Tarjoa julkaisua SKHS:n toimitusten sarjaan

Etsitkö käsikirjoituksellesi kustantajaa, tai onko sinulla hyvä idea kokoomateoksen toimittamisesta?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) etsii julkaisuehdotuksia toimitustensa sarjaan. Sarjassa julkaistaan tieteellisiä monografioita, artikkelikokoelmia, väitöskirjoja ja lähde-editioita. Vuodesta 1895 julkaistun sarjan tieteellisen tason takaa vertaisarviointi, ja jokainen kirjoittaja saa käsikirjoituksen viimeistelyyn tuekseen osaavan toimittajan.

SKHS:n hallitus arvioi julkaisuehdotusten sopivuuden toimitusten sarjaan. Olennaista on tutkimuksen yhteys kristinuskon historian teemoihin sekä historiantutkimukselle ominaiset lähestymistavat ja metodit. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löydät seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Jos SKHS voisi olla sinulle sopiva kustantaja, lähetä julkaisuehdotuksesi seuran kustannusjohtajalle (Olli Lampinen-Enqvist): kustannus@skhs.fi. Ehdotuksessa tulisi olla alustava otsikko, lyhyt abstrakti sekä arvio käsikirjoituksen valmistumisajankohdasta.

Eletty reformaatio

Eletty reformaatio. Protestanttisen uskonnollisuuden muotoja uuden ajan alun Euroopassa. Toim. Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 243. Helsinki, 2023. 260 sivua. ISBN 978-952-7455-02-9.

Eletyn uskonnon tutkimus on viime vuosikymmeninä avannut hedelmällisiä näkökulmia eritoten maallikoiden uskonnollisuuden tutkimukseen. Käsillä oleva artikkelikokoelma on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka soveltaa eletyn uskonnon lähestymistapaa erityisesti protestanttisiin reformaatioihin. Samalla se liittyy yleisempään metodologiseen keskusteluun eletyn uskonnon käsitteestä ja tutkimuksesta. Teos tuo esiin kristinuskon historiallisen monimuotoisuuden sekä virallisen ja epävirallisen uskonnonharjoituksen tiiviin yhteenkietoutumisen uuden ajan alussa.

Kirja kokoaa yhteen eri teologian ja historia-alojen tutkijoiden analyysejä 1500–1600-luvun eletystä uskonnosta Saksassa, Suomessa ja Englannissa. Kirjoittajat hyödyntävät eletyn uskonnon konseptia kukin oman alansa näkökulmasta ja testaavat sen toimivuutta eri historiallisissa konteksteissa ja erilaisilla lähdeaineistoilla, joita ovat esimerkiksi opilliset ja hartauskirjoitukset, ruumissaarnat, kirkkohallinnon dokumentit, kirjeet ja päiväkirjat sekä kirkkotaide. Tuloksena on rikas panoraama uuden ajan alun protestanttiseen uskonelämään, jossa maallikkojen eletty uskonto nivoutui monin tavoin viralliseen perinteeseen ja teologiaan.

Teos on suunnattu kaikille kristinuskon ja arjen historiasta kiinnostuneille. Se sopii myös yliopistolliseksi oppikirjaksi.

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Sisällysluettelo:

  1.  Johdanto: Eletty reformaatio – mitä se on ja miten sitä voi tutkia?
    Päivi Räisänen-Schröder & Sini Mikkola
  2.  Tunteet, eletty teologia ja reformaatio: Elämäntavan tulkintamalli
    ymmärtämisen apuna
    Karin Kallas-Põder ja Risto Saarinen
  3.  Suutari ja saarnamies Paul Glockin (k. 1585) eletty uskonto
    Päivi Räisänen-Schröder
  4.  ”Rukoillen lähestyn Teidän Majesteettianne”: Eletty uskonto
    Wittenbergin yliopiston opiskelijoiden kirjeissä kuningas Kustaa Vaasalle
    1530–1539
    Sari Timonen
  5.  Kirjeet, kohtaamiset ja kokemukset teologian tukena: Eletyn teologian
    näkökulma Martin Lutherin ja saksalaisen ritarikunnan
    vuorovaikutukseen
    Tapio Leinonen
  6.  Äitinsä kohdusta valittu: Maallikkoreformaattori Katharina
    Schütz Zellin uskonnollisen identiteetin rakentaminen ja arkipäivän
    uskonnollisuus
    Sini Mikkola
  7.  Sisarukset, eletty uskonto ja valta 1600-luvun Englannissa
    Sara Ala-Hynnilä
  8.  Papinrouvien arjen hengellisyys ruumissaarnojen elämäkerroissa
    1600-luvun jälkipuolen Suomessa
    Miia Kuha
  9.  Rahvaan tavat ja yhdenmukaisuuden ihanne: Luterilainen ortodoksia
    ja paikallinen tapa eletyn uskonnon muovaajina Kemissä
    myöhäiskaroliinisena aikana
    Esko M. Laine
  10.  Pyhämaan uhrikirkon kuoriaidan maalaukset vuodelta 1667:
    Varhaismoderni ikonografia eletyn uskonnon visuaalisena
    ilmentymänä
    Hanna Pirinen

