Digitoidut julkaisut nyt luettavissa

Suomen kirkkohistoriallinen seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta apurahan vanhojen, loppuunmyytyjen teosten digitoimiseen. Ensimmäiset digitoidut teokset ovat nyt luettavissa täältä. Seura toivottaa hyviä ja oivaltavia lukuhetkiä näiden julkaisujen parissa!

Jatka lukemista

Henkilöstövaihdoksia Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa

Seuran sihteerinä on tammikuussa aloittanut Olli Saukko, joka tuli tehtävään edellisen sihteerin jättäydyttyä pois muiden töiden vuoksi. Lähitulevaisuudessa on mahdollista päästä työskentelemään yhdessä Ollin kanssa, sillä seura hakee lähiviikkoina uutta kustannusjohtajaa vastaamaan seuran kustannustoiminnasta. Pysy kuulolla!

Jatka lukemista

Juha Seppo in memoriam. Muistosanat Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokouksessa 5.3.2018.

Simo Heininen

”Valtiolla on uskontoon, kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin aina jonkinlainen suhde. Jo oman aikamme historiasta selviää, että suhde voi vaihdella äärimmäisestä yrmyilystä ja suoranaisesta vainosta leveään hymyyn ja letkeään yhteispeliin saakka. Vaihteluväliin sopii toki myös luottamukseen ja asialliseen kunnioitukseen perustuva keskinäinen asioiminen.” Näin Juha Seppo kirjoitti 2002. Jatka lukemista

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Tarja-Liisa Luukkanen

Rahvaan kirjallistuminen ja maailmankuvan avartuminen – Kirjastojen merkityksestä ja synnystä Suomessa

Joulukuun 2017 alussa antamassaan haastattelussa arkkipiispa Kari Mäkinen kehotti kristittyjä perehtymään tieteeseen. Mäkisen mukaan tieteen ja uskonnon välillä ei ole ristiriitaa. Tieteellinen tieto ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, vaan tutkii todellisuutta omista lähtökohdistaan, eikä tieteen väheksymiseen ole arkkipiispan mukaan näinä aikoina syytä. Aina ei Suomessa ole ajateltu näin, varsinkaan kirkon ja sen johdon piirissä.

Jatka lukemista

Uskonto ja uhri Neuvosto-Karjalassa: Mietteitä Ikitie-elokuvan äärellä

Niko Huttunen

Kävin jokunen viikko sitten katsomassa Antti Tuurin romaaniin perustuvan Ikitie-elokuvan. Sen on ohjannut AJ Annila ja pääosaa esittää Tommi Korpela. Elokuvassa on onnellinen loppu, mutta päällimmäisenä mieleen jäi teloitusjono. Tavallisesti niistä kerrotaan natsien Itä-Euroopassa suorittamien juutalaispuhdistusten yhteydessä, mutta tämä on suomalaisten historiaa. Myös usko on voimakkaalla tavalla läsnä elokuvassa.

Jatka lukemista

Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset

André Swanström

Suomalaiset SS-miehet ja sotarikokset

Suomalaisista SS-miehistä on tähän mennessä vallinnut käsitys, jonka mukaan yksikään heistä ei ottanut osaa juutalaisten joukkomurhiin tai muihin sotarikoksiin. Tiedossa on kuitenkin, että varsinkin ns. divisioonan miehet eli SS-divisioona Wikingin yksiköihin hajalleen sijoitetut suomalaiset todistivat julmuuksia, kidutusta ja teloituksia, joiden uhreina olivat juutalaiset, paikalliset siviilit ja venäläiset sotavangit. Uudet, vasta päivänvaloon tuomani todisteet viittaavat vahvasti siihen, että suomalaisia oli mukana myös sotarikosten tekijöiden joukossa. Esimerkiksi SS-mies Olavi Kustaa Aadolf Karpalon kirje suomalaisten SS-miesten yhdysupseerille ja sotilaspastorille Ensio Pihkalalle on selvä todiste siitä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset todella osallistuivat holokaustin toteuttamiseen ja sotarikoksiin.

Jatka lukemista

Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto

André Swanström

Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto

Olivatko toisen maailmansodan suomalaiset SS-miehet epäpoliittinen eliittijoukko tai isänmaanystäviä seikkailuretkellä? Olivatko he muuhun SS:ään verrattuna poikkeus yhdysupseereina toimivine sotilaspappeineen? Nämä suomalaisen SS-tutkimuksen itseoikeutetun auktoriteetin professori Mauno Jokipiin lanseeraamat ja totuutena toistetut lennokkaat luonnehdinnat kaipaavat selvästi lähempää tarkastelua.

Jatka lukemista

Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta

Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta

Aleksandr Saksa

Vuonna 1998 alkanut Viipurin arkeologisen tutkimuksen uusi vaihe on tuonut arvokasta tietoa kuvaan kaupungin alkuvaiheista ja sen kehityksestä. Kronologisesti tämä tutkimus käsittää keskiaikaa 1200-luvun lopulta alkaen ja uutta aikaa aina 1730-lukua saakka. Alkuvuosina kaivaukset tehtiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätion tuella Viipurin historiallisen keskustan itäisessä osassa Possen- ja Vahtitornin kadun kulmauksessa sekä keskustassa Luostarinkatu 8:ssa. Vuonna 2003 kaupungin länsiosassa Etelävallin kohdalla pelastuskaivaukset suoritettiin jo rakentajan kustannuksella, minkä jälkeen tämä on tullut välttämättömäksi toiminnaksi.

Jatka lukemista

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista