitenkaan harvinaista, vaan jopa varsin tavallista. Suomi ei siis tältä osin ollut poikkeus. Mitä juutalaisista ajateltiin? Mitkä juutalaisvastaiset ajatukset ja stereotypiat elivät myös suomalaisessa yhteiskunnassa? Mihin ajatuksiin ja tapahtumiin juutalaisvastaiset näkemykset liittyivät? Ja oliko tältä osin suomalaisessa ajattelussa jotain omintakeista? Näitä kysymyksiä pohditaan esitelmässä, joka liittyy valmisteilla olevaan väitöskirjaan ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1932”.
VTT Timo Stewart: Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria
Monet suomalaiset kristityt seurasivat Israelin valtion perustamista vuonna 1948 suurella mielenkiinnolla ja tervehtivät tapahtumaa innokkaasti. Varaukseton tuki oli rakentunut edeltävän puolen vuosisadan aikana, jolloin tieto Palestiinasta oli tullut lähinnä matkailijoiden, lähetystyöntekijöiden ja profetiakirjailijoiden kautta. Sionistien kamppailussa nähtiin kaikuja suomalaisten omista kokemuksista ja erityisesti talvisodasta. Monille suomalaisille kristillisille sionisteille kyse oli kuitenkin vielä politiikkaa suuremmasta asiasta. He näkivät Lähi-idän tapahtumien osoittavan Jumalan olemassaolon, Raamatun luotettavuuden – sekä tietyn raamatunlukutavan oikeutuksen.
Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
kello 16 alkaen ennen Uuden tutkimuksen iltaa järjestetään seuran sääntömääräinen syyskokous, johon jäsenet ovat tervetulleita. Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2016 sekä valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.