Uuden tutkimuksen ilta 25.5.2023

Kevään 2023 Uuden tutkimuksen ilta pidetään torstaina 25.5.2023, klo 17.15. Tieteiden talolla, sali 208. Illassa käsitellään elettyä uskonnollisuutta ja puhujina ovat:

*Sari Katajala-Peltomaa: Eletty usko ja kokemus keskiajan kanonisaatioprosesseissa

*Sofia Lahti: Eletty usko keskiajan kuvissa ja esineissä: tutkimuskysymyksiä ja lähteitä

*Päivi Räisänen-Schröder: Eletty uskonto 1500-luvun kirjeissä

Tilaisuuteen voi myös osallistua etäyhteydellä: https://helsinki.zoom.us/j/67854923896

Kaikki lämpimästi tervetuloa !

Kevätkokous 24.4.2023

Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestetään maanantaina 24.4.2023 klo 16.15. Paikkana on Tieteiden talo, sali 207 (2. krs), Kirkkokatu 6, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat, joihin lukeutuvat mm. tilinpäätös, vuosikertomus sekä tilintarkastajan lausunto.

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Mikäli haluat etäyhteyslinkin ja kokousmateriaalin sähköpostiisi, lähetä ilmoittautumisviestisi sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi. Osallistuminen kokoukseen Tieteiden talolla ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu valmis

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut valmiiksi verkkojulkaisun kaikista luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista suomalaisista. Henkilöiden määräksi tietokone ilmoittaa luvun 4617. Pohjatyön teki jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piispa Otto Immanuel Colliander.

Collianderin uraauurtava julkaisu Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan ilmestyi kaksiosaisena vuosina 1910 ja 1918. Teokset julkaistiin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimitusten sarjassa, mutta Otavan kustantamina.

Ensimmäinen osa oli seurakuntamatrikkeli, jossa julkaistiin tiedot eri seurakunnissa toimineista papeista virkojensa mukaan kronologisessa järjestyksessä. Toisen osan eli henkilömatrikkelin oli määrä käsittää kaikki 1800-luvulla toimineet papit aakkosjärjestyksessä. Tämä osa ei päässyt sukunimien alkukirjaimissa E:tä pitemmälle. Julkaisutyön jatkaminen ei 1920-luvun oloissa ollut mahdollista.

Matrikkelintekijän ohjelmallisena lähtökohtana oli Suomen kansan omintakeinen kansallis-yhteiskunnallinen kehitys 1800-luvulla, ennen muuta niin sanottuna autonomian aikana. Paimenmuisto pyrki tarjoamaan vuosisadan uskonnollis-kirkollisten olojen tutkimista varten mahdollisimman täydellisen ja luotettavan aineskokoelman.

Suomen kirkkohistoriallinen seura työskenteli 2000-luvun alussa Collianderin paimenmuiston täydentämiseksi. Avuksi tuli vapaaehtoistyöntekijänä valtiotieteiden lisensiaatti Iikko B. Voipio, jolla oli tapana marssia työpäivänsä jälkeen Kansallisarkistoon tutkimaan Collianderin painamattoman aineiston mikrofilmejä. Voipio julkaisi toimittamansa version alun perin vuonna 2004. Hän täydensi 1800-luvun paimenmuistoa vuoteen 1920 saakka.

Voipion toteuttamaa paimenmuistohanketta on ohjannut Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kirkkohistoriallinen seura solmivat 2013 sopimuksen verkkojulkaisun toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kirkkohistoriallinen seura sai kustannuksiinsa sittemmin apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.

Colliander-hankkeen sijasta päädyttiin lopullisesti puhumaan Suomen papisto 1800–1920 -hankkeesta. Verkkojulkaisussa on otettu huomioon muun muassa asianomaisen syntymä- ja kuolinaika sekä puoliso(t). Lisäksi siitä käyvät selville asianomaisen varsinainen pappisura sekä opinnot, sivutoimet, opinto- ja edustusmatkat, erilaisten yhteisöjen jäsenyydet ja luottamustoimet.

Verkkojulkaisu on kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus, jonka tietoja on tarkistettu ja täydennetty erilaisten lähdesarjojen pohjalta. Lähdetiedot näkyvät asianomaisen tietojen yhteydessä; lukija voi ne siis tarkistaa.

Verkkojulkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/papisto. Esipuheessa on esitelty sen sisältö ja valmisteluvaiheet.

Vuosijuhlaa vietettiin 19.1.2023

SKHSn vuosijuhlaa Pyhän Henrikin muistopäivänä, 19.1.2023 perinteisin menoin. Tieteiden talolla ja etäyhteyksin juhlaan osallistui yhteensä 40 henkilöä.

Juhlassa muistettiin seuran kunniajäseniksi keväällä 2022 kutsuttuja professori Markus Hiekkasta ja professori Jouko Talosta sekä hallituksen pitkäaikaisesta työskentelystä pois siirtynyttä Milla Bergströmiä.

Seuran gradupalkinto luovutettiin Saara-Maria Kajavalle hänen tutkielmastaan ”Kuinka pyhimyksiä tehdään? Nuoria maallikoita koskevat kanonisaatiohankkeet katolisessa kirkossa Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen jälkeen.” Gradu on hyväksytty Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa maaliskuussa 2022. Kajava esitteli vuosijuhlassa gradunsa keskeiset tutkimustulokset.

Vuosikirja ”Uskonto ja arjen historia” julkaistiin Vuosijuhlassa. Artikkeliteoksen toimittajat Petra Kuivala ja Annaleena Sevillano esittelivät teoksen sisältöä juhlaväelle. Niin ikään vuosijuhlassa juhlistettiin SKS:n verkkojulkaisua Suomen kirkon papisto 1800-1920, jonka taustoja professori Hannu Mustakallio valotti puheenvuorossaan.

Vuosijuhlaesitelmän piti professori Päivi Salmesvuori aiheesta ”Matti Kurikka (1863–1915) ja uskonto”. Esitelmässään Salmesuori pohti toimittaja ja työnväenaktivisti Matti Kurikan suhdetta kirkko-instituutioon. Salmesuori on ollut mukana Matti Kurikkaa koskevassa tutkimushankkeessa, josta SKS on julkaissut teoksen ”Lannistumaton — Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella”. Teos on luettavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/346697

Vuosikirja 2022 – Uskonto ja arjen historia

Uskonto ja arjen historia. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2022 (112). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2022. 247 sivua. ISBN 978-952-7455-01-2. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja vuodelle 2022 kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä: kuten vuosikirja osoittaa, uskonto kietoutuu osaksi arkea aina politiikasta hengellisiin harjoituksiin ja rokotuskampanjoista saarnaamiseen. Näiden teemojen äärellä teos luotaa myös lähteitä ja lähestymistapoja, jotka tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa.

Kirja sisältää artikkelit:

  • SINI MIKKOLA & PÄIVI RÄISÄNEN-SCHRÖDER: Reformaatioajan kirjeenvaihto ja eletty uskonto: Tapaustutkimuksena Elisabeth von Braunschweig-Lüneburgin (1510–1558) kirjeet
  • NIKO HUTTUNEN: Stefan Löfvingin uskonnollinen maailma: sotilaan eletty uskonto 1700-luvulla
  • REETTA KALLANNE: Uskonto keskitysleirillä: Suomalaisen hengellisen toiminnan ja uskonnollisen diskurssin roolit inkeriläisten parissa Kloogan keskitysleirillä toisessa maailmansodassa
  • HANNU MUSTAKALLIOMaallikkosaarnaajana pappien rinnalla. Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939
  • ESKO M. LAINE: ”Viattomien lasten pelastamiseksi ja isänmaan hyväksi”. Papit, lukkarit sekä papinpuolisot isorokkorokotusten alkuvaiheessa 1803–1807

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja postitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosijuhla 19.1.2023 ja Vuosikirjan julkistaminen

Seuran vuosijuhlaa vietetään perinteiseen tapaan Pyhän Henrikin muistopäivänä, 19.1.2023 klo 16.30, Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6 Helsinki, Sali 505. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Suoratoiston linkki https://helsinki.zoom.us/j/64870750320?pwd=ZEhxS3N5aFJydm1NSDlzaXJrcTl6Zz09

Meeting ID: 648 7075 0320; Passcode: 220118

Vuosijuhlaesitelmän pitää Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori aiheesta Matti Kurikka (1863–1915) ja uskonto. Esitelmässään Salmesuori pohtii toimittaja ja työnväenaktivisti Matti Kurikan suhdetta kirkko-instituutioon ja miten hän sijoittui esoterian kenttään.

Juhlassa julkistetaan myös SKHS:n gradupalkinnon saaja sekä Vuosikirja 2022 Uskonto ja arjen historia, jota jaetaan jäsenille vuosijuhlassa.

