TUCEMEMS, Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Turun Historiallinen Yhdistys järjestivät maaliskuun 15. ja 16. päivänä 2017 Turun yliopistossa seminaarin Reformation Shaping Culture and Society – Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana.
Kirjoittajan arkisto: skhs
Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia
Sini Mikkola
Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia
Ecce homo?
Oheinen kuva kertoo monta tärkeää asiaa reformaatiosta ja sen tutkimuksesta. Ensinnäkin, jokainen kuvassa esitetty ihminen on miespuolinen. Tällaiset mieskollaasit eivät ole harvinaisia taiteessa eivätkä tutkimuksessa. Erityisesti perinteinen reformaationtutkimus on korostanut miesten toimintaa, heidän välisiään verkostoja ja miesvoittoisesti muotoiltuja oppirakennelmia.
Esko Koskenvesa 1938–2017
Esko Koskenvesa 1938–2017
Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium
Professori Esko Koskenvesa (vuoteen 1961 Koski) kuoli Pälkäneellä 3. tammikuuta 2017. Hän oli syntynyt Helsingissä 17. huhtikuuta 1938.
Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä
Rose-Marie Peake
Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä
Katolilaiset, pistäkää hanttiin!
Protestanteilta se käy leikiten. On Suuri Merkkivuosi, joka saapuu, ja sen mukana Suuri Kertomus. Kansaa sivistetään kirkkokunnan syntyvaiheista vauhdikkaalla ja sujuvalla kertomuksella, jolla on yksi selkeä päähenkilö ja vain muutama sivujuonne. Hieman mutkia oikoen on Martin Luther, teesit ja prosessi, jossa kirkosta erkani muutama muukin ryhmittymä.
Väitöstilaisuus 11.3.2017 ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”
TM Paavo Ahonen väittelee lauantaina 11.3.2017 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34.
Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 233).
Lue täältä kirjaa koskeva uutinen Kirkko&Kaupunki
Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
Paavo Ahonen. Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 233. Helsinki, 2017. 394 sivua. ISBN 978-952-5031-86-7.
Antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden juuret ovat syvällä kristinuskossa. Juutalaisiin kohdistetut uskonnolliset syytökset ulkokultaisesta uskonharjoituksesta aina Kristuksen tappamiseen ovat säilyneet kirkollisessa opetuksessa lähes 2 000 vuotta. Kun tällaiset näkemykset yhdstyivät maalliseen, niin sanottuun moderniin antisemitismiin, muodostui 1900-luvun alussa monien kirkonmiesten käsitys juutalaisista varsin kielteiseksi.
Paavo Ahosen teos on ensimmäinen perusteellinen tutkimus itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Vuosina 1917–1933 antisemitismiä esiintyi niin kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa, kirkollisten toimijoiden julkaisuissa kuin piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa. Ahosen tutkimus osoittaa, että antisemitismi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti yleisempi ilmiö kuin aiemmin on käsitetty, ja se ulottui aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon saakka.
Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.
Paavo Ahonen, Anti-Semitism in the Evangelical Lutheran Church of Finland between 1917–1933, Summary.
6.3. Kevätkokous ja uuden tutkimuksen ilta: Suomen varhaisimpien kirkkojen ja hautojen suuntauksia
Kevätkokous
Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 6.3.2017 klo 16.15 alkaen Tieteiden talolla, salissa 312. Tervetuloa!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen kello 17.15. alkaen maaliskuun uuden tutkimuksen ilta.
Maaliskuun uuden tutkimuksen ilta
6.3.2017 kello 17.15. (Tieteiden talo, sali 312)
Suomen varhaisimpien kirkkojen ja hautojen suuntauksia
Marianna Ridderstad, FT (Helsingin yliopisto)
Kaikkialla Euroopassa varhaisten kirkkojen arkeoastronomiset suuntaustutkimukset ovat paljastaneet uutta tietoa esimerkiksi siitä, miten päiväntasaukset ja siten itäsuunta myöhäisantiikissa ja keskiajalla määriteltiin ja miten suuntauskäytännöt vaihtelivat eri alueiden välillä. Myös Suomen keskiaikaisten kirkkojen suuntauksissa näkyvät monet samat piirteet kuin muuallakin, ja myös meillä voidaan havaita joitain eroja eri alueiden ja aikakausien välillä. Vielä keskiaikaisia kirkkojakin varhaisempiin aikoihin päästään tutkimalla hautojen suuntauksia, joissa näkyvät monet samat piirteet kuin kirkkojen suuntauksissa, sekä myös tietyt, kirkkosuuntauksissa esiintymättömät käytännöt, jotka kertovat kristinuskon ensiaskeleista Suomessa.
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!
Uuden tutkimuksen ilta 6.2. ”Haminan konsistori ja kirkkoherrojen valinta 1700-luvun Vanhassa Suomessa”
Helmikuun Uuden tutkimuksen ilta 6.2. kello 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 312.
Tutkijatohtori, FT Antti Räihä (Jyväskylän yliopisto)
Haminan konsistori ja kirkkoherrojen valinta 1700-luvun Vanhassa Suomessa
Niin sanotun Vanhan Suomen eli Venäjään vuosien 1721 ja 1743 rauhoissa liitettyjen alueiden papistoa on tutkittu kenties seikkaperäisemmin kuin minkään muun Suomen osan papistoa. Siitä huolimatta viranhoitajien muutokset jäävät alueen paikallishistoriallisissa esityksissä lähinnä mainintojen tasolle, sillä esimerkiksi kirkkoherrojen valinta on tuotu esiin luonnollisena ja ongelmattomana tapahtumakulkuna. Vanhan Suomen pitäjien papiston virkanimitykset vaikuttavat kuitenkin kaikkea muuta kuin selviltä tai säännönmukaisilta.
Antti Räihä käsittelee esityksessään Haminan konsistorin toimintaa, kun sen alaisiin seurakuntiin valittiin uusia kirkkoherroja. Haminan konsistori nimitti ehdokkaat vaaliin, joiden kesken seurakuntalaiset äänestivät. Vaalin jälkeen konsistori laati esityksen virantäytöstä, jossa se asetti ehdokkaat mielestään parhaaseen järjestykseen. Meriittejä ja virkaikää painottaneiden normatiivisten määräysten ohessa myös muut seikat vaikuttivat merkittävästi konsistorin mielipiteeseen kunkin ehdokkaan nimitystä puoltavista ja sitä vastustavista tekijöistä.
Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja se on kaikille avoin.
Tervetuloa!
Vuosikirja 2016 – Reformaatio 500 vuotta
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).
Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.
ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.
Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.
Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.
Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.
Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.
Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.
Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:
Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430
Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä
Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen
Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla
Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus
Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa
Katsaukset:
Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta
Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies
Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa
Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa
Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?
Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?
Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta
Suunnitelmien ja sattumien sekoitus
Petra Kuivala
Viime vuosina olen toistuvasti kohdannut erään kysymyksen.
”Miten suomalainen teologi on päätynyt tutkimaan katolista kirkkoa vallankumouksen Kuubassa?”
Täsmällistä vastausta minulla ei ole. Rehellisintä olisi sanoa, etten tiedä mutta tiedän kuitenkin. Usein sanon, että samaan aikaan täysin sattumalta ja täysin loogisesti.