Teksti ja kuvat: Mikko Ketola
Tarton yliopistossa järjestettiin 14.10.2022 juhlaseminaari Viron kirkkohistoriallisen seuran 25-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teemaksi oli valittu kirkkohistoriallisen tutkimuksen historia Virossa ja sen naapurimaissa Latviassa ja Suomessa. Tarton yliopiston kirkkohistorian professori Riho Altnurme puhui virolaisen kirkkohistorian tekijöistä, Latvian yliopiston kirkkohistorian professori Valdis Teraudkalns puolestaan Latvian kirkkohistorian merkkimiehistä ja allekirjoittanut viimeisen sadan vuoden jaksosta suomalaisen kirkkohistoriantutkimuksen kentällä. Nivoin esitykseeni myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran tärkeän roolin tutkimuksen edistäjänä ja julkaisijana.
Riho Altnurme
Valdis Teraudkalns
Näiden kolmen esityksen jälkeen seurasi vielä paneelikeskustelu, jossa puhuttiin erityisesti siitä, mitkä seikat erottavat ja yhdistävät yleistä historiantutkimusta ja kirkkohistoriaa. Sen osanottajina olivat alan ammattilaiset Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.
Paneelissa keskustelivat Lea Kõiv, Andres Andresen, Riho Saard ja Toomas Schvak.
Seminaarin yhteydessä julkaistiin Viron teologisen aikakauskirjan, Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero ”Eesti Kirikuloo Selts 25”. Sen ovat toimittaneet Toomas Schvak ja Toivo Pilli. Se sisältää muun muassa virolaisen sisarseuramme historiaa kartoittavan Riho Altnurmen ja Priit Rohtmetsin artikkelin ”Eesti Kirikuloo Selts 1997–2022”. Itse kirjoitin numeroon artikkelin “Baltic German Church Life in Tallinn during the Second World War”
Toivo Pilli kädessään Usuteaduslik Ajakirin erikoisnumero.
Ennen juhlaseminaaria vierailimme hieman pienemmällä joukolla Raadin hautausmaalla tervehtimässä edesmenneitä kirkkohistorioitsijoita. Pääkohde oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisen Tarton kirkkohistorian professorin Olaf Sildin hauta. Se on merkittävä siksi, että hänen hautansa sijainti selvisi vasta aivan äskettäin. Sild kuoli 1944. Muut tärkeät kohteet olivat Marju Lepajõen, Pille Valkin ja Urmas Pettin haudat, kaikki 2000-luvulla kuolleita. Pysähdyimme myös Jakob Hurtin, 1907 kuolleen kansanrunouden kerääjän ja papin haudalla.
Hautausmaakierroksella olivat vasemmalta Toivo Pilli, Marina Viia, Jaan Bärenson, Priit Rohtmets, Madis Maasing, Riho Altnurme ja Kristian Luhamets.
Viron kirkkohistoriallinen seura perustettiin 1997, ja silloin hyväksytyn peruskirjan laati inkeriläissyntyinen maisteri Toivo Pilli. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin silloinen maisteri Riho Altnurme, joka piti kirkkohistorian kursseja sekä Tarton yliopistossa että Tallinnan teologisessa instituutissa. Toivo Pilli toimii nykyään seuran puheenjohtajana ja oli myös juhlaseminaarin juontaja.
Virolaisilla ja suomalaisilla kirkkohistorioitsijoilla on ollut 25 vuoden kuluessa paljon henkilökohtaisia yhteyksiä ja yhteistyötä tutkimusprojektien ja verkostojen merkeissä. Näitä ovat olleet muun muassa ensimmäinen EU:n rahoittama humanistinen tutkimusprojekti Churches and European integration, jonka koordinaattorina professori Aila Lauha toimi 2001–2004. Jouko Talosen vetämä International Network of Baltic Church Historians puolestaan on yhdistänyt kaikkien Baltian maiden kirkkohistorian tutkijoita. Uusin yhteistyöfoorumi on ollut Euroopan komission rahoittama laaja Horizon2020-tutkimusprojekti Religious toleration and peace, jossa vuosina 2018–2022 on työskennellyt useita tutkijoita myös Tartosta ja Helsingistä.
Katso lisäksi:
Virolaiset ja suomalaiset kirkkohistorioitsijat tapasivat Tartossa 30.5.2016.
Vartijan erikoisnumero Virosta. Sisältää muun muassa Riho Altnurmen haastattelun. Vartija 5–6/2015.
Mikko Ketola, Virolais-suomalainen tutkijakokous ”Eesti kirikulugu” Tartossa 7.–8.6. 1996. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996).