TT Petra Kuivalan, ja TM Annaleena Sevillanon toimittama vuosikirja Uskonto ja arjen historia sisältää seuraavat tutkimusartikkelit:

Sini Mikkola & Päivi Räisänen-Schröder: Reformaatioajan kirjeenvaihto ja eletty uskonto: Tapaustutkimuksena Elisabeth von Braunschweig-Lüneburgin (1510–1558) kirjeet

Niko Huttunen: Stefan Löfvingin uskonnollinen maailma: sotilaan eletty uskonto 1700-luvulla

Reetta Kallanne: Uskonto keskitysleirillä: Suomalaisen hengellisen toiminnan ja uskonnollisen diskurssin roolit inkeriläisten parissa Kloogan keskitysleirillä toisessa maailmansodassa

Hannu Mustakallio: Maallikkosaarnaajana pappien rinnalla. Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939

Esko M. Laine: ”Viattomien lasten pelastamiseksi ja isänmaan hyväksi”. Papit, lukkarit sekä papinpuolisot isorokkorokotusten alkuvaiheessa 1803–1807

 

Vuosijuhlaillallista vietetään vuosijuhlan jälkeen, noin klo 19.30 alkaen, ravintola Sunnissa, Aleksanterinkatu 26, 2. krs. Omakustanteinen illallinen on kaikille seuran ystäville avoin juhlatilaisuus.

Sitovat ilmoittautumiset illalliselle tulee lähettää to 12.1. mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa menu-valinta sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Osallistumisen peruminen on mahdollista to 18.1. saakka, minkä jälkeen peruutuksia ei oteta enää vastaan.

Illallisella on kolme menuvaihtoehtoa:

Aleksanterin menu: 53 € 
Tattari ”risotto” paahdettua selleriä ja omenaa
Paistettua nieriää, maa-artisokkapyrettä ja sahramivoikastiketta
Cremé brule ja kompottia grillatusta persimonista

Keittiömestarin menu: 54€
Pintakypsennettyä taimenta, marinoitua fenkolia, kyssäkaalia ja savumuikkumajoneesiä
Poron ulkofilettä, mustajuuri-perunapyrettä, paahdettuja juureksia ja timjamikastiketta
Mustikkaa, jogurttia ja valkosuklaata

Sofia menu: 47 €
Kuohkea kastanja-herkkutattikeitto
Savustettua raita- ja keltajuurta, papupyrettä, mustakaalia ja macadamia pähkinää
Vegaaninen sitrusmarenkitartaletti

Syyskokouksen 2022 päätöksiä ja seuran uudet säännöt

Seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestettiin 10.11.2022. Syyskokouksessa käsiteltiin talous- ja toimintasuunnitelma sekä henkilövalinnat ja määritettiin jäsenmaksun suuruus vuodelle 2023.

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin yliopisto-opettaja Niklas Antonssonin Åbo Akademista. Seuran puheenjohtajana vuonna 2023 valittiin jatkamaan dos. Juha Meriläinen. Hallituksen kokoonpanon löydät täältä: Seuran organisaatio

Syyskokous hyväksyi myös seuran hallituksen esityksen seuran uusiksi säännöiksi: SKHS säännöt. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säännöt 9.12.2022.

Seuran syyskokous päätti vuoden 2023 jäsenmaksuista seuraavaa:
Jäsenmaksun suuruus: yhteisöiltä 50 €, vuosijäseninä olevilta henkilöiltä 35 € ja perustutkinto-opiskelijoilta 20 €.

Uuden tutkimuksen ilta 10.11. ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”

Kaikille avoin Uuden tutkimuksen ilta pidetään torstaina 10.11.2022 klo 17.15 Tieteiden talolla, sali 504, Kirkkokatu 6. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä zoomin kautta: https://helsinki.zoom.us/j/66612282542?pwd=NzB0cEt4ZmJUbk84M3BsUnY0RU5rUT09

Uuden tutkimuksen illan aiheena on tällä kertaa ”Sota ja kriisit kristinuskon historiassa”. Luennoitsijoina ovat:

Väitöskirjatutkija Reetta Kallanne: Papiston sotaretoriikkaa toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan

Väitöskirjatutkija Miro Leporanta: Menetetyt alueet ja Itäisen Euroopan ortodoksikirkot – esimerkkejä Venäjältä, Serbiasta ja Kreikasta

Aiemmin ilmoitettu dosentti Anna Ripatin esitelmä on valitettavasti peruuntunut.

Ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!

Said Tahseen (1904-1985 Syria): Saladin and Guy. Wikipedia Commons: Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Saladin_and_Guy.jpg