Yleinen

Joulukuun Uuden tutkimuksen illassa ma 4.12.2017 klo 17.00 kuulemme kolme kirjahistoriallisia teemoja sivuavaa esitelmää. Aiemmasta tiedosta poiketen UTI pidetään Tieteiden talon salissa 405 (Kirkkokatu 6, Helsinki).

FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900

Augustinus on läntisen kirkon keskeisimpiä kirkkoisiä. Hänen teoksiaan luettiin ahkerasti, ja tästä on jäänyt jälkiä myös teosten käsikirjoitusten marginaaleihin. Esitelmässään Jesse Keskiaho esittelee millaisia reunamerkintöjä muutamiin Augustinuksen teoksiin tehtiin niiden leviämisen ensimmäisenä viitenä satana vuotena, ja mitä ne voivat kertoa siitä, miten näitä teoksia luettiin.

TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuvan muuttajina

”Kirjastot owat waraittomain auttajat, kun kirjasto on joka kylässä ei tarwitse köyhänkään kaiwata siwistyksen ja opin alkeita – – jos siis rakastaa siwistyksen ja opin juurtumista Suomen kansassa, hänen täytyy myös kutsua ilmi siwistyksen ja opetuksen wälikappaleita, joiden seassa kirjastot owat parhaimpia ja waikuttawampia.” Sanomia Turusta 1856.

1800-luvun kirjastoherätys loi Suomeen kirjastojen verkoston. Samalla, kun suomenkielinen julkaisutoiminta laajeni, kirjastot toivat kirjat ja lehdet sekä kirjallisen kulttuurin että koulutuksen marginaalissa ja maagisen maailmankuvan vaikutuspiirissä eläneen maalaisrahvaan ulottuville. Vuonna 1874 pelkästään kunnankirjastoja oli 390, joista suomenkielisiä oli 337.

Rahvaan todellinen lukutaito oli heikko, ja kirjastot tukivat lukutaitoisuuden kehittymistä. Jos paikkakunnalla oli kirjasto, köyhäkin, jos hän oli lukutaitoinen tai opetteli lukutaitoiseksi, saattoi lukea satamäärin kirjallisuutta ilmaiseksi tai pientä lainausmaksua vastaan. Lainattavissa ollut kirjastojen tarjonta levitti tietoja ja taitoja, tarjosi viihdettä ja uskonnollista kirjallisuutta. Esitelmässään Tarja-Liisa Luukkanen tarkastelee suomalaisten 1800-luvun kirjastojen roolia rahvaan maailmankuvan muuttajina, rationaalisen maailmankuvan levittäjinä. Esitelmä perustuu tutkimukseen Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918 (2016).

FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920

Saamen kirjahistorian tutkimuksessaan Sophia Alix Capdeville on pyrkinyt osoittamaan, miten muutamat henkilöt onnistuivat edistämään saamenkielellä julkaistun kirjallisuuden määrän kasvua joidenkin henkilöiden vastustuksesta huolimatta. Ensin hän esittelee sellaisten suomalaisten pappien osuutta, joiden ansiosta saamenkielisen kirjallisuuden määrä lisääntyi. Toiseksi hän tuo esiin saamelaisten omaa osuutta ja työtä kyseisten teosten aikaansaamisessa. Lisäksi hän valottaa myös sitä, mitä mieltä saamelaiset olivat painettujen teosten käytöstä. Näin hän osoittaa saamelaisten aktiivista roolia teosten julkaisemisessa, sillä ilman heidän panostaan saamennoksia ei olisi ilmestynyt.

Esitelmä perustuu Capdevillen ranskankieliseen väitöskirjaan L’histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 á 1920 (2017), joka on luettavissa täällä: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52938. Teos sisältää suomenkielisen lyhennelmän.

Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Syyskokous 

Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 6.11.2017 klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 312 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tervetuloa!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 17.15 alkaen marraskuun uuden tutkimuksen ilta.

 Marraskuun uuden tutkimuksen ilta

6.11.2017 klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 312)

Onko 3D-tulostus uskon asia?

Pekka Ketola, FT

3D-tulostus on nopeasti yleistyvä teknologia, joka on jo jalkautunut mm. teollisuuteen, lääketieteeseen ja taiteeseen. Teknologia on synnyttänyt myös arkeologian, historian ja teologisen tutkimuksen sovelluksia, sekä inspiroinut käytännöllisiä ratkaisuja nykypäivän uskonnolliseen toimintaan.

Esitelmässä pohditaan 3D-tulostuksen ja teologian yhtymäkohtia, teologisen esineistön valmistukseen liittyviä näkökulmia, sekä ehdotetaan aiheeseen liittyviä kehityspolkuja ja mahdollisuuksia kirkkohistorian sovelluksissa. 3D-tulostus tulee olemaan olennainen osa kirkkohistorian tutkimusta, yhteisöllisyyden rakentamista ja tulevaisuuden seurakuntatoimintaa. Voiko 3D-tulostus olla työväline myös kirkkotulevaisuuden tutkimukselle?

Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Tule kuuntelemaan keskusteluja reformaatiosta ja antisemitismistä Helsingin Kirjamessuille. Kirkkohistoriallinen seura on mukana Tiedekirjan osastolla (6g70) kahden tilaisuuden voimin.

Torstaina 26.10. klo 13–13.25 Reunahuomautuksia reformaatiosta.

Miltä reformaation historia näyttää tänä päivänä? Miten tulkinnat ovat muuttuneet, ja onko siitä enää mitään sanottavaa? Reformaation marginaaleja ja sydänmaita kartoittamassa yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja Luther-tutkija Sini Mikkola. Haastattelijoina Piia Latvala ja Olli Lampinen-Enqvist.

Perjantaina 27.10. klo 12–12.25 Kirkko ja antisemitismi

Miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko suhtautui antisemitismiin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä? Eurooppalainen antisemitismi eli vahvaa nousukautta vuosina 1917-1933. Miten tämä aate näkyi Suomessa kirkollisissa lehdissä, keskusteluissa ja piispojen näkemyksissä? Paavo Ahonen on kirjoittanut ensimmäinen perusteellisen tutkimuksen itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Häntä haastattelee tuoreen tutkimuksen tiimoilta dosentti André Swanström.

Tiedekirjan osastolla on myös muuta kinnostavaa, uskontoon ja historiaan liittyvää ohjelmaa:

http://www.tiedekustantajat.fi/kirjamessut2017.php

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja keskiajan tutkimuksen seuran Glossan esitelmätilaisuus
maanantaina 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312)

Dosentti Aleksandr Saksa alustaa aiheesta: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta

Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Lue Saksan esitelmän tiivistelmä SKHS:n blogista: http://www.skhs.fi/viipuri-1500-luvun-alkupuolella

HAKUILMOITUS

Suomen kirkkohistoriallinen seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen. Lisätietoja seuran toiminnasta: www.skhs.fi

Seura hakee mukaan toimintaansa

SIHTEERIÄ

jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen, jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen sekä tiedottaminen. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran toiminnan monipuoliseen kehittämiseen

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi

Lisätietoja antaa seuran sihteeri Sanna Supponen (info[at]skhs.fi).

Työ alkaa lokakuussa 2017.

KUSTANNUSJOHTAJAA

jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 24.9.2017 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Milla Bergström (kustannus@skhs.fi).

Työ alkaa lokakuussa 2017 tai sovitun mukaisesti.

Sihteerin ja kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään iltapäivällä 3.10.2017. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

ma 2.10. kello 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), lokakuun Uuden tutkimuksen ilta

Dosentti Aleksandr Saksa: Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta.

ma 6.11. 16.30 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), syyskokous ja marraskuun Uuden tutkimuksen ilta

Syyskokous & FT, Pekka Ketola alustaa aiheesta ”Onko 3D-tulostus uskon asia?”

ma 4.12. 17.00 alkaen (Tieteiden talo, Sali 312), joulukuun Uuden tutkimuksen ilta teemana kirjahistoria

FT, Jesse Keskiaho: Reunamerkinnät Augustinus-käsikirjoituksissa 400–900

TT, Tarja-Liisa Luukkanen: Suomalainen kirjastoherätys ja kirjat rahvaan maailmankuva muuttajina

FT, Sophia Alix Capdeville: Saamen kirjahistoria Suomessa: sen juuret ja kehitys 1820–1920

Aiemmin ilmoitettu TT, Suvi-Päivi Kosken Merkittävä kirjalöytö Saksasta – meneekö varhainen virsikirja- ja katekismushistoriamme uusiksi? -esitelmä siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Hyvä asiantuntija,

oletko halukas kertomaan kirkkohistoriaan liittyvästä tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle?

Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2017–2018 Uuden tutkimuksen iltoihin.

Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka–huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä, mutta myös 2–3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Puhujiksi ovat tervetulleita niin kokeneet esitelmöitsijät kuin tuoreetkin tutkijat. Uuden tutkimuksen iltojen kuulija- ja keskustelijakunta koostuu SKHS:n jäsenistä sekä muista illan aiheesta kiinnostuneista. Lisätietoja aiemmista esitelmistä: http://www.skhs.fi/toiminta/utit/.

Kiinnostuneita pyydämme kertomaan esitelmän alustavan otsikon sekä toiveen esitelmän ajankohdasta 10.4.2017 mennessä seuran sihteerille (info[at]skhs.fi). Päätöksen Uuden tutkimuksen iltoihin hyväksyttävistä esitelmistä tekee seuran hallitus.

TM Paavo Ahonen väittelee lauantaina 11.3.2017 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 233).

Lue täältä kirjaa koskeva uutinen Kirkko&Kaupunki