Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista

Tapaus Württemberg

Päivi Räisänen-Schröder

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin: Tapaus Württemberg

 

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että reformaation ja tunnustuksellisen luterilaisen opin juurruttaminen paikallistasolla ei ollut se suoraviivainen menestystarina, joksi se on historiankirjoissa pitkään kuvattu. Mikäli joku yhtenäinen ”reformaatio” tosiaan sai alkunsa Lutherin tomerasta teesien naputtelusta Wittenbergin linnankirkon oveen, sen leviäminen olikin jo paljon monisyisempi prosessi.

Jatka lukemista

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

Sini Mikkola

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

 

Ecce homo?

Oheinen kuva kertoo monta tärkeää asiaa reformaatiosta ja sen tutkimuksesta. Ensinnäkin, jokainen kuvassa esitetty ihminen on miespuolinen. Tällaiset mieskollaasit eivät ole harvinaisia taiteessa eivätkä tutkimuksessa. Erityisesti perinteinen reformaationtutkimus on korostanut miesten toimintaa, heidän välisiään verkostoja ja miesvoittoisesti muotoiltuja oppirakennelmia.

Jatka lukemista

Esko Koskenvesa 1938–2017

Esko Koskenvesa 1938–2017

Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium

Professori Esko Koskenvesa (vuoteen 1961 Koski) kuoli Pälkäneellä 3. tammikuuta 2017. Hän oli syntynyt Helsingissä 17. huhtikuuta 1938.

Jatka lukemista

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

Rose-Marie Peake

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

 

Katolilaiset, pistäkää hanttiin!

Protestanteilta se käy leikiten. On Suuri Merkkivuosi, joka saapuu, ja sen mukana Suuri Kertomus. Kansaa sivistetään kirkkokunnan syntyvaiheista vauhdikkaalla ja sujuvalla kertomuksella, jolla on yksi selkeä päähenkilö ja vain muutama sivujuonne. Hieman mutkia oikoen on Martin Luther, teesit ja prosessi, jossa kirkosta erkani muutama muukin ryhmittymä.

Jatka lukemista

Suunnitelmien ja sattumien sekoitus

Petra Kuivala

Viime vuosina olen toistuvasti kohdannut erään kysymyksen.

”Miten suomalainen teologi on päätynyt tutkimaan katolista kirkkoa vallankumouksen Kuubassa?”

Täsmällistä vastausta minulla ei ole. Rehellisintä olisi sanoa, etten tiedä mutta tiedän kuitenkin. Usein sanon, että samaan aikaan täysin sattumalta ja täysin loogisesti.

Jatka lukemista

Pentti Laasonen in memoriam

Suurien salaisuuksien äärellä
Pentti Laasonen in memoriam

Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium

Arvostettu työtoveri, opettaja ja ystävä, Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian emeritusprofessori ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran kunniajäsen, teologian tohtori Pentti Laasonen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 14.10.2016 Helsingissä 87 vuoden yhdeksän kuukauden ja 20 päivän iässä.

Jatka lukemista

Kolme kuubalaista maisemaa

Petra Kuivala

Lähiö

Ruttuinen pikkubussi saapuu Havannan katolisen kulttuurikeskuksen pihaan jokaisena arkiaamuna kello 7.30. Ajelemme puolen tunnin ajan kohti katolista pappisseminaaria. Rukousnauha heiluu bussin etuikkunassa, sen tasainen keinunta rytmittää matkantekoa ja reunustaa maisemaa. Kyydissä istuu sekalainen joukko seminaarin työntekijöitä: professoreja, sääntökuntasisaria, keittiön ja ylläpidon henkilökuntaa, tuntiopettajia. Jaan matkan heidän kanssaan suunnatessani pappisseminaarin arkistoon. Jatka lukemista

Virolaiset ja suomalaiset kirkkohistorioitsijat tapasivat Tartossa 30.5.2016

Mikko Ketola

Kesäkuussa 2016 tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Tartossa järjestettiin ensimmäinen virolais-suomalainen kirkkohistorioitsijakokous. Ajankohta oli vuonna 1996 otollinen: Viroa koskeva tutkimus Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksessa oli varsin elävää, mikä johtui osaksi siitä, että laitoksessa toimi 1990-luvun kuluessa useampi Suomen Akatemian rahoittama Itä-Euroopan kirkkoja koskenut tutkimusprojekti. Tartossa puolestaan ala oli nousukiidossa. Tarton yliopiston teologinen tiedekunta oli avattu uudestaan neuvostoajan jälkeen 1991, mutta viidessä vuodessa ei vielä ollut saatu oppiaineeseen professuuria. Jatka lukemista